Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät

1. LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUAKestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona

2. METSO- ohjelman toimenpiteet kohdistetaan monimuotoisuuden kannalta merkittäviin puustoisiin elinympäristöihin Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot 2

3. KEMERAn keinot METSO -ohjelmassa VNn periaatepäätös METSOsta: Kestävän metsätalouden rahoituslailla (1094/1996) rahoitettavien keinojen tavoitteena on luontaisesti pienialaisten, hoitoa vaativien tai luontoarvoiltaan muuttuvien kohteiden sekä metsätaloustoimien ohella säilytettävien luontoarvojen turvaaminen. Lähteen kunnostussuunnittelua Metsätalouden ympäristötuki -kohde Kuvat: Matti Seppälä 3

4. KEMERA kohdentaminen ja keinot METSO toimintaohjelmassa Kestävän metsätalouden rahoituslain (KEMERA) kautta rahoitetaan metsätalouden ympäristötukea jametsäluonnon hoitohankkeita Keinot ovat käytössä yksityishenkilöiden metsissä ja yhteismetsissä Metsänomistajalle korvataan toimenpiteestä aiheutuvat kustannukset ja tulon menetykset Kohde jää aina metsänomistajan omistukseen Sopimus tehdään 10–vuoden määräajaksi 4

5. KEMERA rahoituksen yleiset ehdot KEMERAn rahoitusta haetaan Suomen metsäkeskuksen alueyksiköistä www.metsakeskus.fi KEMERAn rahoitusta voidaan myöntää pääsääntöisesti niille alueille, joilla metsälaki on voimassa (ei Ls –lain suojelualueille, eikä kaava-alueilla esim. tonttimaalle). Rahoitus on harkinnanvaraista. Maanomistajalla ei ole ns. subjektiivista oikeutta rahoituksen saantiin, vaan METSO –kohteen monimuotoisuusarvot ovat rahoituksen perusteena. MMM päättää rahoituksen kohdentamisesta ja alueellisista määristä vuosittain ohjatessaan ja neuvotellessaan luonnonhoidon tavoitteista Suomen metsäkeskuksen kanssa. Rahoitusta voidaan myöntää vuosittaisen valtion talousarvion määrärahojen puitteissa. 5

6. Ympäristötukisopimukset/ Suomen metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen ympäristötukisopimus tehdään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan Tyypillisiä ympäristötukikohteita ovat esimerkiksi metsälain suojaamat tärkeät elinympäristöt lähialueineen Puro lähimetsineen Kuva: Matti Seppälä

7. KEMERAn ympäristötuki METSO-ohjelmassa Ympäristötuki on tarkoitettu ensisijaisesti metsälain 10 §:ssä tarkoitettujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttämiseen. Käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa ympäristötukea voidaan myöntää myös muihin kohteisiin, kuten METSO –ohjelman luontotyyppien säilyttämiseen Ympäristötukea voidaan myöntää, kun elinympäristön säilyttämisestä aiheutuva taloudellinen menetys on vähäistä suurempi ( yli 4 % tai yli 4 000 euroa metsien hakkuuarvosta) Ympäristötukikohteet jäävät normaalin talousmetsien käsittelyn ulkopuolelle, mutta niissä voidaan tehdä luonnonhoitotöitä. Luonnonhoitotöistä ja mahdollisista sallituista toimenpiteistä sovitaan maanomistajan kanssa tehtävässä sopimuksessa. Luonnonhoitotöihin voidaan myös myöntää ympäristötukea. 7

