Ihmisoikeuksista

1. Ihmisoikeuksista Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

2. Kysymys • Missä tilanteissa terroristi voi menettää ihmisoikeutensa tai niitä voidaan rajoittaa? Esimerkki: • Jari on tunnetun terroristin Kyöstin hyvä ystävä ja hänen tiedetään asioineen Kyöstin kanssa tiiviisti viime aikoina. Kyösti ilmoittaa asentaneensa helsinkiläiseen kouluun pommin, jonka hän räjäyttää kesken koulupäivän, jollei hänen täysin mahdottomiin vaatimuksiinsa suostuta. Poliisi onnistuu tavoittamaan Jarin. Miten tilanteessa pitäisi toimia?

3. Vastauksia • Kukaan ihminen ei koskaan eläessään voi menettää ihmisoikeuksiaan. • Ihmisoikeudet (IOt) kuuluvat kaikille ihmisille vain siksi, että he ovat ihmisiä. • Useimmiten ihmisoikeuksia voidaan (pitäisi voida) rajoittaa ainoastaan lainsäädännön kautta. • Terrorismin vastainen sota (Jack Bauerista puhumattakaan) on aiheuttanut lukuisia ihmisoikeusloukkauksia.

4. Ihmisoikeuksien piirteitä • IO:t kuuluvat ihmisille ihmisyyden perusteella. • Onko spesismi ongelma? • Muita IO piirteitä ovat • Yleisyys eli universaalisuusa) ketään ei saa syrjiä, b) kuuluu kaikille ihmisille asuinpaikasta, kulttuuri-, katsomus- ja varallisuuseroista huolimatta • LuovuttamattomuusIOita ei voi ottaa pois edes henkilön omalla suostumuksella (ei voi esimerkiksi myydä itseään orjaksi).

5. Ihmisoikeuksien piirteitä • Perustavuus • Vain tärkeät oikeudet ansaitsevat tulla kutsutuiksi ihmisoikeuksiksi. Edes YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa mainituiden asioiden tärkeydestä ei vallitse täyttä yksimielisyyttä. Esim: • pakolaisen oikeus turvapaikkaan • yksilön oikeus kansalaisuuteen ja • omaisuuden suoja ovat tällaisia oikeuksia. • Jakamattomuus • IOtmuodotavat kokonaisuuden, josta ei voi irrottaa paloja. • Kysymykset IO:iden keskinäisistä ristiriidoista. • Ei Ihmisoikeudet.netin listassa !?

6. Oikeudet • Kaikki hyvät asiat eivät ole (ihmis)oikeuksia (esim. oikeus hyvään yöuneen tai tuoreiden vihannesten keräilyyn keväisessä luonnossa, ks. Halme Human Rights in Action 2006, 62). • Oikeudet ovat normeja, jotka ovat • Kohtuullisen konkreettisia • Pakottavia (vahvoja/sitovia/ei neuvoteltavissa olevia) (Nickel, MakingSense of Human Rights, 1987, 18–20 ; ks. Myös Martin, Rights, 1998, §1). • Oikeuksiin liittyy toisaalta jännite konkreettisen oikeuden ja sen taustalla olevan arvon välillä.

7. Oikeuksien yhteisöllinen/yhteiskunnallinen konteksti • Kaksi äärikantaa: • Oikeus on oikeutettu saanti/vaatimus (claim, entitlement, validclaim); eli ei edellytä sosiaalista käytäntöä, esim. luonnonoikeudet. • Oikeus on juridisesti (sanktioin) vahvistettu käytäntö; oikeuspositivismi. • Välittävä kanta, esim. Martin (establishedways of acting and beingtreated), Nickel (entitlements-plus), Rawls (legitimateexpectations):Tällöin oikeus edellyttää olemassaolevaa yhteiskunnallista (tai yhteisöllistä) käytäntöä (mutta ei välttämättä lainsäädäntöä).

8. Ihmisoikeudet sekä juridisia että moraalisia Moraaliset oikeudet Juridiset oikeudet Ihmisoikeudet • Kaikkioikeudeteivät ole ihmisoikeuksia (esim. kansalais-oikeudetvoivat olla IO:ialaajempia). • Ihmisoikeuksiaovat ne, jotkakuuluvatkaikilleihmisille vain siksi, että he ovatihmisiä. • ‘Ihmisoikeusliikkeen’ yksitavoite on tehdäIO:istajuridisia, koska se parantaaoikeuksientoteutumista.

