Vapaaehtoistyön rajoilla

1. Vapaaehtoistyön rajoilla Joensuu 12. lokakuuta 2011

2. Esityksen rakenne • Johdanto: vapaaehtoistoiminta ja hyvinvointivaltio • Käsitteitä ja määritelmiä • Vapaaehtoistoiminnan rooli • Toiminnan motivaatiot • Vapaaehtoisuuden edistäminen • Johtopäätöksiä

3. Modernin hyvinvointivaltion synty • Taustalla kokemukset 1930-luvun lamasta (työttömyys, fasismi) ja II maailmansodasta • Köyhäinhoito siirtynyt kirkolta valtiolle jo aikaisemmin • Pohjoismaissa tavoitteena täystyöllisyys ja universaali HV, Keski-Euroopassa subsidiariteetti

4. Hyvinvointivaltion tehtävät • Sosiaalisten riskien kantaminen yhdessä -> solidaarisuus • Talous luo edellytyksiä muiden vapauksien toteuttamiselle -> talouden sääntely • Työvoiman uusintaminen siirtämällä vastuuta perheeltä julkiselle vallalle

5. Hyvinvointivaltion kritiikki • Markkinoilla vastuulliset tuottajat vastaavat kuluttajien vapaasti ilmaisemiin yksilöllisiin tarpeisiin -> ei tarvetta sääntelylle • Julkisen vallan tuottamien hyödykkeiden valinta ei ole vapaaehtoista eivätkä ne vastaa yksilöllisiin tarpeisiin -> pakkovalintoja ja tehottomuutta • Julkinen sosiaaliturva heikentää yksiköiden oma-aloitteisuutta -> köyhyysloukkuja ja riippuvuutta • Hyvinvointivaltio ei anna tilaa vapaaehtoisille avustusmuodoille ja lähimmäisvastuulle

6. HV ja kansalaisyhteiskunta • Ilman yhteyttä kansalaisiin HV:stä tulee käyttäjille vieras hallintokoneisto (”viranomainen ei voi rakastaa”) • Kumppanuus tukee molempia:”meidän yhteiset palvelut” • Hyvinvointivaltion mentaalinen omistajuus: vapaaehtoistoiminnan ja julkisen toiminnan kumppanuus

7. Vapaaehtoistoiminnan historiaa • Laki hyväntekeväisyysyhdistyksestä 1840 • Naisfilantroopit: orvot, köyhät lapset, lasten hoito • Rouvasväenyhdistykset, ompeluseurat, kampanjat (työhuone, lastenkoti, koulu) • Koulukeittiöyhdistys 1905, pyhäkoulut, sisälähetys • Myöhemmin prostituoidut, ex-vangit, vanhukset ja vammaiset

8. Vapaaehtoistyön määritelmä • Työ tehdään muiden kuin lähisukulaisten tai yhteiskunnan hyväksi • Työ on järjestäytynyttä • Työ on palkatonta

9. EU ja vapaaehtoistoiminta • Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston kannanotto 3.10.2011 • Vapaaehtoistoiminta erotettava ansiotyöstä eikä vapaaehtoistoiminnalla tule korvata sitä • Vapaaehtoistoiminnalla eo voida korvata valtion vastuuta taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuurillisten oikeuksien toteutumisesta.  

10. Vapaaehtoistoiminnan alueet (EU) • Merkitystä työllisyys- ja sosiaalipolitiikassa, koulutus- ja nuorisopolitiikassa, kulttuuripolitiikassa, liikunta- ja terveyspolitiikassa, aluepolitiikassa, kuluttaja- ja ympäristöpolitiikassa sekä humanitaarisessa avussa ja kehitysyhteistyössä • Edistää sosiaalisen pääoman muodostumista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä ja demokratiaa

11. Vapaaehtoistoiminnan rooli (EU) • Erityinen rooli heikossa asemassa olevien väestöryhmien köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyssä, osallisuuden parantamisessa, hyvinvoinnin ja yhteisvastuun edistämisessä • Nuorten työllistymisen ja työssä vaadittavien taitojen edistäminen (ei voi korvata muodollisen koulutuksen tai työkokemuksen arvoa)

12. Vapaaehtoistoiminnan edistäminen EU:ssa • Vapaaehtoistoiminnan aliarviointi sekä tiedon puute vapaaehtoistoiminnan arvosta, mahdollisuuksista ja tärkeydestä yksilöille ja yhteiskunnille. •  Vapaaehtoisten vaihto-ohjelmia kehittäminen, tiedonvaihtoa, yhteistyötä maiden välillä