8. KEMERAn ympäristötuki METSO -ohjelmassa Ympäristötukikohteet merkitään maastoon sinisellä merkintämaalilla Ympäristötukisopimuksen tiedot merkitään kiinteistörekisteriin ja sopimus on voimassa vaikka maanomistaja vaihtuu. Uudella omistajalla on mahdollisuus irtisanoa sopimus ja maksaa takaisin loppuosa korvauksesta. Kun sopimuskausi päättyy, alueen käyttö jatkuu metsänomistajan haluamalla tavalla. Useimmiten ympäristötukisopimus voidaan tehdä uudelle 10 –vuotiskaudelle. Tuen piirissä olleissa metsälakikohteissa ominaispiirteet on säilytettävä jatkossakin metsälain mukaisesti, jos ympäristötukisopimusta ei uusita. Ympäristötuki on verollista tuloa metsäverotuksessa, josta voi vähentää ympäristötukikohteeseen kohdistuvat menot. 8

9. Laskentaesimerkki Ympäristötuesta Metsänomistaja omistaa yhdessä kunnassa metsää. Välittömästi hakattavissa oleva puumäärä on 1 000 m³. Metsässä on erityisen tärkeä elinympäristö, luonnontilaisen puron välitön lähiympäristö pinta-alaltaan 1,2 ha. Elinympäristön hakattavissa oleva puumäärä on 250 m³. MMMn vahvistama alueellinen puutavaran keskikantohinta on 30,00 €/m³. (tässä esimerkkihinta, tarkista alueen ajanmukainen hinta) Kaiken puuston hakkuuarvo 1 000 m³ * 30,00 €/m³ = 30 000 € Kohteen hakkuuarvo 250 m³ * 30,00 €/m³ = 7 500 € Vähäinen haitta, 4 % 30 000 € * 0,04 = 1 200 € Hakkuuarvokorvaus 7 500 € - 1 200 € = 6 300 € Peruskorvaus (1,2 ha ) 2 * (10 * 30,00 €/m³) = 600 € Muu korvaus (esim. luonnonhoitotyö) 410 € Ympäristötuki yhteensä (6 300 € + 600 €)/3 + 410 € = 2 710 € (maksetaan 10 v. sopimuskauden alkaessa) 9

10. Luonnonhoidolla voidaan turvata ja lisätä metsien monimuotoisuutta puuntuotannon rinnalla tai suojelusopimukseen liittyen

11. KEMERAn luonnonhoitohankkeet METSO -ohjelmassa Luonnonhoito on luonnonarvojen ylläpitämistä, lisäämistä tai metsän palauttamista luonnontilaisemmaksi hoitotoimenpiteillä (esim. lähteen kunnostaminen, kuusten poistoa lehdosta) Luonnonhoitotöitä voidaan tehdä Kemeran rahoituksella metsäluonnon hoitohankkeissa. Metsäluonnon hoitohankkeet voivat olla esim. elinympäristöjen hoitohankkeita, soiden ennallistamista tai uhanalaisen lajiston hoitoa. Tuki korvaa hoitotöiden kustannukset. Rahoituslain mukaiset metsäluonnon hoitohankkeet suunnitellaan Suomen metsäkeskuksen alueyksikköjen toimesta tai valvonnassa. Luonnonhoitohankkeet toteutetaan alueellisina, useiden tilojen yhteisinä hankkeina. 11

12. Esimerkki METSO luonnonhoitokohteesta Rehevä korpi, jossa luonnonhoitotyönä vesitalouden palauttaminen ojia tukkimalla. Kuva: Matti Seppälä

13. Luonnonhoitohankkeiden uusi menettely Suomen metsäkeskuksessa • Metsäluonnon hoitohankkeiden toteuttaminen on muuttunutvuodesta 2013 alkaen. • Suomen metsäkeskuksen alueelliset Julkisten palvelujen yksiköt edistävät, suunnittelevat ja rahoittavat uusia metsäluonnon hoitohankkeita. • Luonnonhoitohankkeet toteutetaan hankehaku -menettelyn kautta. Hankehaussa valittu toimija toteuttaa luonnonhoitohankkeen metsäkeskuksen valvonnassa. • Luonnonhoitotöitä voidaan suunnitella myös ympäristötukisopimuskohteille. Toimijat toteuttavat myös ympäristötukisopimuskohteiden luonnonhoitotöitä. • Metsänomistaja voi tehdä esityksen luonnonhoitohankkeesta metsäkeskuksen alueyksikköön. www.metsakeskus.fi 28.11.2014