9. Ihmisoikeusajattelun taustaa • Ihmisoikeuksientaustallaajatuskaikenkattavastajärjestyksestä. • Ajatus luonnollisesta järjestyksestä (olemisen portaat: esim. olevaisen järjestys/Platon, Jumalan luoma järjestys/kristinusko) • Cicero (Tasavalta, III kirja): ”On olemassa todellinen laki – joka on sopusoinnussa luonnon kanssa. Tämä laki ohjaa käskyillään ihmisiä hyvään ja pitää heidät kielloillaan pahasta… Sen vastustaminen muilla laeilla ja sen säädösten halventaminen ei ole sallittua… Se on ikuinen ja muuttumaton.”.

10. Ajatusoikeuksista • AlustavanajatuksenihmisoikeuksistavaoisanoakehittyneenEuroopassakeskiajanlopultaroomalaiseenjakanoniseenoikeuteenperustuen. • OlennaisiavirstanpylväitäolivatItä-Rooman keisari Justinianus I:n 500-luvulla julkaiseman lakikokoelma,nCorpus IurisCiviliksenuudelleenlöytäminen 1000-luvulla sekäkuinkaanvaltaarajoittavaMagna Charta (1215) Englannissa.

11. Ihmisoikeudetluonnonoikeuksina • Suurialuonnonoikeusajattelijoitaolivat mm: • HollantilainenHugo Grotius (1583–1645) jaajatuskansainvälisestäoikeudesta • Brittiläinen John Locke (1632–1704): (Jumalansäätämä) oikeuselämään, vapauteenjaomaisuuteen. • Valistusaikanalevisiajatusihmisoikeuksistaluonnonoikeuksina, joitahallitsijateivätsaaneetloukata. • USA:nitsenäisyysjulistus (1776) (thatpeopleare "endowedbytheirCreator" with naturalrights to "life, liberty, and the pursuit of happiness” sekäperustuslaki (1787) kuuluisine Bill of Rights -lisäyksineen (1789). • MiehenjakansalaisenoikeuksienjulistusRanskassa (1789).

12. Luonnonoikeuksienkritiikki • 1800-luvulla oletusluonnollisistaoikeuksistajoutuifilosofisenkritiikinkohteeksi. • Tähänkritiikkiineinäytäolevantyydyttävää (ei-uskonnollista) vastausta. • Samaanaikaanihmisoikeuksienkäsitealkoilaajetaaiemmistavapausoikeuksistamyöslaajempiinsosiaalisiinoikeuksiin (kutenkoulutus).

13. Valtiot ja ihmisoikeudet • Alunperinihmisoikeuksienpainotusoliyksilönsuojelemisessavaltiota (tai muita) vastaan. • Varsinkin TSS (taloudelliset, sivisyksellisetjasosiaaliset)-oikeuksissamukaantuleevaltionvelvoitejärjestääasia, esimerkiksimaksutonalkeisopetus.

14. Ihmisoikeudet 1900-luvun jälkipuoliskollaja 2000-luvulla • 1900-luvulla keskeinenihmisoikeusasiakirja on YK:nyleimaailmallinenihmisoikeuksienjulistus (1948). • eijuridisestisitova, mutta • useimpiensitoviensopimusten (jamyöhepienjulistusten) taustalla. • Huom. käsite on käytössäjoYK:nperuskirjassa, joka on juridisestisitova (muttajossa IO eimääritellä). • taustallaoli II maailmansodansotaoikeudenkäynnit (natsien 'lailliset' rikoksetihmisyyttävastaan).

15. Tehtävä • Muistelkaa parin kanssa, mitä tiedätte YK ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sisällöstä?

16. Ihmisoikeudet YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa Kansalais- ja poliittiset oikeudet (§ 1 – 21) Taloudelliset, sivistykselliset jasosiaaliset oikeudet (§ 22 – 27) Turvallisuus Oikeus avioliittoon ja perheen perustamiseen (§ 16) Opetus Tasa-arvo Oikeus omaisuuteen (§ 17) Työ Kansalaisuus Toimeentulo Vapaus Kulttuuri Ajatuksen, uskonnon ja omantunnon vapaus Sanan vapaus Kokoontumisvapaus Kehitysoikeudet, (Ryhmäoikeudet,) § 28–30

17. Kolmannenaallonihmisoikeudet (=kehitysoikeudet, solidaarisuusoikeudet) • 28. artikla.Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua. • 3. aallonihmisoikeudet = kehitysoikeudet (josvaltioninfrastruktuurihyvinheikko se eivoitaataihmisoikeuksia.) • Amnesty Internetionalinentinenpääsihteeri Irene Khan (2009, suom 2010) köyhyys on ihmisoikeusloukkauksienytimessä.

