250 likes | 656 Views
New Age -henkisyys. Uskonnollinen virtaus enemmnkin kuin liike, hengellinen vaihtoehtokulttuuriUskonnollisia tai puoliuskonnollisia suuntauksia, joista kehkeytyi itsetietoinen liike 1900-luvun loppupuolellaholismi, monismi, panteismi, kokonaisvaltainen lketiede, humanismi, jlleensyntymuskoka
E N D
1. Uskonnollisuus Suomessa - Suomen uskonnollinen kenttä tänään Turun yliopisto
Avoin yliopisto-opetus, uskontotiede
Tiina Mahlamäki
2. New Age -henkisyys Uskonnollinen virtaus enemmänkin kuin liike, hengellinen vaihtoehtokulttuuri
Uskonnollisia tai puoliuskonnollisia suuntauksia, joista kehkeytyi itsetietoinen liike 1900-luvun loppupuolella
holismi, monismi, panteismi, kokonaisvaltainen lääketiede, humanismi, jälleensyntymäusko
kattaa joukon uskonnollisia, elämänkatsomuksellisia, yhteiskunnallisia ja psykologis-terapeuttisia liikkeitä
Peruskäsitteenä ”itse”, ”itse-henkisyys”
3. New agen alkuperä Taustalla humanistinen psykologia, Fritz Perls, Human Potential –liike.
Juuret gnostilaisuudessa (tavoiteltavan jumalallisen totuuden peittää materiaalinen maailma) sekä 1800-luvun spiritualistisessa (kuolleiden kanssa voidaan kommunikoida), teosofisessa (jälleensyntymän ajatus) sekä uuden ajattelun perinteessä (paha on ihmismielen illuusio).
4. New agen kannattajat ”Todelliset new age –ihmiset”, jotka uskovat uuden ajan koittavan pian ja ihmiskunta on siirtymässä uudelle henkiselle tasolle.
Henkiset etsijät, jotka kokeilevat erilaisia vaihtoehtoja etsiessään totuutta.
Itseään etsivät ihmiset, joille keskeistä on oman kokemuksen tavoittelu, elämysten etsijät.
Asiakkaat eli satunnaiset kuluttajat, kokeilijat, jotka etsivät apua yksittäiseen ongelmaan tai huoleen.
5. Intialaisperäiset uudet uskonnolliset liikkeet Edustavat neo- eli uushindulaisuutta, levisivät länsimaihin 1800-luvun lopusta lähtien
Sisällöt: 1)opettavat universaaleja hengellisen elämän lakeja, yhdistävät veda-opetukset tieteeseen, 2)kaikilla uskonnoilla yhteinen päämäärä, kaikki yhtä tosia, 3)päämääränä suora, henk.koht. kokemus Jumalasta, 4)henkinen kuri jumalatietoisuuden saavuttamiseksi, 5)omistautuminen, hengellinen ja henkinen toiminta, sosiaalinen palvelu, 6)opit henk.koht. päämäärän sisäistäneeltä opettajalta, gurulta
Jaottelu: 1) korostavat fyysisiä ja henkisiä harjoituksia (jooga), 2) korostavat henkisiä harjoituksia (TM), 3) korostavat omistautumista ja palvontaa (Hare Krishna)
6. Hare Krishna (ISKCON) Saapui Suomeen 1980-luvun alussa
Perustaja & länteen tuoja: A.C. Bhakvedanta Swami Prabhupada, juuret 1400-luvulla
Tavoitteena on päästä osalliseksi jumalallisesta todellisuudesta täydellisen antautumisen ja rakkauden kautta, antautumisen kohteena Krishna-jumala
täydellinen omistautuminen liikkeelle, vegetarismi, kieltäytyminen nautintoaineista, luvattomasta sukupuolielämästä ja uhkapeleistä
Maha-mantran toisto
7. Karismaattinen liike Kansainvälinen uskonnollinen virtaus
Korostetaan sekä uskoa että kokemusta, armolahjojen (kielillä puhuminen, profetoiminen, rukouksella parantaminen) käyttö, Pyhän Hengen uudistus
Kääntymyskokemuksen ja henkilökohtaisen jumalasuhteen merkitys
Menestysteologia/Uskon liike
Nokia-ilmiö: karismaattisuus luterilaisen kirkon ongelmana
8. Karismaattisen herätyksen kolme kehitysvaihetta 1900-luvulla Vanhahelluntailaisuus vuodesta 1905 lähtien
Karismaattinen liike 1960-luvulta lähtien
Uushelluntailaisuus 1980-luvulta lähtien
9. Helluntailaisuus syntyi Yhdysvalloissa 1800-1900-lukujen taitteessa, Suomeen 1908
pyhän hengen kaste, kielillä puhuminen, hurmokselliset kokemukset, Raamatun fundamentalistinen tulkinta, aikuiskaste
voimakas kasvu 1970-luvun lopulla: Niilo Yli-Vainio
n. 50 000 kastettua jäsentä, suurin osa ei kuulu rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin
10. Elämän sana osa uskon liikettä, saapui Suomeen Ruotsin kautta (Livets Ord) vuonna 1990. Seurakunta ja Raamattukoulu Turussa
menestysteologinen kristinuskon tulkinta
Jumalan siunaus näkyy uskovan elämässä paitsi hengellisenä siunauksena myös maallisena menestyksenä.
