Palolajisto-mitä se on

1. Palolajisto-mitä se on

2. Paloympäristöissä paljon erilaista lajistoa • Paloympäristöihin alun perin sopeutunutta, lajiutunutta lajistoa • Osalla väljemmät, osalla tiukemmat lajivaatimukset, osa sopeutunut muuallekin kuin paloympäristöihin, osa ei, erilaisia tapauksia – suuri osa alun perin tod.näk. palolajistostamme pystyy käyttämään myös muita samankaltaisia ympäristöjä esim. avohakkuualoja

3. Paloista hyötyvät myös lajit, jotka alun perin ehkä ovat sopeutuneet täysin toisenlaiseen ympäristöön, paloympäristöt tarjoavat niille muuttuneissa ympäristöolosuhteissa sopivan elinympäristön (niche-changing), usein äärevyys (esim aroreliktit), esim: arot- metsäpaloalueet, harjut, kedot, tienvieret, hiekkakuopat, pienlentokentät – korvaavien elinympäristöjen tärkeys

4. Mikä tekee paloympäristöstä paloympäristön – millaista lajistoa on • Selkeästi johonkin yksittäiseen tekijään, resurssiin sitoutunut lajisto – ”palolajisto” • Palanutta puuta käyttävää lajistoa (kääpiä, kääväkkäitä, hyönteisiä), savu- ja lämpösidonnaiset lajit • Korkeita lämpötiloja itääkseen vaativat lajit, siemenpankki/itiölajit • Maan muuttuvia ominaisuuksia hyödyntävät lajit (sieniä)

5. Palon muovaamia elinympäristöjä hyödyntäviä lajeja • Paloympäristöjen ominaisuudet – muuttuneet kilpailutilanteet • Äärevyys • Avoimuus • Paahteisuus • Aukeus

6. Poikkeavat jonkun verran eri kasvupaikoilla • Usein yhdistyvät resurssitekijän kanssa (esim palanut puu+avoin ympäristö) • Hyvin paljon erilaista lajistoa, vaihtelevin elinympäristövaatimuksiin – eivät välttämättä paloja vaativia mutta niistä selkeästi hyötyviä, osa taantunut

7. Pysyvät (sessiilit) vs. tehokkaasti kolonisoivat

8. Mietittävää • Harjut (+ metsäpalot) – paahdeympäristöt – kumpi on muna kumpi kana • Lehtipuuvaltaiset sukkessiovaiheet ja niiden lajisto, metsänhoidollinen kysymys • Sukupuuttovelka – viive runsaspaloisemmilta ajoilta, onko tilanne kaskikauden vääristämä ja kannattaako sitä miettiä (vrt perinnebiotoopit, vanhat metsät)

9. pirstoutuminen

10. Palonvaatijat, paloriippuvainen lajisto, paloihin tiukasti sitoutunut lajisto – lajit jotka katoavat luonnosta ilman paloja (usein yhden tekijän tai resurssin kontrolloimia lajeja, tod.näk myös paloympäristölajeja, mutta vaikeampi todentaa viiveen vuoksi)

11. Palonsuosijat – epämääräinen ja ekologisesti epätäsmällinen käsite, jossa lajien ekologia ja populaatioiden taantuminen sekoittuvat, ongelma on se että suuri osa palolajistosta ei ole yhtä tekijää vaan paloympäristöä hyödyntävää lajistoa (vrt kalkinvaatija, lehdonsuosija), parempi olisi palonhyödyntäjät

12. Täsmällisempää olisi monimuotoisuuden hoidossa puhua esim taantuvasta paloympäristölajistosta, joka pitäisi sisällään kaiken lajiston, jonka ensisijainen esiintyminen nykyään keskittyy paloympäristöihin, vaikka sitä tavaittaisiinkin vähemmässä määrin muilla alueilla (suboptimmaaliset elinympäristöt) eli lajisto, jolle paloympäristöt ovat avainasemassa tavalla tai toisella

13. Palolajisto resurssi (tietty tekijä) - yleensä ympäristö: - yhdistelmä Paloalueille keskittyy todennäköisesti myös sellaista lajistoa, jolle paloalue ei ole välttämättä ensisijainen (onko oikeasti ”metsäpalolajeja”, ”ketolajeja”, ”lentokenttälajeja”, ”hiekkakuoppalajeja”, ”hakkuuaukealajeja” – ihmisen luokittelu ja näkökulma luo vähän vääriä mielikuvia (vrt vanhan metsän lajit), mutta mahdollinen vaihtoehto_-paahdelajit - samoin metsäpaloalueille keskittyy tällä hetkellä myös ”yleistä” lahopuulajistoa, koska näillä alueilla lahopuuta on - myöhäisempien sukkessiovaiheiden lajisto - onko tuli keskeinen elementti? (vrt aiempi) -lyhytaikaisvaikutus: tuli – paloympäristö, pitkäaikaisvaikutus tuli+sukkessio (jos annetaan tapahtua)

14. Lajiryhmäkysely • Tarkoituksena kerätä kaikki tieto eri eliöryhmien mahdollisesta palolajistosta, niiden ekologiasta ja elinympäristövaatimuksista • Edellisen pohjalta kerättiin runsaasti erilaista tietoa millaisia tulevaisuuden kulotusten tulisi olla, jotta ne mahdollisimman hyvin pystyisivät palvelemaan kunkin eliöryhmien lajien hoitoa

15. Lähetettiin 15 ryhmällä, vastauksia tullut 6 ryhmältä • Vastaukset ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä kulotusohjeistuksen kehittämisessä

16. Taulukko 1. Metsäpaloympäristöjen uhanalaiset lajit Taulukkoon on kerätty kaikki lajit joiden elinympäristöiksi on viimeisessä uhanalaisuusarvioinnissa arvioitu elinympäristöluokalla ”p”: ”metsäpaloympäristöt ja muut sukkession alkuvaiheet”. Merkintää ”p” on mietinnössä käytetty sekä yleisesti metsäpaloalueista (Mp), kuin myös tarkemmin jonkun tietyn kasvupaikan metsäpaloalueista (Mlp-lehtojen metsäpaloalueet, Mlt- tuoreiden ja kuivien lehtojen metsäpaloalueet, Mkkp – kuivahkojen kankaiden ja sitä karumpien kankaiden metsäpaloalueet). Huomionarvoista on, että koska harjumetsät on arvioitu elinympäristöhierarkiassa samantasoisella lisätarkenteella ei ”p”-täsmennettä ole voitu käyttää harjumetsien tarkenteena.

17. Huomionarvoista • Hyönteiset korostuvat • Eri ryhmillä ilmeisesti hieman erilaisia, arvioita (esim perhoset) • on arvioitu, että seuraavassa UHEX-mietinnössä etenkin paahdeympäristölajien määrä kasvaa

18. Uharit eivät ole kaikki… • Kannattaa myös muistaa että kulotus hyödyttää myös useiden väljempien elinympäristövaatimusten lajeja. Nykyään voidaan sanoa, että tulen käytöllä on positiivisia monimuotoisuusvaikutuksia: (esim tietyt käävät keskittävät esiintymistään paloalueille, ns. ”hyviä” lajeja tavataan paloalueilla jne.,)