1 / 97

Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä

Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä. Jussi Tapani OTT, VT, dosentti, rikosoikeuden professori (mvs.). Rangaistusjärjestelmä. Pelotusvaikutus Moraalin luominen ja vahvistaminen sekä tapojen kehittäminen Yleisestävyys : lainsäätäminen eli rangaistusuhkien asettaminen

ailsa
Download Presentation

Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä Jussi Tapani OTT, VT, dosentti, rikosoikeuden professori (mvs.)

  2. Rangaistusjärjestelmä • Pelotusvaikutus • Moraalin luominen ja vahvistaminen sekä tapojen kehittäminen • Yleisestävyys: lainsäätäminen eli rangaistusuhkien asettaminen • Rangaistuksen määrääminen • Rangaistuksella osoitetaan rangaistusuhka todeksi • Normien ylläpitäminen • Sosiaalisen konfliktin ratkaiseminen • Erityisestävyys: rangaistuksen täytäntöönpano • Keskeistä järjestelmän legitimiteetti

  3. Rangaistusjärjestelmä • Sovitus (R.A. Duff 2001) • Moite (rangaistus) • ‏Katumus • Uudistuminen • Integraatio • Tässä ei mitata todellista katumusta • Moitteen pitää olla niin ankara, että se on omiaan synnyttämään katumuksen tunnetta • Mitä vakavampi rikos, sitä ankarampi moite tarvitaan, jotta ajatus katumuksesta olisi uskottava

  4. Täytäntöönpano • Vankeuslaki • Tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan • edistämällä vangin elämänhallintaa • ja sijoittumista yhteiskuntaan • sekä estää uusien rikosten tekeminen rangaistusaikana • Tavoite on realistinen • Ei tavoitella uusimisen estämistä sinänsä, vaan pyritään lisäämään valmiuksia rikoksettomaan elämään • Tavoite korostaa tuomitun omaa osuutta, hänen asianaan on päättää, tekeekö uusia rikoksia, viranomaiset eivät voi uusia rikoksia estää • Viranomaisten pitää kuitenkin luoda valmiuksia tuomitun selviytymiselle vapaudessa ja tukea tuomitun pyrkimystä elämänhallinnan kautta rikoksettomaan elämään

  5. Täytäntöönpano • Vankeuslaki voimaan 1.10.2006 • Täytäntöönpanoviranomaiset • Ulosottomies, rikosseuraamusvirasto, vankilat • Vankilajärjestelmä • Aluevankilat (5), jotka koostuvat sijoittajayksiköstä ja vankiloista • Vankilat ovat suljettuja laitoksia tai avolaitoksia • Lisäksi terveydenhuollon yksikkö

  6. Rangaistuslajit • Rikoslain (RL) 6 luvun 1 § (1195/2004) • Yleiset rangaistuslajit: rikesakko, sakko, ehdollinen vankeus, yhdyskuntapalvelu ja ehdoton vankeus • Erityiset rangaistukset virkamiehiä varten: varoitus ja viraltapano • Erityinen rangaistus alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta: nuorisorangaistus • Sotilaan ja muun RL 45 luvun alaisen henkilön kurinpitorangaistukset: varoitus, poistumisrangaistus, kurinpitosakko ja aresti • Jos muu kuin RL 45 luvun alainen henkilö, kurinpitorangaistuksen sijasta sakko • Oikeushenkilö: yhteisösakko (RL 9 luku)

  7. Rangaistuksen määrääminen • Käsitteet • Rangaistuksen mittaaminen • Rangaistuksen määrän vahvistaminen tietyn valitun tai käytössä olevan rangaistuslajin sisällä • Valinta eri rangaistuslajien välillä, kun ne edustavat ankaruudeltaan toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja • Mittaamisperiaatteet • Mittaamisperusteet