13. Avoimia kysymyksiä • Miksi ihmiset auttavat toisiansa? • Onko kyse kuitenkin jollakin tavalla palkkion – mielihyvän, kunnian tai vastapalveluksen – tavoittelusta tai rangaistuksen pelosta? • Onko ylipäätään olemassa täysin pyyteetöntä, epäitsekästä toisen ihmisen auttamista, altruismia? • Vastaukset tärkeitä vapaaehtoistoiminnan edistämisessä

14. Vapaaehtoisuus marginaalissa, miksi? • Psykologinen egoismi vs eettinen egoismi • Occamin partaveitsi

15. Biologiset selitykset • Itsekkään geenin teoria (Richard Dawkins) • Ihmiset ”eloonjäämiskoneita, geeneinä tunnettujen itsekkäiden molekyylien säilyttämiseen sokeasti ohjelmoituja robotteja” • Pyyteetön käyttäytyminen on mahdollista vain, jos se edistää geenien lisääntymistä

16. Evoluutioteoria • Pyyteetön käyttäytyminen teorian vastaista, koska se ei edistä kelpoisuutta vaan pikemminkin haittaa sitä • Luonnonvalinta suosii niitä, jotka toimivat yksinomaan itsekkäästi • Pyyteetön auttaminen saattoi syntyä ja yleistyä vain siksi, että jokin osa populaatiosta, jossa tällaista käyttäytymistä esiintyi tavanomaista enemmän, yksinkertaisesti lisääntyi muita nopeammin ja täytti maan

17. Biologisten selitysten ongelmia • Naturalistinen virhepäätelmä: havainnoista siirrytään normeihin • Jos ihmistä ohjaisivat vain geenit, eikä ihminen kykenisi aitoihin valintoihin, olisi turha puhua enää etiikasta eli siitä, miten olemme suhteessa toisiin ihmisiin, eläimiin ja koko maapalloon

18. Taloustieteen ratkaisuyritykset • Homo economicus maksimoi omaa etuaan aina ja kaikkialla • Mahdotonta että joku auttaisi tuntemattomia • Vapaaehtoisten ja lahjoittajien käytös on täydellinen mysteeri uusklassiselle taloustieteelle • Elias Khalilin esimerkki Ohiosta

19. Selitysyritykset • Kolme rationaalista teoriaa, kolme arvoihin perustuvaa teoriaa • Rationaaliset teoriat: itsekäs, itsekeskeinen ja monenkeskeinen teoria • Arvoihin perustuvat teoriat: kantilainen teoria, sosiaalinen teoria, lämpimän hehkun teoria

20. Itsekäs teoria • Ihmiset pyyteettömiä, koska se voi tuottaa heille tulevaisuudessa etuja (tit for tat -strategia = sama samasta -strategia) • Muistuttaa vastavuoroista altruismia biologiassa Onko aitoa altruismia, koska tavoitellaan lopulta omaa etua? • Edellytyksenä, että pyyteettömyyttä esiintyy puolin ja toisin ja että apua vaihdetaan pitkän ajan kuluessa

21. Itsekeskeinen teoria • Pyyteettömyyttä osoittava ihminen kokee avustettavan hyödyn osaksi omaa hyötyään • Muistuttaa sukulaisvalintaa biologiassa • Edellytyksenä että avun antaja voi kuvitella asettuvansa avun saajan asemaan • Onko todellista altruismia koska itsekeskeinen altruisti auttaa vain niitä, joiden hätään hän pystyy itse samaistumaan? Kyllä!

22. Itsekeskeisen teorian pulmia • Vapaamatkustaminen: toiset voivat nauttia toisten tekemistä lahjoituksista • Ihmiset tekevät myös esimerkiksi sellaisia lahjoituksia, joissa eivät voi kuvitella asettuvansa avun saajan asemaan • Lahjoittajat eivät aina edes tietä tai haluakaan tietää lopullista avustuskohdetta • Auttaja ”masokisti”: on valmis tekemään uhrauksia asettuakseen toisten asemaan, jotka nauttivat hänen sijastaan

23. Monenkeskinen teoria • Pyyteettömästi käyttäytyvällä on käyttäytymistä selittävä sosiaalinen piirre, moraalinen ”geeni” • Muistuttaa ryhmävalinnan teoriaa biologiassa • Selittää miksi toiset ihmiset käyttäytyvät toisia pyyteettömämmin, tietyn geneettisen piirteen ansiosta toiset esimerkiksi lahjoittavat ja toiset eivät • Pulmana jälleen vapaamatkustaminen. Yksilö voi nauttia toisista huolehtivan ryhmän eduista, vaikkei itse osoittaisi pyyteettömyyttä