18. Neljännenaallonihmisoikeudet (=ryhmäoikeudet) • Mm. YK:n piirissä ovat 1900-luvun puolivälin jälkeen nousseet esiin vähemmsitöjen ihmisoikeudet. • Ne ovat ryhmäoikeuksia ihmisille, joiden ihmisoikeudet muutoin olisivat vaarassa, esim. • alkuperäiskansat • Naiset ja lapset kuuluvat vähemmistöjen kanssa samaan ryhmään siine mielessä, että heidän ihmisoikeutensa eivät toteudu ilman erityistä turvaa (vähemmistöjen edelläkävijöitä). • 1900-luvun lopulla uskonnot on toisinaan (esim. Suomessa 2003 uskonnonvapauslain yhteydessä) mielletty ryhmiksi, joilla voi olla ihmisoikeuksiin kuuluvia ryhmäoikeuksia. Ajatus on ongelmallinen, koska sen yhteydessä voi olla vaikea turvata perinteistä uskonnon ja omantunnon vapautta.

19. Nykyaikaisten ihmisoikeuksien luonne ja olemassaolo → ihmisoikeudet eivät ole metafyysisiä olioita, jotka löydetään, vaan yhteiskunnallisia rakenteita, jotka luodaan/otetaan käyttöön • vaikka niiden taustalla olevat arvot tms. sitä olisivat • vaikka luonnonoikeudet on ymmärretty näin. → nykyaikaisten ihmisoikeuksien ja luonnonoikeuksien välillä on olennainen filosofinen katko (historiallisesta jatkuvuudesta huolimatta). → ihmisoikeudet eivät ole ajallisesti universaaleja vaikka niitä sellaisina pidettäisiin (ks. esim. Donnelly, HR¼-ly29, 2007).

20. Kritiikki ihmisoikeuksia kohtaan (1) • Filosofi AlasdairMacIntyre on esittänyt IO vastaan ns. noita-argumentin (Hyveiden jäljillä, 2004, 94). • Sen mukaan IO:ita, kuten noitia tai yksisarvisiakaan, ei ole olemassa ja tämän osoittaa se, että sitkeistä yrityksistä huolimatta niitä ei ole löytynyt. • Tämä argumentti voi päteä luonnonoikeuksiin, mutta ei vuoden1948 jälkeisiin YK-pohjaisiin IO:iin. • MacIntyre ei tee näiden välillä eroa.

21. Kritiikki ihmisoikeuksia kohtaan (2) • IO:t ovat selvästi varhaishistorialtaan, keskiaikaiselta synnyltään, luonnonoikeusajattelun osalta ja valistushenkisyydeltään sekä myös II maailmansodan jälkiselvittelyjen eurooppalaisia (länsimaisia). • Onko länsimaista individualismia ja valistusarvoja universaalisti edustava ajatus todella hyväksyttävä? • Jos myönnetään, että IO-ajattelulla on satunnainen historiallinen perusta, miten sen voidaan ajatella velvoittavan ihmisyhteisöjä, jotka eivät jaa tuota perustaa?

22. IO:ien oikeuttaminen • Esim: YK:n IO-julistusta luonnosteleva komitea hylkäsi lopulta sekä kaikki filosofiset perustelut että kaikki viittaukset jumalaan • Yleinen väite on, että IO:ien oikeuttamista ei itse asiassa tarvita vaan jokainen saa perustella IO:t omalla tavallaan. C. Taylor: HR-agenda ”couldtravelbetterifseparatedfromsome of itsunderlyingjustifications.” • Käytännössä argumentteja tarvitaan • Ainakin IO-kasvatuksessa (miksi pitää osata) • IO-aktivistien taustatueksi (dialogissa postmodernin ja postkolonialistisen kritiikin kanssa ) • (ehkä myös) poliittisen retoriikan parantamiseen akselilla IO-ajattelu <–> Islamin/aasialaiset arvot.

23. Jatkopohdintaa • Kansanmurhissa, etnisissä puhdistuksissa yms. ihmisiä käsitellään ryhmänä (”likaiset juutalaiset” tms.), joten on luontevaa, että IO-suoja – sekä eettinen että praktinen – perustuu kaikkien tunnustamiseen ihmisyksilöiksi. • Liittyykö tällainen individualismi väistämättä ihmisarvoon ja ihmisen arvokkuuteen vai onko kyse länsimaisesta propagandasta?

