Kysymyksiä:

1. Kysymyksiä: • Miten eurooppalaiset ja kiinalaiset suhtautuivat toisiinsa 1200 – 1600 – luvuilla? • Miksi eurooppalaisten vaikutusvalta Kiinassa alkoi 1600 – luvulla kasvaa? • Miksi ns. oopiumisota alkoi ja mitä sodasta seurasi? • Mikä oli Taiping – kapina? • Entä Boksarikapina? • Miksi ja miten keisarius loppui Kiinassa? • Miksi Kiina ajautui sisällissotaan? • Miksi Mao pääsi valtaan Kiinassa?

2. Kiinalaisten ja Euroopan kohtaaminen: • Marco Polo Kiinaan 1270 – luvulla, retken todellisesta reitistä ei varmuutta. Eurooppaan saatiin kuitenkin tietoa Kiinasta • Portugalilaisia kauppiaita Kiinaan 1500 – luvulla. Ningbon satama saatiin käyttöön 1533 => Ensimmäinen eurooppalaisten käyttämä satamapaikka Kiinassa • 1557 saatiin kauppatukikohta myös Macaoon. • Kaupan tärkeydestä huolimatta kiinalaiset suhtautuivat eurooppalaisiin epäluuloisesti (meluavat barbaarit) • Eurooppalaisilla taas kiilui raha silmissä, ja Kiinaa pidettiin (kuten nykyään?) vain markkina-alueena ja raaka-aineiden lähteenä • Myös lähetystyö alkoi Kiinassa. Jesuiitat, kuten Matteo Ricci ja Adam Schall levittivät kristinuskoa saamatta kuitenkaan kovin huomattavaa menestystä aikaan. Konfutselainen oppi oli Kiinassa vahva, varsinkin virkamieskunnassa ja ylimystössä

3. Kohti Euroopan vaikutusvallan kasvua: • Ming – dynastia kukistui 1644, kun pohjoisesta tulleet Mantsut saivat yliotteen useita vuosikymmeniä kestäneissä taisteluissa. • Formosalle (Taiwan) oli tullut myös alankomaalaisia, mutta heidät karkotettiin 1660-l. He palasivat kuitenkin pian. • Myös Venäjä pyrki laajenemaan itään, ja Amur joella käytiinkin rajasotaa 1685. kiinalaiset kuitenkin voittivat lukumääräisellä ylivoimallaan • Eurooppalaisten toimintaa Kiinassa yritettiin rajoittaa, ja vuonna 1693 keisari määräsi Kantonin ainoaksi satamaksi, jonne ulkomaalaiset saivat tulla • Lähetystyö jatkui, koska Qing dynastiassa oli melko vapaa uskonnonllinen politiikka. Lähetystyö koki kuitenkin takaiskun kun paavi Clemens XI tuomitsi esi-isien palvonnan 1600 – l. lopulla. Kiinalaiset suuttuivat ja useimmat lähetit lähtivät maasta • 1722 Keisariksi tuli Sih Tsung, joka kielsi kristinuskon harjoittamisen ja vainosi lähetystyöntekijöitä ja paikallisia kristittyjä. Vain Kantonissa sallittiin kristityt

4. Oopiumi: • Brittiläiset kauppiaat alkoivat tuoda oopiumia Intiasta. 1700 – luvulla sen käyttö yleistyi • Keisari kielsikin oopiumin 1729 • Kiina vaurastui ja vahvistui 1700 – luvulla, ja pystyi vastustamaan eurooppalaisia; vain Kanton pysyi eurooppalaisille avoinna • Kiinan väkiluku kolminkertaistui v. 1750 - 1850 noin puoleen miljardiin ihmiseen, mikä teki siitä houkuttelevan markkina-alueen • Jen Tsungin hallituskaudella Kiina kuitenkin heikotti, salakuljetus ja korruptio rehottivat. Keisaria vastustavat salaseurat, kuten ”Valkoinen Lootus” ja ”Taivaallisen järjen liitto” nousivat vastustamaan keisaria • Myös hänen seuraajansa Hsuan Tung oli heikko keisari. Ainoa valopilkku oli virkamies Lin Tse-hsy, joka takavarikoi ja poltti 4000 tonnia oopiumia. Surauksena oopiumisota 1840, jossa Kiina menetti mm. Hong Kongin Iso-Britannialle. Lisäksi oli avattava uusia satamia eurooppalaisille. Rauha 1842 • 1843 Kiina joutui solmimaan kauppasuhteet Ranskan ja USA:n kanssa