  8. Rangaistuksen määrääminen

  9. Rangaistusasteikot • Sakko (RL 2a:1: 1-120 päiväsakkoa) • Yhteinen sakkorangaistus (RL 7:3: 240 päiväsakkoa) • Vankeus (RL 2c:2: 14 päivää – 12 vuotta tai elinkautinen) • Yhteinen vankeusrangaistus (RL 2c:2 ja RL 7 luku: enintään 15 vuotta) • Aikayksiköt vuosia, kuukausia ja päiviä: alle kolmen kuukauden vankeusrangaistus päivinä • Vain yhteistä rangaistusta määrättäessä mahdollista täysin vuosin, kuukausin ja päivin (3 v 6 kk 15 pv) • Täytäntöönpanossa määräaikaiset vankeusrangaistukset lasketaan yhteen (maksimi 20 vuotta) • Elinkautinen vankeusrangaistus kattaa muut rangaistuslajit

  10. Yhteisen rangaistuksen määrääminen • Lievennyksen sisältö • Jokainen lisärikos tuo mukanaan alenevan moitelisän • Taustalla on sovitusajatus ja oikeudenmukaisen rangaistuksen tavoite • Kohtuus: esimerkkinä tilanne, jossa kahdesta eri rikoksesta lasketaan rangaistukset yhteen ja tilanne, jossa 60 käyttövarkaudesta laskettaisiin rangaistuksen yhteen

  11. Yhteisen rangaistuksen määrääminen • Vaihtoehdot • Yhteinen vankeus (kaksi törkeää petosta) • Yhteinen sakko (kolme lievää petosta) • Vankeus ja sakko (kolmesta rikosta kahdessa asteikko vankeutta ja yhdessä asteikkona sakkoa) • Elinkautinen vankeus

  12. Yhteisen rangaistuksen määrääminen • Rangaistusasteikot • Yhteinen rangaistus ei saa ylittää eri rikoksista seuraavien enimmäisrangaistusten yhteismäärää • Ankarimman enimmäisrangaistuksen saa ylittää: • enintään yhdellä vuodella, jos rikoksesta saattaisi seurata vankeusrangaistusta vähemmän kuin yksi vuosi kuusi kuukautta • enintään kahdella vuodella, jos rikoksesta saattaisi seurata vankeutta vähintään yksi vuosi kuusi kuukautta mutta vähemmän kuin neljä vuotta • enintään kolmella vuodella, jos rikoksesta saattaisi seurata määräaikainen vähintään neljän vuoden vankeusrangaistus • HUOM! Yleiset rangaistuksen vähentämisperusteet (esim. yritys) otetaan huomioon enimmäismäärää arvioitaessa • Jos rangaistusasteikossa on vain sakko mahdollinen, se vastaa yhtä kuukautta vankeutta enimmäismäärää laskettaessa

  13. Yhteisen rangaistuksen määrääminen • Rangaistusasteikot • Yhteinen sakkorangaistus saa olla suuruudeltaan enintään 240 päiväsakkoa HUOM! Yleiset vähentämisperusteet • Mittaaminen (RL 7 luvun 5 §) • Lähtökohta on siitä rikoksesta tuomittava rangaistus, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi tuleva ankarin rangaistus • Oikeusmukaisessa suhteessa rikosten lukumäärään, vakavuuteen ja keskinäiseen yhteyteen (juopotteluun liittyvä rikoskierre tai suunnitelmallinen rikossarja) • Koventamis- tai lieventämisperusteet otettava kohtuullisessa määrin huomioon, jos ne koskevat vain jotakin tai joitakin rikoksia

  14. Yhteisen rangaistuksen mittaaminen • Kohtuullistaminen aikaisemman tuomion perusteella (RL 7 luvun 6 §) • Tekijä on tuomittu ehdottomaan vankeuteen • Häntä syytetään rikoksesta, joka on tehty ennen ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista • Aikaisempi rangaistus voidaan ottaa huomioon kohtuuden mukaan rangaistusta alentavana tai lieventävänä seikkana • Uudesta rikoksesta tuomitaan erillinen rangaistus, mutta siten, että rangaistus yhdessä aikaisemmin tuomitun rangaistuksen kanssa ei saisi ylittää sitä, mitä olisi tuomittu, jos rikokset olisi tuomittu yhdellä kertaa

