Hulevesiin liittyvä lainsäädäntö ja sen kehitysnäkymät

1. Järvipooliseminaari: Hulevedet 23.-24.2005 Kuopio Hulevesiin liittyvä lainsäädäntö ja sen kehitysnäkymät Saijariina ToivikkoVesi- ja viemärilaitosyhdistys

2. Mitä on hulevesi? Vesihuoltolakiopas, 2002: Hulevedellä tarkoitetaan maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä.

3. Kuka vastaa hulevesien poisjohtamisesta? • Kiinteistönomistaja tai – haltija • Vesihuoltolaitos • Kunta

4. Osa vesihuoltoa Vesihuoltolaki, 2001 § Vesihuollolla tarkoitetaan vedenhankintaa eli veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä viemäröintiä eli jäteveden, huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista ja käsittelyä;

5. Vesihuoltolaitoksen vastuu • Vesihuoltolaki 2001 § • Vesihuoltolaitos on laitos, joka • huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta; • Vesihuoltolaitos huolehtii toiminta-alueellaan vesihuollosta yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti

6. Tehtävän yksilöinti • Vesihuoltolaitos hoitaa hulevesiviemäröinnin toiminta-alueellaan siten kuin siitä on • sanottu toiminta-aluepäätöksessä • sovittu kunnan kanssa • sovittu asiakkaan ja vesihuoltolaitoksen välisessä liittymis- ja käyttösopimuksessa

7. Hulevesimaksut suosituksen mukaan • Huleveden käsittelystä peritään perusmaksu ja liittymismaksu • Perusmaksu voidaan veloittaa, kun alueella, jolla kiinteistö sijaitsee, on laitoksen hulevesiviemäri. Alueella oleva hulevesiviemäri hyödyttää kiinteistöä vaikuttamalla kiinteistöjen kuivana pysymiseen • Perusmaksua voidaan veloittaa korotettuna, mikäli hulevesiä johdetaan jätevesiviemäriin, vaikka alueella on hulevesiviemäri

8. Hulevesimaksujen muut mahdolliset käytännöt • Käyttömaksuun sisältyvät myös hulevedet – ”vanha” käytäntö • Käyttömaksu peritään mm. poisjohdettavan jäteveden laadun ja määrän perusteella • Muu maksu mahdollinen (Vesihuoltolaki 19§) • Poikkeustapaus, esim. hulevesiä laajalta asfaltoidulta alueelta.

9. Kiinteistön velvollisuus liittyä • Vesihuoltolaki, 10 § • Kiinteistöllä on velvollisuus liittyä, jos • vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella on erillinen hulevesiverkosto • Kiinteistöllä ei ole velvollisuutta liittyä viemäriin huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamiseksi, jos • alueella ei ole erillistä verkostoa tarkoitusta varten ja kiinteistön hulevesi • ja perustusten kuivatusvesi voidaan poistaa muutoin asianmukaisesti.

10. Kiinteistön velvollisuus liittyä ja erotella jätevedet Yleisten toimitusehtojen 2.2 –kohta: • ”Mikäli laitos muuttaa tai on muuttanut sekaviemäröintijärjestelmän erillisviemäröinniksi, on kiinteistö kohtuullisen ajan kuluessa velvollinen erottelemaan jätevedet sekä hulevedet ja perustusten kuivatusvedet sekä liittymään laitoksen erillisiin jätevesi- ja hulevesiviemäreihin • Jos sekaviemäröintiä jatketaan, siitä voidaan periä erillisviemäröinnin maksua korkeampaa maksua laitoksen taksan mukaan ”

11. Kunnan velvollisuudetvesihuollon kehittämisessä • Kunnan tulee (Vesihuoltolaki, 5 §) • kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti • osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. • Kuivatustarpeet tulee huomioida (Maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus) • alueiden käytön suunnittelussa • kaavoituksessa • rakentamisen ohjauksessa

12. Kiinteistön tekniset rakenteet • Rakennusasetuksessa ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ohjeet viemärilaitteiston rakentamisesta • Vesihuoltolaitoksen ja liittyjän välinen sopimus • padotuskorkeus • Yleiset sopimusehdot

13. Kunnan velvollisuudet kunnossapidossa Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta (1.11.2005 alkaen) • Kunnan on pidettävä yleisellä katualueella avoinna katuojat, sadevesikourut ja sadevesikaivot • Tontin kohdalla jään, lumen ja roskien poistaminen tontin omistajan vastuulla

14. Maanomistajalla oikeus ojittamiseen • Ei yleistä velvollisuutta kiinteistön hulevesien hallittuun poistamiseen OJITUS, Vesilaki, 6 luku • Maanomistajalla on oikeus ojitukseen • Oja voidaan tehdä tarvittaessa toisen maalle • Maanomistaja voi johtaa vettä toisen ojaan ja on velvollinen osallistumaan ojan kunnossapitokustannuksiin • Yhteinen ojitus

15. Vedenjuoksun muuttaminen • Luonnollisen vedenjuoksun muuttaminen (Maankäyttö- ja rakennuslaki 165 §): • Kiinteistön omistaja ja haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että toimenpiteistä ei aiheudu huomattavaa haittaa naapureille • Koskee myös kadun ja yleisen alueen omistajaa

16. Vastuun jakokunnossapidossa • Paikallisesti ratkaistaan, mitkä avo-ojat kuuluvat mahdollisesti laitoksen verkostoon ja kunnossapitovastuulle, mitkä kunnalle • Käytäntö vaihtelee ja kustannusten jako usein epäselvä • Verkoston ulkopuolisen kokoojaojan kunnossapitokustannukset jaetaan hyödynsaajien kesken (ulkopuolinen alue on vesilain 6:53 §:n mukainen kuivatusalueen erillinen osittelualue)

17. Vastuun jako ongelmatilanteessa • Vesihuoltolaitos vastaa vahingosta, joka aiheutuu laitteen epäkuntoon joutumisesta (Vesilaki luku 11 §2) • Vesihuoltolaitos ei vastaa vahingosta, jonka aiheuttaa ylivoimainen este (oikeuskäytäntö) • Vakuutus korvaa - jos korvaa

18. Kehitysnäkymät • Taajamatulvien ja hulevesiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi kehittämishanke, jossa mukana YM, MMM, VVY ja Kuntaliitto • Laadittava kuntakohtaiset hulevesisuunnitelmat? • Kaavoituksen ja vesihuollon välisen yhteistyön tiivistäminen • Vastuukysymysten määritteleminen

19. LISÄTIETOJA Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Asemapäällikönkatu 7 00520 HELSINKI Puhelin (09) 868 9010 Faksi (09) 148 4750 Sähköposti vvy@vvy.fi Kotisivu http://www.vvy.fi