5. Taiping - kapina • Kristinuskoon kääntynyt Hung Siu-syan johti Mantsuhallintoa vastaan suunnattua kapinaa, ”taiping”, eli ”Suuri rauha” – kapinaa 1850 lähtien • Tavoitteena ulkomaiden, oopiumin yms. turmeluksen vaikutuksen poistaminen Kiinasta • 1851 kapinallisilla oli suuret alueet Kiinasta hallussaan. Kristinusko oli jo unohtunut ja liike edusti konfutselaisuutta ja mystiikkaa • Vuonna 1853 kapinalliset saivat Nankingin ja yrittivät vallata Pekingin, mikä kuitenkin epäonnistui. 1856 kapinalliset oli jo ajettu Nankingiin ahtaalle. Kiinalaiset upottivat brittilipun alla purjehtineen merirosvoaluksen, josta syttyi toinen oopiumisota 1856 – 1860. Myös ranska osallistui siihen. • => Eurooppalaisille kulkuoikeus Pekingiin, 11 uutta satamaa sekä Eurooppalaisille suoja kiinalaisia viranomaisia ja lakeja kohtaan. Myös roomalaiskatolinen kirkko sai maata Kiinasta. Myös USA ja Venäjä tulivat osingoille, Venäjä sai mm. Vladivostokin, ja raja siirtyi Ussur-joelle.

6. Korea: • Japani ja Kiina kävivät 1894 – 1895 sodan korean hallinnasta. Kiina hävisi ja Korea ajautui sen otteesta japanilaisten vaikutuspiiriin • Kiinan heikkous huomattiin lännessä ja Saksa ja Venäjä lisäsivät vaikutustaan Kiinassa ja ottivat lisää alueita hallintaansa

7. I-ho-tsuan • Viha ulkomaalaisia kohtaan nousi • Leskikeisarinna Tzu Hsi sai käytännössä vallan 1898 • Kiinassa alkoi heilua ”Oikeuden mukaisuuden ja yksimielisyyden nyrkki” (I-ho-tsuan), eli ns. boksarikapina alkoi • Tunnuskuvana oli kohotettu nyrkki • Vuoden 1899 aikana väkivalta länsimaalaisa kohtaan kiihtyi ja v. 1900 kapinalliset tunkeutuivat Pekingiin • Seurauksena Japani, Iso-Britannia, Ranska, Italia, Venäjä, Itävalta-Unkari sekä USA muodostivat armeijan ja julistivat sodan Kiinalle. Boksarikapina kukistettiin näin suurimmaksi osaksi eurooppalaisin voimin v. 1900. Rauha solmittiin 1901. Kiinalle sotakorvaukset, kapinajohtajat piti teloittaa, ulkomaalaisille sotajoukoille piti antaa oikeus pysyä Kiinassa • Lisäksi Japani sai Korean lopullisesti hallintaansa 1910, voitettuaan ensin Venäjän sodassa 1904 - 1905

8. Kiinan nykyhistoriaa: Kuomintang • Qing – dynastia kukistui 1911, Pu Yi jäi Kiinan viimeiseksi keisariksi. • Kiinasta tuli tasavalta, jonka johdossa oli Juan Si Kai, Kuomintang puolueen avulla • Juan menetti suosionsa 1915 yritettyään tehdä itsestään uuden keisarin • Kiina ajautui sisällissotaan alueellisten sotaherrojen taistellessa keskenään. • Juan Si Kain lähin apuri, Tsian Kai Sek nousi Kuomintangin johtoon 1923 • Samaan aikaan, 1921, perustettiin Kiinan kommunistinen puolue (Zhongguo Gongchan dang), jonka perusti Li ta-Tsao • Kiina oli edelleen kolmeen osaan jakautunut (pohjoinen, keski, etelä), Tsian kai Sek hallitsi vain etelää • Vuoteen 1928 mennessä Kuomintang onnistui kuitenkin voittamaan, muut, keskenään taistelevat ryhmittymät. Tsian kai Sekista Kiinan Presidentti v. 1928