  15. Yhteisen rangaistuksen mittaaminen • Kohtuullistaminen (RL 7:6) 20.1. 14.5. 18.8. 8.10. t1 t2

  16. Yhteisen rangaistuksen mittaaminen • Kohtuullistaminen (RL 7:6) 3.3. 4.4. 1.9. r1 r2 r3 18.8. 10.11. t1 t2 EI KOHTUULLISTAMISTA

  17. Rangaistuksen mittaamisperiaatteet • Oikeudenmukaisuus • Suhteellisuusperiaate • Relatiivinen näkökulma: rangaistusten on heijastettava oikeasuhteisesti rikosten moitittavuuden eroja • Absoluuttinen näkökulma: miten ankara rangaistuskäytännön on oltava

  18. Rangaistuksen mittaamisperiaatteet • Oikeudenmukaisuus • Yhdenvertaisuus • Perustuslain 6 §: Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä • Rikoslain 6 luvun 3 §: Rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys • Periaate vaatii samanlaisten tapausten samanlaista kohtelua ja erilaisten tapausten erilaista kohtelua

  19. Rangaistuksen mittaamisperiaatteet • Oikeudenmukaisuus • Yhdenvertaisuus • Normaali- tai tyyppirangaistusajattelu: Tuomioistuin vertaa tuomittavana olevaa tapausta rikoksen tavallisiin ilmenemismuotoihin ja tuomitsee sen jälkeen rangaistuksen, joka vastaa teosta tyypillisesti tuomittavia rangaistuksia tai poikkeaa näistä sen mukaan, miten tapaus poikkeaa keskimääräisrikoksesta törkeämpään tai lievempään suuntaan

  20. Rangaistuksen mittaamisperiaatteet • Oikeudenmukaisuus • Kohtuus- ja humaniteettinäkökohdat (RL 6 luvun 7 §:n lieventämisperusteet) • Tarkoituksenmukaisuus • Tavoitteena on, että yksittäisratkaisuista muodostuu preventiivisesti mielekkäitä käytäntöjä • Yleispreventio: Rangaistusten oikeasuhtaisuus sekä järjestelmän tasapuolinen ja riittävän tehokas soveltaminen luovat pohjan normistoa ylläpitävälle teholle • Erityispreventio: Tavoitteena on, että seuraamuksista aiheutuu mahdollisimman vähän haittoja tekijän selviytymiselle (erityisprevention negatiivinen tulkinta)

  21. Rangaistuksen mittaamisperusteet • Vahinko ja vaara • Tunnusmerkistön mukaisen seurauksen arvottaminen • Vahinko: kuinka syvälle rikos on kajonnut säännöksellä suojattuihin intresseihin (rikokset, joiden täyttyminen edellyttää konkreettista vahinkoseurausta) • Vaara: seurauksen todennäköisyys ja niiden laatu (vaarantamisrikokset eli konkreettinen ja abstraktinen vaarantaminen sekä tekorikokset)

  22. Rangaistuksen mittaamisperusteet • Huumausainerikokset (vaarallisuus) • Huumausainerikoksissa vaarallisuus asteikollistuu huumausaineen lajin, pitoisuuden, määrän, kerta-annoksen ja käyttötavan perusteella • Ks. KKO 2006:82 (amfetamiini), KKO 2006:60, (Subutex), KKO 2006:59 (Subutex), KKO 2006:58 (Subutex), KKO 2005:56 (ään.) (ekstaasi), KKO 2004:73 (heroiini), KKO 2004:6 (hasis, kannabiskasvit), KKO 2003:62 (hasis), KKO 2002:5 (amfetamiini)