milleniarismi
reilu sata rekisteröitynyttä jäsentä, mutta tilaisuuksissa käy paljon muiden vapaiden suuntien jäseniä, aktiivinen evankelioimis- ja saarnaamistoiminta
tithesit; seurakunnan jäsenet antavat rahaa liikkeen toiminnan edistämiseksi
11. Uuspakanuus Suomessa Pakanuus on luontokeskeistä ja sekä jumaluus että ihminen nähdään siinä yleensä osana luontoa. Elämä ja kuolema ovat osa luonnon kiertokulkua, jossa syntymä, kasvu, lakastuminen, kuolema ja maatuminen ravinnoksi uudelle elämälle seuraavat toisiaan. Nykypäivän pakanuus on haarautunut moneksi eri poluksi.
esim. wicca – Pakanaverkko, Lehto ry, Suomen vapaa wicca –yhdyskunta: ”Ellei se vahingoita, tee tahtosi mukaan.”
asatru tai odinismi – germaanis-skandinaavisten uskonnollisten perinteiden elvyttäminen; juomauhrit, riimut
12. Uskonnolliseksi yhdyskunnaksi rekisteröityminen – tapaus wicca Opetusministeriö: ”Suuntaus ei pohjaudu uskontunnustukseen, pyhinä pidettyihin kirjoituksiin tai muihin yksilöityihin pyhinä pidettyihin vakiintuneisiin perusteisiin, vaan kukin suuntausta harjoittava henkilö tai ryhmä määrittää pääosin itse oman katsomuksensa ja rituaalikäytäntönsä yhdistellen vaikutteita eri lähteistä. Yhteisön katsomusjärjestelmä ja rituaalikäytännöt ovat epäyhtenäisiä ja vaihtelevia.”
13. Uskonnonvapauslaki 2003 oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus sekä oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan
31.7.2006 jälkeen henkilö voi kuulua useampaankin uskonnolliseen yhdyskuntaan
Jokaisella oppilaalla on oikeus saada oman uskonnon mukaista opetusta, jos kunnassa vähintään kolmen samaan yhteisöön kuuluvan lapsen vanhemmat niin vaativat.
hautaustoimilain uudistus: sama maksu kaikilta haudattavilta
Uskonnonvapauslaki kokonaisuudessaan
14. Uskonnollisuuden ulottuvuudet Charles Y. Glock ja Rodney Stark
tiedollinen
rituaalinen
elämyksellinen
ideologinen
seuraamuksellinen
Jouko Sihvo: kirkkoon sitoutuneisuus
15. Suomalaisten uskonnollisuus pähkinänkuoressa uskonnonvapauslaki v:sta 1922, uusi laki 2003
ev.lut.kkon jäseniä n. 81,7% (v. 2007 lopussa)
68% pitää itseään kristittynä ja 5% on vakaumuksellisia ateisteja.
Neljä viidestä ilmoittaa uskovansa Jumalaan. Lähes puolet uskoo yhteen Jumalaan ja lähes joka kolmas jonkinlaiseen henkeen tai elämänvoimaan. Vain 7 % uskoo, ettei ole olemassa minkäänlaista Jumalaa, henkeä tai elämänvoimaa.
uskonnollisiin tilaisuuksiin vähintään kerran kuukaudessa osallistuu 14 % suomalaisista
miltei puolet suomalaisista rukoilee vähintään kerran kuukaudessa
84% syntyneistä lapsista kastetaan srk:n jäseniksi, 61% avioliitoista solmitaan kkossa, 88% nuorista käy rippikoulun, 98% hautajaisista kristillisiä
16. Kirkkoon liittyneet ja siitä eronneet 1923-2005
17. Suomalaisten jäsenyys uskonnollisissa yhdyskunnissa 1920-2004 (%)
18. Uskonnollisten yhteisöjen jäsenmäärä vuoden 2003 lopussa
19. Kirkon työmuotojen tärkeys suomalaisten mielestä. Kirkkomonitor 2004, N=2 569.