24. Jatkopohdintaa (2) • Taustalla kysymys on siitä, onko perinteinen yhteisöllinen elämäntapa parempi vai huonompi tapa elää hyvää elämää kuin yksilön vapautta yksinäisyyden ja merkityksettömyyden hinnallakin korostava individualistinen elämäntapa. • Perustelluista kritiikeistä huolimatta ihmisoikeusetiikkaa voidaan puolustaa hyvin perustein, koska jonkinlaista kulttuurirajat ylittävää moraalista keskustelua joka tapauksessa tarvitaan. • Useimmat maapallon maat IO-ajattelun ovat useimmat hyväjsyneet

25. Jatkopohdintaa (3) • Mikään muukaan vaihtoehtoinen lähestymistapa ei voi esiintyä kulttuurisista vaikutuksista vapaana. Se, että ajattelutapa on kotoisin Euroopasta ei sinänsä tuomitse sitä vääräksi sen enempää kuin oikeaksikaan. Olennaista on, että ihmisoikeusetiikan periaatteet on kirjattu YK:n peruskirjaan ja ihmisoikeuksien julistukseen, jotka käytännöllisesti katsoen kaikki maailman valtiot ovat hyväksyneet. Nämä ratkaisut eivät ole syntyneet valtapolitiikasta ja länsimaiden mahdista riippumatta, mutta ne ovat yhteisiä päätöksiä. Vastaavaan voi tuskin mikään muu maailmanlaajuinen normisto vedota.

26. Ihmisoikeuksien juridinen sitovuus • Ihmisoikeuksienjulistukseteivät ole juridisestisitoviaasiakirjoja. • Tavoitesaadaihmisoikeudetvaltioitasitoviksi on tärkeäosatyötäihmisoikeuksienpuolesta. • On olemassaerilaisiakansainvälisiäjaalueellisia, sitovia IO-sopimuksia. Tärkeimmätovatehkäedelleenvuoden 1966 KP- ja TSS-sopimukset. Suomiratifioimolemmatja ne tulivatvoimaan 1976.→ edes eduskunta ei voi vapaasti päättää IO:ita (esim. uskonnonvapautta) koskevista asioista. • Tällä on merkitystä uskonnonvapautta käsittelevällä luennolla.

27. Koulu ja ihmisoikeudet Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

28. TSS-sopimus velvoittaa opetusta (YK 1966) “13. artikla. 1) Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot tunnustavat jokaiselle oikeuden opetuksen saamiseen. Ne ovat yksimielisiä siitä, että opetuksen tarkoituksena on ihmisen persoonallisuuden ja sen arvon tajuamisen täydellinen kehittäminen ja että sen on vahvistettava ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista. Ne ovat niin ikään yhtä mieltä siitä, että opetuksen on tehtävä mahdolliseksi jokaiselle suorittaa hyödyllinen panos vapaassa yhteiskunnassa, edistettävä ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rodullisten, etnisten tai uskonnollisten ryhmien kesken sekä edistettävä Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa rauhan säilyttämiseksi.

29. Ihmisoikeudet ja koulu Suomessa • Ihmisoikeudet on määritelty valtioneuvoston asetuksissa ja valtakunnallisissa opetussuunnitelmien perusteissa kaiken koulukasvatuksen peruslähtökohdaksi eri koulutustasoilla • Esim. perusopetus: ”…Lähtökohtana ovat elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä oman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen.” (Valtioneuvoston asetus 1435/2001 perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta) • vrt. IOK omana käsitteenään ei asetuksissa tai opetussuunnitelman perusteissa

30. POPS 2004 Perusopetuksen arvopohja: ”Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen” (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) • Oppiaineista mukana (alkuperäisessä versiossa) ET:ssä ja • Aihekokonaisuudessa ”Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys”. • Lisätty ja täsmennetty Holokausti-lisäyksessä

31. Lisäyksen sisältö POPS-arvopohjaan • Perusopetuksen arvopohja (OPS 2004) • Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus <lisäys 1.8.2010>. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista.