  23. Rangaistuksen mittaamisperusteet • Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset (esimerkkinä pahoinpitely) • Aiheutetut vahingot, tekotapa, tekoväline, uhrin ominaisuudet, mihin kohtaan kehoa lyönnit tai potkut (vahingollisuus ja vaarallisuus) • KKO 2004:109 (yllätyshyökkäys kadulla, 30 päivää ehdollista) • KKO 2002:2 (7-vuotiaan lapsen pahoinpitely, 3 kuukautta ehdollista vankeutta)

  24. Rangaistuksen mittaamisperusteet • Syyllisyyden eri merkityssisällöt • Tekosyyllisyys (arvostelun kohteena on konkreettinen teko) • Tekijäsyyllisyys (arvostelu palautuu tekijän henkilöön) • Psykologinen syyllisyys (mitä tekijä on tahtonut ja halunnut): tahallisuus ja tuottamus • Normatiivinen syyllisyyskäsite (moitittavuus): toisintoimimismahdollisuus

  25. Rangaistuksen mittaamisperusteet • Liikennerikokset (syyllisyys) • KKO 2003:134 (ään.) (törkeä kuolemantuottamus yms., ehdollista vankeutta 1 vuosi ja 4 kuukautta sekä yhdyskuntapalvelua 60 tuntia (RL 6:10)  lievemmän lain periaate • KKO 1998:67 (ään.) (kaksi törkeää kuolemantuottamusta yms., 3 vuotta ehdotonta vankeutta) • KKO 1993:26 (törkeä kuolemantuottamus, 1 vuoden 2 kuukauden ehdollinen vankeus)

  26. Rangaistuksen koventamisperusteet • Rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus; • Rikoksen tekeminen vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä; • Rikoksen tekeminen palkkiota vastaan; • Rikoksen kohdistaminen kansalliseen, rodulliseen, etniseen tai muuhun sellaiseen kansanryhmään kuuluvaan henkilöön tähän ryhmään kuulumisen perusteella; • Tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä

  27. Rangaistuksen koventamisperusteet • Uusiminen • Piittaamattomuus on pääteltävä uuden ja aikaisemman rikoksen välisestä suhteesta • Samankaltaisuus ei sellaisenaan riitä, jos rikosten toistaminen liittyy lähinnä elämäntapaan (ks. KKO 2003:100 (ään.): huumausainerikos) • Satunnaisuus ei riitä: arvioinnissa kiinnitettävä huomiota rikosten välillä kuluneeseen aikaan (ks. KKO 1983 II 37: (törkeä rattijuopumus yms.)

  28. Yleiset lieventämisperusteet • Rikoksen tekemiseen vaikuttanut huomattava painostus, uhka tai muu sen kaltainen seikka; • Rikokseen johtanut voimakas inhimillinen myötätunto taikka poikkeuksellinen ja äkkiarvaamaton houkutus, asianomistajan poikkeuksellisen suuri myötävaikutus tai muu vastaava seikka, joka on ollut omiaan heikentämään tekijän kykyä noudattaa lakia; • Tekijän ja asianomistajan välillä saavutettu sovinto, tekijän muu pyrkimys estää tai poistaa rikoksensa vaikutuksia taikka hänen pyrkimyksensä edistää rikoksensa selvittämistä • Rikoslain 8 §:n 1 ja 3 momentissa mainitut perusteet

  29. Yleiset lieventämisperusteet • Vaikutusten poistaminen yms. • I-SHO 2004:3 (surma ja törkeä tuhotyö, palosta kertominen) • KKO 2003:63 (huumausainerikos, esitutkinta) • KKO 2003:53 (tuhotyö ja murhan yritys, esitutkinta), ks. myös KKO 2005:56 (ään.) (törkeä huumausainerikos) • KKO 2000:63 (oma-aloitteinen ilmoittautuminen) • HUOM! Koskee vain oman rikoksen selvittämistä (KKO 1998:162: törkeä huumausainerikos) • Vahingonkorvausvelvollisuus ja vahingon korvaaminen