14. Alueellinen luonnonhoidon suunnittelu ja hankehaku • Metsäkeskus käynnistää luonnonhoitohankkeet alueellisen suunnittelun kautta. Luonnonhoidon suunnittelu voi käynnistyä maanomistajien esityksestä tai suostumuksella. • Suunnittelussa kerätään tiedot luonnonhoidon kohteista ja siitä, mitä luonnonhoitotoimia kohteilla on tarkoitus tehdä sekä hankitaan maanomistajien suostumukset toteutukseen. • Alueellisen suunnittelun tarkkuus voi vaihdella hanketyypeittäin. Suunniteltavan alueen koko voi vaihdella kymmenistä hehtaareista muutamiin tuhansiin hehtaareihin ja maanomistajia/tiloja alueella on useita (jopa kymmeniä/satoja). • Alueellisen suunnitelman valmistuttua se asetetaan hankehakuun metsäkeskuksen tietopalvelun www.metsakeskus.fi kautta. • Hankehaussa valittu toimija toteuttaa luonnonhoitohankkeen metsäkeskuksen valvonnassa. 28.11.2014

15. Metsäluonnonhoito /Suomen metsäkeskuksen alueyksiköt Luonnonhoitotyöt suunnitellaan yhdessä metsänomistajan kanssa eikä hänelle aiheudu hoidosta kuluja. Tavallisesti hoidon kohteena ovat METSO -valintaperusteiden kolmannen luokan kohteet Elinympäristöjen hoitoa ja kunnostusta on tehtävä usealla tilalla, kohteiden ei tarvitse olla samalla alueella vierekkäin Luonnonhoitotöitä voidaan tehdä suojeltujen METSO elinympäristöjen lisäksi myös sellaisilla kohteilla, joihin ei liity määräaikaista tai pysyvää suojelupäätöstä. Harjumetsien hakkuiden yhteydessä voidaan parantaa avoimista paahderinteistä pitävien lajien elinmahdollisuuksia. Kuva: Lauri Saaristo

16. Metsäluonnonhoidolla voidaan edistää luonnonarvojen kehittymistä Hoito ja kunnostamista tarvitsevissa lehdoissa (jalopuustoisissa tai lehtipuuvaltaiset) Vesitaloudeltaan muuttuneissa pienvesissä (lähteet, lähteiköt, purot ja niihin liittyvissä elinympäristöissä) Ojitetut korvet, letot ja muut rehevät puustoiset suot Harjujen paahdeympäristöissä Puustoiset perinneympäristöt Tukittu oja puustoisessa korvessa. Kuva: Matti Seppälä

17. Esimerkkejä metsäluonnonhoidosta Lähteen ennallistaminen ja Palojatkumo yksityismetsissä – hankkeen kulotuskohde sekä jalopuumetsän luonnonhoito Kuvat: Sanna Kotiharju,Pekka Vainikkaja Saara Lilja-Rothsten

18. Lehdot ja KEMERAn luonnonhoito Metsälaki turvaa ympäristöstään selvästi erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia lehtolaikkuja METSOn toimenpiteet voivat kohdentua lehtokuvioihin tai lehtokokonaisuuksiin Hoitokohteet usein metsälain mukaisten lehtolaikkujen ja luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltujen lehtojen läheisyydessä Hoitotoimilla voidaan edistää luonnonarvojen kehittymistä Vesitaloudeltaan muuttuneissa esim. pienvesien yhteydessä olevissa kosteissa lehdoissa Harjujen kuivilla lehtolaikuilla (sulkeutuneet, kuusialikasvos) Jalopuustoisissa tai lehtipuuvaltaisissa tuoreissa lehdoissa Lehdoissa, joita maanomistaja haluaa monimuotoisemmiksi (puuston rakenteen monipuolistaminen, pienaukkoja, lehtipuun suosiminen ja viljely) 18

