260 likes | 513 Views
Matka tunteiden maailmaan. Pirjo Suvilehto Sanataiteen hoitavat ulottuvuudet Tapaus: Kuva ja tarina =Kuvan ja tarinan kohtaaminen lasten ryhmässä, Pirjo Arvola ja Terttu Pekkanen, s 162-185 kirjassa Satu kantaa lasta, toim. Silja Mäki ja Pirjo Arvola. Silta ulkoisen ja sisäisen välille.
E N D
Matka tunteiden maailmaan Pirjo Suvilehto Sanataiteen hoitavat ulottuvuudet Tapaus: Kuva ja tarina =Kuvan ja tarinan kohtaaminen lasten ryhmässä, Pirjo Arvola ja Terttu Pekkanen, s 162-185 kirjassa Satu kantaa lasta, toim. Silja Mäki ja Pirjo Arvola
Silta ulkoisen ja sisäisen välille • 3-4 lasta lastenkodissa, kerran viikossa 45 min, latenssi-ikä, psykoterapia, huopa, Grimmin sadut, Raul Roineen Suomen kansa suuri satukirja /1958, Eduard Petiskan Kreikkalaisia satuja / 1973 • kuvallinen ja tarinallinen työskentely monipuolinen psyykkinen tapahtuma, joka toimii siltana sisäisen ja ulkoisen todellisuuden, tietoisen ja tiedostamattoman välillä
Voimaton vaellus vahvistuu • ominaista mahdollisuus käsitellä kokemuksia myös symbolisessa muodossa • voi avata terapiatyöskentelyyn uusia polkuja, ravita voimatonta vaellusta • alle kouluikäinen liittää usein tarinan ja leikin kuvalliseen työskentelyynsä
Ruokitaan tiedostamatonta • tarjoaa mahdollisuuden käsitellä tunteita kuvataiteen ja kirjallisuuden avulla, jotta lapsi voisi ymmärtää ja hallita elämäänsä • terapeutit eivät tulkitse satuja ja kuvia, ryhmätulkintoja= saavat elää vapaasti lasten sisällä ruokkien tietoista ja tiedostamatonta mielikuvamaailmaa
Peitän vajavuuteni • joka istunnolla tarina kuvallinen työskentely, voidaan jutella • lasten huoli töiden säilymisestä heistä välitetään, ovat tärkeitä terapeuteille • rajojen kokeilu, turvallisuus, aggression teemat • teoksissa pelkoa, peittelyä omasta vajavuudesta (silmät, suu peitettyinä), henk.kohtaisista ei haluta jutella
Kelpaanko outona? • muutaman tapaamisen jälkeen kiukun kärki siirtymään aikuisia kohti • lasten toiveet heräävät, ryhmäytyminen alkaa, lapset odottavat ja jännittävät tarinaa: esim. Grimmin Siili-Jussi herättää kysymyksen, voiko syntyä outona ja voinko kelvata tällaisena – vartalo pojan, yläosa siilin (siili ja peukaloinen muistuttavat toisiaan)
Henkilökuntaa tarinoissa • mielikuvissaan lapset sijoittavat lastensuojelulaitoksen henkilökuntaa tarinoiden henkilöihin • tarinoissa vahvasti hyvän ja pahan taistelu (Kaarina Helakisan Rautamies ja Kyyhkynen palvelee tämän ikäisen kokemaa turvattomuuden tunnetta)
Ryhmä on äiti • aloitusvaiheen keskivaiheessa teokset muuttuvat värikkäiksi, lapset uskaltavat näyttää tunteitaan, edetään kohti työskentelyvaihetta • yhteisenä aiheena näyttävät olevan koirat ja hevoset • ennen lomia alkavat kokeilla terapeuttien välittämistä, mm mitätöivät ja tuhoavat töitään; äiti-teema nousee (ryhmä on äiti, eikö äiti välitä)
Saa olla ruma ja rikki • Grimmin satu Rautauuni sopii epävarmuuden ja turvattomuuden ilmapiiriin • luottamus siitä, että myös kielteiset tunteet sallittuja, eikä töiden tarvitse olla kauniita tai muiden hyväksymiä
Vaikea sanoittaa kiukkua • ennen lomaa lentokoneet, laskuvarjot (joilla ylittää vaikea tilanne), tuttipulloja, itkeviä ja hylättyjä lapsia ja toive heidän löytymisestään (Raul Roine, Antti Puuhaara), Hannu ja Kerttu tunnetaan separaatiosatuna eli palvelee lasta itsenäistymisvaiheessa • Lasten vaikea pukea sanoiksi kiukkua, surua, pettymystä.=> Tunteet synnyttävät usein väkivaltaisia mielikuvia, levotonta käytöstä, ryhmää hajottavaa toimintaa
Tarina ruokkii väsynyttä • Saara Laiho: Urhea pikku nalle erityisesti lasten kokema epäoikeudenmukaisuus ja epäjohdonmukaisuus väkivaltaisissa tilanteissa askarruttavat ryhmän jäseniä, mietitään Hannun ja Kertun kautta miten selvitä ilman vanhempien apua • lopussa lapsi toteaa: kaikki aika menee eroa ajatellessa, tarinan kertominen koetaan ruokkivana kun taas kuvallinen työskentely ylivoimaiselta