  30. Kohtuullistamisperusteet • Seuraamukset • Vahingonkorvaus • KKO 2005:5 (törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö) • KKO 2001:24 ja KKO 2001:25 (talousrikokset) • Epäviralliset seuraamukset (työpaikan menetys, julkisuus) • KKO 1999:114 (ään.) (törkeä petoksen yritys, törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen) • KKO 2006:44 (törkeä veropetos: julkisuus)

  31. Kohtuullistamisperusteet • Seuraamukset • Kohtuuton lopputulos • KKO 1999:87 (törkeä rattijuopumus: taksiluvan menetys) • KKO 2005:137 (ään.) (kunnianloukkaus: kilpailukielto) • Ikä ja terveys • Rikoksen tekemisestä kulunut huomattavan pitkä aika • KKO 2005:73 (ään.) (talousrikokset)

  32. Rangaistusasteikon lieventäminen • Nuoruus - Rikokset, jotka on tehty alle 18-vuotiaana • Yritys (RL 5:1) • Avunanto (RL 5:6) • Rikos on tehty olosuhteissa, jotka läheisesti muistuttavat vastuuvapausperusteita - Esimerkiksi hätävarjelu ja pakkotila • Rikos on tehty olosuhteissa, jossa on käsillä lieventämis- tai kohtuullistamisperuste, ja on erityisiä syitä lieventää rangaistusasteikkoa • Alentuneesti syyntakeiset (ei vaikuta käytettävissä olevaan enimmäisrangaistukseen) • Asteikon muuttaminen: ¾ enimmäismäärästä ja vähintään rikoksesta säädetyn rangaistuslajin vähimmäismäärän • Elinkautinen: 2-12 vuotta vankeutta

  33. Valinta ehdottoman ja ehdollisen vankeuden välillä • Määräaikainen, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, ellei • rikoksen vakavuus, • rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai • tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. • Ongelma useiden peräkkäisten ehdollisten vankeusrangaistusten tuomitseminen

  34. Valinta ehdottoman ja ehdollisen vankeuden välillä • Rikoksen vakavuus • KKO 2004:45: törkeä huumausainerikos, 1 vuotta 8 kuukautta ehdollista vankeutta ja 80 tuntia yhdyskuntapalvelua  päihderiippuvuus, vapaaehtoinen hoito, työpaikka, tukiverkosto (AA-kerho ja seurakunta) • KKO 1997:140 (ään.): törkeä petos, 1 vuotta ehdollista • Aikaisempi rikollisuus • Arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota rikosten lukumäärään, niiden suunnitelmallisuuteen ja harkintaan sekä uusimisnopeuteen • KKO 1993:72 (ään.): törkeä rattijuopumus, uusija, irtisanomismenettely, 75 päivää ehdotonta vankeutta

  35. Valinta ehdottoman ja ehdollisen vankeuden välillä • Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta ei saa tuomita vankeutta, elleivät painavat syyt sitä vaadi • Rikoksen vakavuus ja tekijän menettelyn moitittavuus • KKO 1994:22: A tuomittiin ryöstöstä kahden vuoden vankeusrangaistukseen. Ehdollista vankeusrangaistusta puolsivat tekijän nuoruus (16-vuotias), uusista rikoksista pidättäytyminen, myönteinen ennuste sosiaalisesta selviytymisestä ja vähäisempi osallisuus rikokseen

  36. Ehdollinen vankeus • Rangaistuksen täytäntöönpano lykkäytyy koeajaksi • Koeaika 1-3 vuotta • Ehdollinen vankeus voidaan määrätä täytäntöönpantavaksi, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen  Yhteinen vankeus RL 7 luvun mukaisesti

  37. Ehdollinen vankeus • Ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöönpantavaksi (RL 2b:5) 20.1. 3.3. r1 r2 t1 t2 12.2. 18.8. 14.2.