24. Kantilainen teoria • Kantilaisen velvollisuusetiikan mukaan ihmisen toiminnalla on moraalista arvoa vain silloin, kun hän auttaa toista pelkästä velvollisuudesta eli kunnioituksesta moraalilakia kohtaan • Pyyteetöntä käyttäytymistä selitetään kunnioituksella moraalilakia kohtaan • Todellisuudessa ihmiset eivät käyttäydy Kantin periaatteen mukaan: Ihmiset ovat yleensä avuliaampia tutuille kuin vieraille. Tuttujen joukossa ihmiset auttavat ennemmin vähävaraisia kuin rikkaita

25. Kantilaisen teorian pulma • Oppilas valitti mestarilleen: ”Palvelen mielelläni ystäviäni, mutta teen sen valitettavasti taipumuksesta Ja mieltäni jäytää usein se, etten ole hyveellinen ” Mestari vastasi tähän: ”Ei ole muuta neuvoa kuin, että sinun on yritettävä halveksia heitä ja tehdä inhoten sitä, mitä velvollisuus vaatii ”

26. Sosiaalinen teoria • Ihmisten käyttäytymistä selittää vertaisten hyväksymisen, kunnioituksen, ihailun ja arvostuksen tavoittelu • Pyyteettömyys selittyy sillä, että tietyissä kulttuureissa suositaan pyyteettömyyttä • Lahjoittaminen voi nostaa yksilön statusta ja lisätä hänen haluttavuuttaan partnerina (ja siten myös jälkeläisten määrää) • Kulttuurissa voi myös vaikuttaa tietty instituutio – esimerkiksi kirkkokunta – joka kannustaa pyyteettömyyteen

27. Sosiaalisen teorian ongelmia • Instituutiot -- esimerkiksi kirkkokunnat -- vaikuttavat käyttäytymiseen, mutta eivät voi yksinään selittää yksilöiden käyttäytymistä • Miksi pyyteettömyys on tullut suosituksi tietyssä kulttuurissa? Miksi esimerkiksi jossakin seurakunnassa on alunperin alettu suosia tuntemattomien auttamista?

28. Lämpimän hehkun teoria • Pyyteetön teko lämmittää mieltä • Pyyteettömyyden ensisijaisena motivaationa ei ole huoli avustettavan asemasta vaan hyvän mielen hankkiminen • Selittää miksi miksi monet auttavat, vaikka tietävät myös muiden auttavan • Auttaminen tuo hyvän mielen riippumatta siitä, kuinka paljon apua on kertynyt

29. Lämpimän hehkun teorian ongelmia • ”Lämmin hehku” on teon seuraus, ei sen alkuperäinen motiivi • Pyyteettömän teon tekijän on jo etukäteen oletettava, että teosta seuraa hyvä mieli -> Teko valikoituu sen aiheuttaman ”hyödyn” vuoksi pyyteettömyyden kohteeksi • Kaikki pyyteettömät teot tuo hyvää mieltä. Pyyteettömyyden syynä voi olla myös väärinarvio, ujous tai typeryys

30. Mitä ihmiset sanovat auttamisesta? • Kyselyissä ja haastatteluissa auttajat perustelevat itse auttamista yleisimmin huolella avunsaajien asemasta • Sosiaalipsykologiassa altruismi on yksinkertaisesti vapaaehtoista, toista ihmistä auttavaa toimintaa • Pyyteettömyyden motiivina on halu kohentaa toisen ihmisen hyvinvointia

31. Miten pyyteettömyyttä voisi edistää? • Kristillinen etiikka: kolme erilaista lähestymistapaa (luonnollinen moraalilaki, Raamatun opetukset, yhdistelmä edellisistä) • Toisen asemaan asettuminen

32. Luonnollinen moraalilaki • Ihmiset tunnistavat ”sydämessään” käskyn toimia oikein ja rakkauden mukaisesti • Ei ero kristittyjen ja muiden välillä paitsi motivaatiossa, kristillinen usko motivoi rakkauden eri tavalla kuin yleisinhimillinen etiikka • Pulma 1: rakkauden vaatimus on se, mikä muodostuu näkemykseksi yhteiskunnallisessa keskustelussa • Pulma 2: luonnollisen moraalilain käsite on sangen epämääräinen

33. Raamatun opetukset • Toinen vaihtoehto kristilliselle etiikalle on etsiä eettisiä periaatteita Raamatusta tai kristillisten kirkkojen eettisestä opetuksesta • Pulmana ettei yksilöiden moraaliselle harkinnalle jää paljon tilaa • Muistuttaa kantilaista velvollisuusetiikkaa • Raamatun käskyt ja ohjeet tulevat helposti Raamatun toisen keskeisen sanoman eli armon tilalle