32. Ihmisoikeuskasvatuksesta Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

33. Ihmisoikeudet ja opetus • Ihmisoikeusasiakirjat velvoittavat ihmisoikeuskasvatukseen “Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen. Sen tulee edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rotu- ja uskontoryhmien kesken sekä pyrkiä edistämään Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa rauhan ylläpitämiseksi.” (YK 1948, 26. artikla)

34. Lapsen oikeuksien sopimus (1989) • Lapsen oikeuksien sopimus asettaa velvoitteita myös lasten koulutuksen sisältöön liittyen ”29. artikla 1. Sopimusvaltiot ovat yhtä mieltä siitä, että lapsen koulutuksen tulee pyrkiä:  a) lapsen persoonallisuuden, lahjojen sekä henkisten ja ruumiillisten valmiuksien mahdollisimman täyteen kehittämiseen;  b) ihmisoikeuksien ja perusvapauksien sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden kunnioittamisen kehittämiseen;  c) kunnioituksen edistämiseen lapsen vanhempia, omaa sivistyksellistä identiteettiä, kieltä ja arvoja, lapsen asuin- ja synnyinmaan kansallisia arvoja sekä hänen omastaan poikkeavia kulttuureita kohtaan;  d) lapsen valmistamiseen vastuulliseen elämään vapaassa yhteiskunnassa ymmärryksen, rauhan, suvaitsevaisuuden, sukupuolten välisen tasa-arvon ja kaikkien kansakuntien, etnisten, kansallisten ja uskonnollisten ryhmien sekä alkuperäiskansoihin kuuluvien henkilöiden välisen ystävyyden hengessä;  e) kunnioituksen edistämiseen elinympäristöä kohtaan.

35. IO-kasvatuksen luonne • KysymysihmisoikeuskasvatusihmisoikeutenaYK:nasiakirjojen (esimerkiksi YK 1966, YK 1989) perusteella • didaktiikka: ei-artiklainenlähestymistapa • moraalikasvatuksen haasteet • kansalaisjärjestöjen rooli merkittävä • paljon käyttökelpoista materiaalia • esim. www.ihmisoikeudet.net • ihmisoikeudet koulun käytännön toiminnassa

36. Lähialoja • Läheisiä ja osin päällekkäisiä käsitteitä ovat esimerkiksi kansainvälisyyskasvatus, globaali kasvatusmonikulttuurisuuskasvatus ja kansalaiskasvatus (citizenshipeducation, civiceducation; entinen kansalaistaito; suhde alakoulun uuteen yhteiskuntaoppiin?). • IOK :n & kansalaiskasvatuksen kompleksinenkin suhde (Toivanen 2007, 36-37, Osler 2008)

37. IO-kasvatus Suomessa • HY OKL väitöskirja (huhtikuu 2011), Mia Matilainen: Ihmisoikeuskasvaruslukiossa – outoajaitsestäänselvää, tuloksia: • suomalaiset (lukiolaiset) kannattavatIO:ita, niillä on hyvä status janiitäpidetääntärkeinä (ks. myösHalme 2008) • suomalaisetuskovat, että IO-loukkauksettapahtuvat “muualla” • tämäpitääpaikkansa vain osittain • suomalaiset ovat huonosti perillä IO:ista, esim. • eivät tunnista asiakirjoja, periaatteita eivätkä sisältöjä • eivät erota IO:ita kansalais-, kuluttajan tai joka miehen -oikeuksista

38. Compasito – Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja • Euroopan neuvosto 2007 • suomenkielinen painos Lasten Keskus 2012Käsikirja tarjoaa käytännön harjoituksia arvojen ja erilaisuuden käsittelemiseen 6-13 vuotiaiden lasten kanssa. Materiaali on koottu eri puolilta maailmaa, mikä ohjaa lapsia pohtimaan eri lähtökohtia ja rakentamaan vakaata omaa identiteettiä näiden pohdintojen kautta. Osallistava ote tukee ihmisoikeuskasvatuksen tärkeitä tavoitteita, kuten monimutkaisten käsitteiden ymmärtämistä, parempia ongelmanratkaisutaitoja sekä luovuutta ja käytännöllisyyttä. • Netistä esim. Unicefin sivuilta

39. Muuta materiaalia • Ihmisoikeuksien käsikirja =Aiemman Ihmisoikeuskasvatuksen käsikirjan nettiversio, hyvin samanlainen: http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/ihmisenamaailmassa/Ihmisoikeudet/kasikikirja/index.htm • Julistuksia ja sopimuksia, esim: • Ihmisoikeudet.netissä • Ks. myös esim. http://www.unicef.fi/lapsen_oikeuksien_julistus<ks. myös lasten oikeuksien sopimus (lyhennettynä)http://www.unicef.fi/LOS_lyhyt