  38. Ehdollinen vankeus • Ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöönpantavaksi (RL 2b:5) r1 r2 r3 t1 t2 t3 • T1 ehdollinen; T2 ehdoton, mutta ei määrätty täytäntöönpantavaksi r1 • T3 ehdoton, r1 määrätään täytäntöönpantavaksi RL 7 luku, T2 (RL 7:6)

  39. Ehdollisen vankeuden oheisseuraamukset • Ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena voidaan tuomita sakkoa 1-120 päiväsakkoa, ns. oheissakko (esimerkiksi rattijuopumuksessa) tai jos ehdollinen vankeus on vuotta pidempi, vähintään 20 ja enintään 90 tuntia yhdyskuntapalvelua. • Jos rikos on tehty alle 21-vuotiaana, tekijä voidaan ehdollisen vankeuden tehosteeksi tuomita koeajaksi valvontaan, jos tätä on pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi sekä uusien rikosten ehkäisemiseksi. • HUOM! Yhdyskuntapalvelu voidaan muuntaa vähintään neljän ja enintään 90 päivän vankeudeksi.

  40. Nuorisorangaistus • Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta voidaan tuomita nuorisorangaistukseen, jos: 1) sakko on rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys ja tekijän aikaisemmat rikokset huomioon ottaen riittämätön rangaistus eivätkä painavat syyt vaadi ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista; ja 2) nuorisorangaistukseen tuomitsemista on pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi ja uusien rikosten ehkäisemiseksi. Nuorisorangaistus voidaan tuomita 1 momentissa säädetyin edellytyksin myös sellaisista tuomioistuimessa samalla kertaa käsiteltävistä rikoksista, joista ainoastaan osa on tehty alle 18-vuotiaana.

  41. Yhdyskuntapalvelu • Enintään kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeuden sijasta tuomitaan yhdyskuntapalvelua, jos • ehdottomien vankeusrangaistusten, • aiempien yhdyskuntapalvelurangaistusten tai • muiden painavien syiden (esim. törkeä seksuaalirikos) ei ole katsottava olevan esteenä yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle • 20-200 tuntia, yksi päivä vankeutta vastaa yhtä työtuntia • Rikoksentekijän suostumus • Soveltuvuus (kriminaalihuoltolaitos, ks. KKO 1996:9 ja KKO 2003:11)

  42. Yhdyskuntapalvelu • Ehdoton vankeusrangaistus esteenä • Aikaisemman rikoksen törkeys ja rikoksen tekemisestä kulunut aika (ks. myös KKO 2000:11 (ään.)) • Rikolliskierteestä irtaantuminen (KKO 2003:77) • Aiemmat yhdyskuntapalvelurangaistuksen esteenä • Yksi yhdyskuntapalvelu ei estä yhdyskuntapalveluun tuomitsemista, mutta kaksi yhdyskuntapalvelua voi jo estää (vrt. KKO 2003:34, törkeä rattijuopumus, jossa kaksi aikaisempaa yhdyskuntapalvelua eivät estäneet kolmannen yhdyskuntapalvelun tuomitsemista) • Arvioinnissa kiinnitettävä huomiota myös aiemmista rikoksista kuluneeseen aikaan ja rangaistusten ankaruuteen

  43. Rikosoikeudellisista toimenpiteistä luopuminen • Esitutkinnan toimittamatta jättäminen ja lopettaminen • Harkinnanvarainen (seuraamusluonteinen) syyttämättä jättäminen • Rangaistuksen tuomitsematta jättäminen • Menettelyn moitittavuus todetaan, mutta luovutaan moitteesta yksittäistapaukseen liittyvien seikkojen takia

  44. Rangaistusajan laskeminen • Alkamispäivä: vapaudenmenetyspäivä (vankeuslain 3 luku) • Päättymispäivä: vapauttamispäivä (vankeuslain 21 luku) • Vuosien ja kuukausien osalta kalenteriajan mukaan; päivät lisätään lukuun • Päivissä laskettu rangaistus: 30 päivää on 1 kuukausi