19. Runsaslahopuustoiset kohteet ja KEMERAn luonnonhoito Luonnonhoidon tavoitteena tärkeiden rakennepiirteiden turvaaminen ja lisääminen tavanomaista runsaammin, esim. palaneen puuaineksen lisääminen, lahopuun tuottaminen, jalojen lehtipuiden tai järeän ja vanhan lehtipuun suosiminen Metsien monimuotoisuutta edistävä säästöpuuryhmien poltto tai muu kulotus Karujen kasvupaikkojen kasvillisuuden avaaminen ja kasvupaikan raivaaminen, myös karujen kohteiden pienialaisilla kulotuksilla voidaan vähentää lajistolle haitallista rehevyyttä. Luonnonhoito voi liittyä lajien elinmahdollisuuksien turvaamiseen 19

20. Pienvesien lähimetsät ja KEMERAn luonnonhoito Metsälaki turvaa ympäristöstään selvästi erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia pienvesien välittömiä lähiympäristöjä Hoitotoimia voidaan tehdä esim. metsälakikohteiden läheisyydessä pienvesissä, joiden luonnontila on muuttunut Purot ja norot kunnostetaan palauttamalla vesi vanhaan uomaan tai korjaamalla vesiuomaan kiveämällä tai asentamalla liekoja, jotta veden vaikutus lähiympäristöön palautuu Puron kunnostaminen luonnonhoitotyönä Kuva: Sanna Kotiharju 20

21. Pienvesien lähimetsät ja KEMERAn luonnonhoito Lähteet, tihkupinnat ja lähdenorot poistetaan rakenteita lähdealtaasta, tukitaan kaivettuja ja lähdettä kuivattavia ojia, nostetaan peratun lähdenoron pohjaa jotta lähdevesi leviää luontaisesti, tasoitetaan koneiden tekemiä painumia tihkupinnoilla, lisätään lähteen varjostusta • Kunnostamisen yhteydessä voidaan kunnostaa pienvesiin liittyvät korvet, kosteat lehdot, tulvametsät ja pienvesivaikutteiset suot • Purokunnostus tukee myös vesiensuojelun tavoitteita • Kunnostus ensisijaisesti kokonaisuuksittain esimerkiksi lampien väliset purot/norot, lähteet myös yksittäin Kunnostuskelpoinen lähde Kuva: Matti Seppälä 21

22. Esimerkki lähteen kunnostamisesta: ennen ja jälkeen tilanne Kuvat: Janne Raassina

23. Puustoiset suot ja KEMERAn luonnonhoito Metsälaki turvaa ympäristöstään selvästi erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia reheviä korpia ja Lapin läänin eteläpuolella lettoja Soiden ennallistamiseen sopivia kohteita voi olla esimerkiksi metsälakikohteiden ympärillä tai suojelussa olevien soiden reuna-alueilla, joissa ennallistaminen parantaa suon ekologista kokonaisuutta Ennallistamiskohteille voidaan mahdollisesti myöntää myös ympäristötukea. Luonnonhoitotöinä mm. ojien tukkiminen ja patoaminen, hakkuilla voidaan mm. vähentää haihduttavaa puustoa. Puustoisilla soilla kunnostaminen kohdennetaan tuottamaan vesitaloudeltaan toimivia kokonaisuuksia 23

24. Lettokeidas; puuston osittainen poistaminen talvitöinä Osa ojituksen jälkeen syntyneestä puustosta poistetaan ja sen jälkeen ojat tukitaan. Kuvat: Matti Seppälä