34. Kultainen sääntö • ”Kaikki minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille ” (Matt 7:12 ) • Kyse voi olla myös siitä, että ihmiset vahvistavat toisissaan ennakkoluuloja, esim rasisti saattaa hyväksyä sen, että häntä nuhdellaan liiallisesta suvaitsevaisuudesta • Luterilainen tulkinta kultaisesta säännöstä pohjautuu toisen ihmisen tilanteeseen asettumiseen • Sääntö tulkitaan ikään kuin lähimmäiselle olisi tehtävä mitä hän toivoo itselleen tehtävän

35. Yhdistelmä • Kolmas mahdollisuus on yhdistelmä luonnollista moraalilakia ja erityistä kristillistä etiikkaa • Luonnolliseen moraalilakiin perustuva rakkauden vaatimus vastaa raamatullista käskyä rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseä • Luonnollisen moraalilain yhteinen perusta ei tarkoita, että yleinen moraalitaju olisi aina kohdallaan ja rakkauden vaatimus ymmärretty oikein

36. Toisen asemaan asettuminen Adam Smithin mukaan myötätunnon herättää ”rinnan sisäinen minä” (man within the breast)Smith korosti, että tämä oli Jumalan vaikutusta ihmisissä

37. Toisen asemaan asettuminen? • Vastaväitteenä voi esittää, etteivät kaikki kykene asettumaan toisten asemaan • Mutta jos emme voisi asettua toisten asemaan, meidän olisi turha kysyä heiltä, mitä he pitävät tietystä ravintolasta, hotellista, matkasta, tanssiesityksestä tai kaupungista, jossa he ovat käyneet • Koko mainosteollisuus lepäisi tyhjän päällä, jos ihmiset eivät osaisi asettua toisten asemaan

38. Samaistuminen on helppoa! • Itse asiassa toisen asemaan asettuminen on helppoa ja yksinkertaista • Yleensä vain yksi ainoa kerta riittää ihmiselle siihen, että hän näkee tilanteen toisen silmi • Toisen aseman ymmärtämiseen riittää yksi ainoa kirja, mainos, uutinen tai ohikulkijan havainto • Ihminen voi kerralla oivaltaa esim. auto-onnettomuudessa lapsensa menettäneen äidin tuskan

39. Miten vaikuttaa myötätuntoon? • Kyse lienee sekä biologisesta että opitusta ominaisuudesta • Myötätuntoon vaikuttaa paitsi tuttuus myös autettavan tarpeen hyväksyttävyys auttajan näkökulmasta • Joku voi tuntea erittäin hyvin naapurinsa, mutta ei halua lainata hänelle rahaa savukkeiden ostoon, koska ei hyväksy tupakointia

40. Lähimmäisyyden edistäminen • Tärkeää hyödyntää samoja keinoja kuin tarinankertojat: tuttu ihminen on läheisempi, häntä kohtaan on helpompi tuntea myötätuntoa ja häntä ollaan valmiimpia auttamaan • Tuttuuden avulla voidaan murtaa lähimmäisyyden valikoitumisen malli -> lähimmäisapu kohdistuu vain vähäistä apua tarvitseviin tuttuihin ja mukaviin naapureihin eikä suuressa hädässä oleviin, ehkä aggressiivisesti käyttäytyviin, tuntemattomiin ihmisiin

41. Olinerien tutkimus • Sam Oliner oli 12-vuotias juutalainen poika Puolassa, kun natsit ajoivat hänet ja hänen perheensä Bobowan ghettoon vuonna 1942 • Balwina-niminen maalaisnainen otti hänet hoiviinsa, salasi hänen henkilöllisyytensä ja etsi hänelle työn Muut Olinerin perheestä menehtyivä • Sodan jälkeen Sam Oliner halusi vaimonsa kanssa selvittää, miksi tuhannet Balwinan kaltaiset ei-juutalaiset vaaransivat henkensä pelastaakseen juutalaisia

42. Olinerien tulokset • Pelastajia yhdisti laaja sitoutuminen ihmissuhteisiin, myötätunnon kokemus sekä velvollisuuden tunne monia eri ihmisryhmiä kohtaan • Pelastajien lapsuuden perheet olivat olleet rakastavia ja läheisiä, sivustakatsojat olivat kasvaneet kuuliaisuuteen ja taloudelliseen kilpailuun • Pelastajat kertoivat oppineensa välittämisen vanhemmiltaan Pelastajat myös luottivat muita useammin toisiin ihmisiin

43. Johtopäätöksiä • Hyvinvointivaltio tarvitsee vapaaehtoisuutta, ei korvaavaa vaan täydentävää toimintaa • Kaikki avoin vuorovaikutus ihmisten välillä edistää lähimmäisyyttä • Vapaaehtoistoiminta erityisen tärkeää heikoimmassa asemassa olevien ryhmien tukemisessa