  45. Vapaudenmenetysajan vähentäminen • Vapaudenmenettämisen minimi: yhtäjaksoisesti yksi vuorokausi (RL 6:13) • Vähennettävä ehdottomasta, ehdollisesta (KKO 2007:90), sakosta ja nuorisorangaistuksesta • Täytäntöönpanossa vähennetään vain yhden kerran • KKO 2007:90 • Vapaudenmenetysaikaa laskettaessa on viimeisenä päivänä otettava huomioon se kalenterivuorokausi, jonka aikana vastaaja on päässyt vapaaksi

  46. Ehdonalainen vapauttaminen • Tarkoittaa vapauttamista ennen oikeuden määräämän vankeusrangaistuksen päättymispäivää • Ei koske sakon muuntorangaistusta • On osa rangaistusaikaa • Miksi? • Rankaisemisen tarve vähenee ajan kuluessa, vahvimmillaan sovituksen idea on tuomion antamisen aikaan • Asteittainen sopeuttaminen vapauteen • Mahdollisuus valvoa ja tukea vapauteen sopeutumista • ”Jokainen on joskus päästettävä vapaaksi” • Siirtyminen nettorangaistuksiin nykyisellä rangaistustasolla ylikansoittaisi jo nyt liian täydet vankilat • Jos rangaistustaso alennettaisiin vastaamaan nykyistä todellista istumisaikaa, järjestelmän yleisestävä teho voisi heiketä • On helpompi hyväksyä kolmen vuoden tuomio pankkiryöstöstä) kuin puolentoista vuoden tuomio (vaikka tietää vangin vapautuvan ennenaikaisesti)

  47. Ehdonalainen vapauttaminen • Vanki päästetään ehdonalaiseen vapauteen (vankilan johtajan päätöksellä): • kun hän on suorittanut 2/3 rangaistuksesta, • jos rikos tehty alle 21-vuotiaana 1/3 • tai jos ei ole rikosta edeltäneiden 3 vuoden aikana suorittanut vankeusrangaistusta, kun rangaistuksesta on suoritettu ½ • ei kuitenkaan ennen kuin rangaistuksesta on suoritettu 14 päivää

  48. Ehdonalainen vapauttaminen • Elinkautisvangin ja koko rangaistusta vankilassa suorittavan ehdonalaisesta vapaudesta päättää Helsingin hovioikeus • Tietyin edellytyksin voidaan lykätä vangin suostumuksella (vankilan johtaja) tai ilman suostumusta (rikosseuraamusvirasto); ilman suostumusta, jos on ilmeinen vaara vakavasta rikoksesta ja vapauttamisen lykkääminen on tarpeen sen estämiseksi (RL 2c:9)

  49. Elinkautisvangit ja koko rangaistusaikaa suorittavat • Elinkautisvanki voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen, kun rangaistusta on kärsitty 12 vuotta (jos teko on tehty alle 21-vuotiaana, aika on 10 v) • Vapauttaminen hovioikeuden harkinnassa: huomioon otetaan rikoksen laatu, myöhempi rikollisuus, vaarallisuus, rangaistusajan suunnitelman (ransun) noudattaminen ja muu käyttäytyminen • Vapautuminen mahdollista myös presidentin armahduksella

  50. Elinkautisvangit ja koko rangaistusaikaa suorittavat • Koko rangaistuksen suorittaminen vankilassa (RL 2c:11): • tuomioistuin päättää syyttäjän vaatimuksesta • edellytykset: vähintään 3 vuoden tuomio vakavasta rikoksesta, syyllistyminen rikosta edeltäneiden 10 v:n aikana vakavaan rikokseen tai 3 vuoden kuluessa koko rangaistuksen kärsimisestä taikka elinkautisesta vapautumisesta • Koko rangaistusaikaa suorittava ehdonalaiseen vapauteen, kun on suorittanut 5/6 rangaistuksesta ja kun on suorittanut rangaistuksesta vähintään 3 vuotta

More Related