160 likes | 278 Views
MUSTANMEREN MATALAPAINEET. Vesa Nietosvaara. Mustanmeren matalien reitti. Stankunavicius 2000. Mustanmeren matala muodostuu kun:. Yläsola Keski-Euroopassa ulottuu kohti Mustaamerta ja Anatolian niemimaata . Samalla paikallaanpysyvä pintakorkea vahvistuu Pohjois-Venäjällä ja Fennoskandiassa.
E N D
MUSTANMEREN MATALAPAINEET Vesa Nietosvaara ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ
Mustanmeren matalien reitti Stankunavicius 2000 ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ
Mustanmeren matala muodostuu kun: • Yläsola Keski-Euroopassa ulottuu kohti Mustaamerta ja Anatolian niemimaata. • Samalla paikallaanpysyvä pintakorkea vahvistuu Pohjois-Venäjällä ja Fennoskandiassa. ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ
ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ
Tyypit á la Stankunavicius: • Matalapaine liikkuu Välimeren alueelta koilliseen, aluksi jopa vähän täyttyen. Sitten syvenee uudelleen ka kääntyy pohjoiseen tai pohjoiskoilliseen. (Useimmin kesällä ja aikaisin syksyllä. ) • Matalapaine voi muodostua stationääriseen rintamaan, joka ulottuu Kaakkois-Euroopasta kohti pohjoista tai luodetta (laajan ylämatalan itälaidalla). ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ
Aaltohäiriöitä stationäärisessä rintamassa(kehitys 2) ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ
Sääilmiöt • Hankalampia ennustaa kuin vastaavissa ”normaaleissa” Atlantin matalapaineissa. • Pienetkin virheet matalapaineen reitissä voivat olla kohtalokkaita ennusteelle. (Esim. Länsi- ja Itä-Suomen sade ja pouta voivat vaihtaa paikkaa keskenään). • Sadealueiden muoto ja matalan liike aiheuttavat usein suuria sademääriä. • Lämpötilakontrastit suuria. ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ
Syöttövirtaukset • Syöttövirtausten suunta ja alkuperä luovat otolliset olosuhteet erittäin suurille lämpötilakontrasteille. • Lämpimän rintaman etupuolella havaittava kylmä syöttövirtaus tulee kaukaa pohjoisesta. • Lämmin syöttövirtaus lämpimän rintaman takana on peräisin usein jo lämpimältä Venäjän mantereelta (kesätilanteissa). ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ
ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ
ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ
Vuodenaikaistarkastelua (á la Kim Frisk):TALVI • Normaalina (kylmänä) talvena kaakosta EI nouse kunnon rintamia, vaan ennemminkin kylmän pisaran tyyppinen systeemi. Sataa kuivaa lunta. • Lauhana talvena voi tulla ihan oikeaoppinenkin systeemi lämpimine ja kylmine rintamineen. • Esiintyy harvoin niinä talvina kun länsivirtaus dominoi. ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ
KEVÄT • Kun kaakossa lämpenee, alkaa esiintyä normaaleja Mustanmeren matalia (voimakas lämmin advektio itäpuolella ja kylmä sitten länsipuolella). • Meillä lämmin ei useinkaan pääse Suomeen asti vaan jää Venäjälle tai Baltiaan. (850 hPa:ssa toki voi päästä, mutta keväisin erityisen kylmä syöttövirtaus pinnassa!!) • Seurauksena voi olla ennustetun lämpimän sijasta tosi kylmä koillinen ilmavirtaus ja jopa lumisade ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ
KESÄ • Olomuoto-ongelmat katoavat...mutta sade-ongelmat eivät : ukkoset tyypillisesti voimakkaimpia juuri Mustanmeren matalissa. • Myös lämpimän rintaman sisällä voi esiintyä ukkosia; jopa koko lämmin rintama saattaa olla koostunut yhteenliittyneistä cb-pilvistä. • Hankalia tapauksia juuri kakkostyypin matalat: stationäärinen rintama, jossa pieniä (vaikeasti tulkittavia) aaltohäiriöitä. ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ
SYKSY • Kaakosta voi syyskuulle asti puskea lämpimiä annoksia, mutta varsin harvoin enää syyskuun jälkipuoliskolla pääsee lämmintä kiertymään Suomeen asti (esimerkki tällaisesta episodista kuitenkin viime vuodelta). • Loppusyksyllä kaakkoinen systeemi yleensä tuo tullessaan sumupilvet ja sumut & tihkusateet. • Syksyllä myös heikot aaltohäiriöt okkludoituvat kelpommin kuin kesäkaudella. ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ
Tyypit á la Frisk: • Vanha matala ajautuu Kaakkois-Eurooppaan tai muodostuu sinne muuten. Sitten lähtee liikkeelle uudelleen pohjoiseen. • Suomen yläpuolelta etelään ulottuu yläsola, jonka itäreunaa pitkin nousee matalapaineita, joka avoimina aaltoina tai sitten okkludoituvina systeemeinä. -Vrt. aiempi Stankunaviciuksen luokittelu. ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ
Pohdittavaksi • Milloin koillinen kylmä syöttövirtaus lämpimän rintaman edellä on (todella) kylmä? • Voivatko lämpimät rintamat todella olla koostuneita yhteenliittyneistä cb-pilvistä? • Kun Itä-Eurooppa on lämmin, eivät tyypin 2 matalat useinkaan okludoidu. Miksi? • Milloin tyypin 1 matalapaine lähtee liikkeelle? • Miksi matalat usein pysähtyvät Laatokan tienoille? ILMATIETEEN LAITOS KEHITYSYKSIKKÖ