9. Japani: • Japani tunkeutui Shandongin niemimaalle 1927 ja hyökkäsi 1931 Mantsuriaan • Mantsuriaan perustettiin Mantsukuo, joka oli japanilaisten marionetti-valtio • 1934 Mao Tse Tung oli siirtynyt kommunistisen liikkeen johtoon ja johdatti noin 100 000 kannattajaansa ”pitkälle marssille” (10 000 km) Kuomintangin ahdistellessa sitä • 1937 japanin ja Kiinan välille tuli täysi sota, jota kesti vuoteen 1945 asti • Sodan aikana Kuomintang ja Kommunistit taistelivat samalla puolella

10. Kiinan kansantasavalta: • Sodan jälkeen Kuomintangin ja Kommunistien taistelut uudelleen käyntiin • Moskova tuki kommunisteja • Mao sai kannatusta maaseudulla, toisin kuin raa’asti käyttäytyvä Kuomintang. Mao ohjeisti huolellisesti sotilaitaan käyttäytymään hyvin • Vuoteen 1949 mennessä Mao oli valloittanut koko manner-Kiinan, ja vain Taiwan oli Kuomintangin hallinassa => Kireä nykytilanne!

11. Kiinan ja Neuvostoliiton suhteet: • Aluksi Moskova ja Peking olivat hyvässä yhteisymmärryksessä-. Esim. Korean sota 1950 – 53 oli vielä yhteinen sota länttä vastaan. • Moskova antoi taloudellista ja teknologista tukea Kiinalle • 1960-luvun alussa suhteet kuitenkin menivät rikki, Kiina ei halunnut totella Moskovaa kaikessa kuuliaisesti vaan mennä omaa tietään kohti sosialismia • Selvästi näkyi myös arvovaltakisaa kommunistisen maailman johtamisesta • Kiina myös Arvosteli Neuvostoliiton ulkopolitiikka imperialistiseksi (esim. Unkari 1956) • Nikita Hrustsev yritti lämmittää suhteita, muttei onnistunut • Kiinasta tuli ydinasemaa 1964, mikä huolestutti Neuvostoliittoa. 1969 oli jopa rajakahakka Ussur-joella • Brezhnevin kaudella Neuvostoliitto pelkäsi Kiinaa! • USA lämmitti suhteensa Kiinaan Nixonin kaudella (pingpong – diplomatia)

12. Uudistuva Kiina: • 1958 – 1960 ”Suuri harppaus”, jolla yritettiin kertaheitolla uudistaa maatalousvaltainen Kiina. Tehtaita perustettiin, terästä tuotettiin jopa maaseudulla pihamasuuneissa (!) • Viljelyalaa lisättiin, kolhooseita perustettiin • Suuri harppaus jäi kompuroinniksi, n. 30 miljoonaa kiinalaista kuoli nälkään ja tauteihin • 60-luvulla yritettiin saada kommunismi juurtumaan paremmin Kiinaan => Kulttuurivallankumous vuodesta 1966 lähtien => Älymystön ja kulttuuriväen vaino, Maon palvonta, kommunistinen kansanvalistus, Maon ”punainen kirja”

13. Maon jälkeen: • Mao kuoli 1976 • Sen jälkeen Kiina on taloudellisesti uudistunut hitaasti, poliittisesti kommunismi on edelleen vankassa asemassa • 1980 – luvulta lähtien Kiinaan on tullut ulkomaisia investointeja yhä enemmän, ja nykyisin se on potentiaalisimpia investointikohteita. Talouskasvu on noin 10% vuodessa, kun se länsi-Euroopassa on noin 2-3% • Taivaallisen rauhan aukiolla Pekingissä nähtiin 1989 opiskelijoiden mielenosoituksia. Samaan aikaanhan itä-Eurooppa vapautui sosialismista. Mielenosoitusliike kuitenkin murskattiin rajusti ja liike tukahdutettiin • Kiina on siis nykyisin merkillinen yhdistelmä kommunistipuolueen yksinvaltaa ja villiä kapitalistista markkinataloutta