Ristiriitaiset olosuhteet • Satu voi kertoa olosuhteiden ristiriitaisuudesta, vaikeiden päätösten tekemisestä, hyvästijätöistä, jotka eivät aina ole miellyttäviä ja voivat olla pakon sanelemia
Kokemus yhdessä olosta • Tarinan kertominen aina vuorovaikutustilanne aikuisen ja lapsen välillä, kokemus siitä, että aikuinen lasta varten, on välttämätön terapiassa: Bettelheim (1992) kertoja aistii kuulijan tunnelmia ja tarina muokkautuu sen mukaan • Aktiivisesti lapsen huomioiva lukeminen saa kuulijassa aikaan kokemuksen toisen kanssa yhdessä olemisesta (vr. huom kun kerrot ystävällesi jotain) LÄSNÄOLO
Läsnä mutta kaukana • Lapset usein tarinaa kuunnellessaan läsnä ja poissa (psykologi Paul Jan Brudalin luova regressiivinen välitila) • tässä latautuneessa tunnelmassa erityistä hoitavaa voimaa niin lapsille kuin terapeuteille, jaettu kokemus
Epäkypsän ruumiillistumat pois • tarinoissa paljon kuolleita, myös lasten kuvissa näillä ei kuitenkaan ahdistusta lisäävää vaikutusta vaan usein päinvastoin. • Bettelheimin sanoin: Ne sankarin edeltäjät, jotka saduissa kuolevat, ovat yksinkertaisesti vain sankarin aikaisempia epäkypsiä ruumiillistumia (1992, 219)
Tarina ukkosenjohtimena • ”Ylipursuava tunnetila tarvitsee ensin konkreettisen purkautumisvälineen. Sekä kuva että tarina toimivat turvallisena tunnesäiliönä tukien ja hajottamatta toisiaan.” (Arvola, Pekkanen)
Hyväksyn pimeytesi • Työskentelyssä aikuinen antaa hyväksynnän lapsen pimeillekin puolille, samoin kuin terapeutin vastaanottava ja peilaava työote. Kuvissa ja tarinoissaan lapsi tuo näkyväksi vihaa ja pelkoa. Samoin tapahtuu, kun lapsi kuuntelee vihan ja pelon sisällyttämiä tarinoita (huom. latenssi-ikäisillä)
Tarina leviää huoneeseen • Sadunlukutilanne: Tarina leviää täyttäen koko terapiatilan (voiko näin tapahtua pk:ssa?) ja lapset rauhoittuvat yhteisen tehtävän äärelle
Rituaalit luovat turvallisuutta • Container – tätä ovat terapia, kaappi, satukirjat, tehdyt kuvat ja tarinat. Niihin säilötään mielikuvat ja mahdollisuudet • lapset pitävät rituaaleista: sama päivä, sama aika
Kirjallisuus on päämäärä itsessään • ”Systemaattinen satujen lukeminen tarjoaa kunkin lapsen elämäntilanteen kohtaamiseen pehmeämmän lähestymistavan, ei niinkään ongelmakeskeistä.” • Sadut jo itsessään tarjoavat välineitä ratkoa arkipäivän ongelmia, lastensuojelussa lapsia, joita ei tavoita keskustelulla mutta satujenlukemistilanne avaa uusia mahdollisuuksia ja dialogia
Lapsi haluaa luottaa aikuiseen • Mikä on se sadun ”juju”? ”Satujen ja tarinoiden sankareilla samanlaisia ongelmia kuin ihmisillä todellisuudessa. Siten lapset kokevat tulevansa kuulluiksi ja ymmärretyiksi aikuisen lukiessa satua ääneen.” • Lasten piiloon ja turvaan ajetut tunteet vähitellen avautuvat, lasten halu luottaa aikuiseen ja toisiin ihmisiin herää, seuratessaan sankarin selviytymistarinaa lapsi saa tulevaisuudentoivoa ja uskoa elämäänsä
Kirjoja lukiessa voi nousta esiin vaikeitakin kysymyksiä. Lastenkirjoja voi lukea ensin itsekseen, jotta voi vastata lapsen kysymyksiin. Päivi Franzon, Sari Airola: SurusaappaatEemin mummo sairastuu ja kuolee. Eemi oppii itse ja opettaa äidille ja isällekin, että vaikeat asiat on helpompi hyväksyä kun niistä uskaltaa puhua. Mari Mörö, Marjo Nygård: SurunappiValtsun ja Veeran veli Olli on sairas, eikä hän parane. Miksi joku sairastuu, mutta joku toinen saa olla terve? Satukirja, joka auttaa käsittelemään surua ja menetystä lapsen näkökulmasta.
kipu • Miksi meidän tulisi kuolla jäljennöksinä, kun me kerran synnymme alkuperäiskappaleina?” Edward Young • Ilkka vartivaara: Kipu on varoitusmerkki, joka kertoo elimistöömme kohdistuvan sellaisia voimia, jotka ovat liiallisia entä lapsilla? paha olo, painaa mieltä, aikuisella auttaa suursiivous muutoksen tarve
Vartiovaara:Luovuus • Leikkiperäinen eli mielihyvän ja ilon tunteisiin perustuva luovuus aikuisella • ”Salamannopeita taantumia lapsuuteemme, josta me haemme aineksia aikuisen elämämme suolaksi.” • Psykologi Abraham Maslowin keskeisi oivalluksia oli optimismi