1 / 14

Julkisuus ja demokratia 6. Hallinnon ja julkisuuden vuorovaikutuksesta: politiikkaverkostot ja refleksiivinen poliittine

argus
Download Presentation

Julkisuus ja demokratia 6. Hallinnon ja julkisuuden vuorovaikutuksesta: politiikkaverkostot ja refleksiivinen poliittine

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

    1. Julkisuus ja demokratia 6. Hallinnon ja julkisuuden vuorovaikutuksesta: politiikkaverkostot ja refleksiivinen poliittinen keskutelu Tuomas Ylä-Anttila Sosiologian laitos Helsingin yliopisto tuomas.yla-anttila@helsinki.fi http://www.valt.helsinki.fi/blogs/ylaantti/

    2. Julkisuuden suhde poliittiseen prosessiin (keskustelu)

    3. Käsitys julkisuudesta kansallisena ja parlamentaariseen päätöksentekoon vaikuttavana – kritiikkejä

    4. Yhden kansallisen julkisuuden malli epärealistinen Käytännössä julkisuus ollut aina jakautunut Jakautuu yhä enemmän - syyt: Teknologinen kehitys (internet, digitv, taajuuksien rajallisuus tai kaluston kalleus ei rajoita) Ideologinen muutos: yhden kanavan kasvattavasta yleisradiosta kuluttaja-kansalaisen vapaaseen valintaan (Suomessa vasta 80-luvulla paikallisradioista alkaen)

    5. Vain valtioon vaikuttamisen oletus jatkuvasti epärealistisempi (muutama sosiologinen fakta) Globaalin monitasoisen hallinnan (multi-level governance: paikallinen-kansallinen-globaali) myötä valtion suvereniteetti vähenee Pääoman rakenteellisen vallan kasvu maailmanpolitiikassa vähentää myös valtioiden liikkumavaraa Myös ideologinen muutos: esim. kontrollipolitiikassa 60-luvun murroksesta alkaen ylhäältä varjeleva valtio tekee tilaa itseään kontrolloivalle yksilölle

    6. Edellisten seuraukset: vaikutuskohteena valtion lisäksi Ylikansalliset hallintoelimet: EU, WTO (“uusi maailman perustuslaki”), Maailmanpankki & IMF, YK(?) Paikallishallinto Yritykset Kuluttaja-kansalaiset yksilöinä (esim. ostatko turkiksia)

    7. Muita uusia vaikuttamisen tasoja Vaikuttamisen sijasta kansalaisten kokouksille suoraa päätösvaltaa, esim. Porto Alegren osallistava budjetointi, Keralan paikallishallinto, Chicagon koululautakunnat (Fraserin vahvat julkisuudet) Vaikuttaminen suoraan valmistelevaan ja toteuttavaan virkamieskoneistoon (kansalaiskuuleminen, poliisin legitimiteetti, politiikkaverkostot etc.) Perinteisesti ajatellaan että julkisuus vaikuttaa erityisesti poliittisen prosessin agendan asettamisvaiheessa. Nyt vaikutusta yritetään laajentaa muuallekin, esimerkit yllä.

    8. Politiikkaverkostot Mahdollisuus osallistaa kansalaisia (lähinnä järjestöjä) muillakin poliittisen prosessin tasoilla kuin agendan muotoilussa Joskus tehokkaampia kuin perinteiset poliittiset kanavat (puoluepolitiikka, virkamieskoneisto) Monitasoinen hallinto, poliittisten kysymysten monimutkaistuminen ym. edellä mainitut luovat myös tarvetta hallinnon muutoksille Esim. ympäristöpolitiikassa mahdollinen tie ulos oikeusjuttujen kierteestä Oliko Suomen komitealaitos pioneeri tällä alalla?

    9. Politiikkaverkostojen ongelmat Periaatteessa uusi keskustelun areena, mutta onko se julkista? Verkosot määritelmällisesti suljettuja Verkostojen tehokkuusvaatimukset ? eksperttitiedon keskeisyys Mm. Thatcherin ja Maailmanpankin verkostoissa yritykset suhteettoman vahvoilla ja koko hankkeiden eetos ”saada valtio toimimaan kuin yritys”. Heikon kansalaisyhteiskunnan maissa esim. Maailmanpankin kansalaisten kuulemisohjelmat luoneet uusia NGO-eliittejä

    10. Kohti laajapohjaisempia (inclusive) politiikkaverkostoja? Laajapohjaisuus itseisarvona – demokraattisempaa keskustelua Laajapohjaisuus välinearvona – mahdollisimman monien perspektiivien mukaan ottamisesta seuraa paremman tiedon varassa tehtyjä päätöksiä (Iris Young) Kuitenkin: aika ja muut resurssit rajallisia

    11. Refleksiivinen poliittinen keskustelu ja politiikkaverkostojen demokratisointi Määritelmä: Politiikkaverkostoissa käytyä keskustelua, joka ottaa laajemmasta yhteiskunnallisesta keskustelusta a) uusia toimijoita ja b) uusia keskustelujen sisältöjä Uudet toimijat ja sisällöt nousevat usein (mutta ei aina) esiin yhteiskunnallisina liikkeinä (vrt. poliittinen prosessi –kuvio)

    12. Poliittinen kulttuuri, määritelmä Koostuu (ainakin osin) yhteisistä tavoista tehdä politiikkaa sekä sellaisista instituutioista, jotka rakentuvat näille tavoille ja tukevat niiden säilymistä

    13. Kohti oppimiskykyistä poliittista kulttuuria Nopean muutoksen aikana vanhat tavat ja instituutiot voivat kriisiytyä (vrt. yksilöiden toiminta) Refleksiivisen poliittisen keskustelun ideaa toteuttavat politiikkaverkostot voivat olla tapojen muuttamista rohkaisevia institutionaalisia järjestelyjä

    14. Julkisuus ja poliittinen prosessi uudelleen

More Related