25. Metsäluhdat ja tulvametsät ja KEMERAn luonnonhoito Metsälaki turvaa ympäristöstään selvästi erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia pienvesien välittömiä lähiympäristöjä sekä kitu- ja joutomaan rantaluhdat Hoitotoimia voidaan tehdä luonnontilaltaan muuttuneilla kohteilla esim. metsälain elinympäristöjen läheisyydessä Purot puron kunnostuksella veden vaikutus kuten tulvivuus lähiympäristöön palautuu Pienten lampien lähimetsät palautetaan lammen luontaista tulvarytmiä tukkimalla laskuojaa Tulvivalle alueelle kaivettujen ojien tukkiminen Tervalepän kasvupaikat turvemailla Kunnostus ensisijaisesti kokonaisuuksittain esimerkiksi lampien väliset peratut purot Vesiensuojeluhankkeissa voidaan edistetään tulvivuutta esim. kosteikkojen rakentamisessa myös vesiensuojelutarkoituksissa 25

26. Harjujen paahdeympäristöt ja KEMERAn luonnonhoito Paahteisten harjumetsien monimuotoisuutta voidaan turvata ottamalla harjumetsien hoidossa huomioon avoimien, lämpimien elinolo suhteiden syntyminen ja säilyminen Kohteet ovat luontaisten tai ihmisen aiheuttamien häiriöiden loppumisen sekä hakkuiden jälkeisen metsänuudistamisen takia kasvamassa umpeen Luonnonhoitotoimet kannattaa kohdentaa niille kohteille, joilla on vielä jäljellä vaateliasta paahdeympäristöjen lajistoa tai ko. lajisto on lähistöllä (mm. kangasajuruoho) Pinnanmuodoltaan ja ilmansuunnaltaan hyvät kohteet (harjun jyrkät etelä-länsirinteet), jotta paahdeympäristöjen eliölajeilla olisi mahdollisuus levittäytyä nykyistä laajemmalle alueelle Luonnonhoitotöitä: puuston poisto, pintakasvillisuuden poistoa, kivennäismaan paljastaminen, poltot 26

27. Maankohoamisrannikon kohteet, puustoiset perinnebiotoopit, kalkki ja ultraemäksiset metsät sekä muut metsäiset kalliot ja KEMERAn luonnonhoito Maankohoamisrannikolla hoidon kohteina voivat olla METSO-elinympäristöt esim. vesitalouden palauttaminen Puustoisilla perinnebiotoopeilla hoito voi metsän käsittelyä ennen muuta varsinaista biotoopin kunnostusta tai hoito (raivaus, niitto laidunnus) Harvinaisilla kalkkimaaperällä hoitona puuston käsittelyä, jonka tavoitteen on avoimuuden tai paahteisuuden palauttaminen, tietyn puulajin, kasvi- tai eliölajin suosiminen Muilla metsäisillä kallioilla hoitotoimina voivat olla vastaavat toimet kuin runsaslahopuustoissa kangasmetsissä 27

28. METSOn eteneminen käytännössäELY-keskukset ja Suomen metsäkeskuksen alueyksiköt toteuttavat METSOa Hakemusten käsittelyaika vaihtelee (n. 2 kk- 8 kk)

29. Mistä tietoa metsänomistajalle, joka on kiinnostunut METSO-ohjelmasta? • Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun alueyksiköt neuvovat metsäluonnon hoidossa ja määräaikaisessa suojelussa (KEMERA-keinot) sekä välittävät pysyvästä suojelusta kiinnostuneiden maanomistajien kohteita ELY –keskuksille • ELY-keskusten METSO-vastaavat auttavat luonnonsuojelulain mukaisesta METSO-ohjelman toteutuksesta eli alueiden pysyvästä tai pidempiaikaisesta (yli 20v) määräaikaisesta suojelemisesta • Yhteystiedot katso www.metsonpolku.fiwww.metsakeskus.fiwww.ymparisto.fi

30. KIITOS ! 30