Varhainen, sukupolvesta toiseen siirtyvä trauma. Voiko ketjua katkaista?

1. Varhainen, sukupolvesta toiseen siirtyvä trauma. Voiko ketjua katkaista? Luento Pirpanan koulutuspäivillä 7.5.2009 Sinikka Mäkelä

2. Tärkeä kiintymyssuhde • Kiintymyssuhde on tunnepitoinen suhde kahden ihmisen – vanhemman ja lapsen välillä, joka toimii mallina kaikille tuleville suhteille • Jos lapsi ei muodosta tätä kiintymyssuhdetta jonkun läheisen ihmisen kanssa, hän ei muodosta sitä muunkaan maailman tai ihmiskunnan kanssa • Lapselle se muodostuu tunteesta, että hän on rakastettu ja häntä suojellaan

3. Turvaperusta • Vauvan läheinen hoitaja on lapselle turvaperusta, jonka luo lapsi hakeutuu aina kokiessaan vaaraa tai epämukavuutta • Vauva tarvitsee tärkeää aikuista voidakseen saada tyynnytystä hankalille tunteille ja vahvistusta positiivisille tunteille, oppiakseen vähitellen säätelemään itse tunteitaan • Vauva toivoo tulevansa hyväksytyksi omine tunteineen

4. Turvaton kiintymyssuhde • Jos vauva kokee, että turvautuminen vanhempaan onnistuu vain osittain tai vaihtelevasti, jos vauva aistii, ettei esim. kiukkua tai pelkoa ole sopivaa ilmaista, se joutuu luomaan omanlaisen selviytymistrategian vanhemman kanssa • Välttelevässä suhteessa hän joutuu sammuttamaan tunteitaan ja kääntämään ne tottelevaisuudeksi tai tekopirteydeksi • Ristiriitaisessa suhteessa hän voi joutuu liioittelemaan tunteitaan, vastustamaan tai vetoamaan vanhempaan • Vaikeasti ennakoitavassa suhteessa lapsi ei löydä toimivaa selviytymismallia, puhutaan disorganisoituneesta suhteesta • Traumatisoituneen ja turvattoman suhteen rajapinta?

5. IPP, PIP, (TPP, PTP) CPP,PCP • Käyttää kiintymyssuhdelinssiä ja traumalinssiä • Toimii lämpimässä ja kunnioittavassa suhteessa vanhempiin • Tavoite • Auttaa traumatisoitunutta tai vääristynyttä kiintymyssuhdetta • Auttaa säätelemään erityisesti kielteisiä tunteita ja lisäämään myönteistä kohtaamista, lämpöä ja reflektiokykyä lapsen ja hänen vanhempiensa ja läheisien hoivaajiensa välillä • Trauma on syntynyt suhteessa ja täytyy parantaa suhteessa • Viitekehys • Pohjautuu kiintymyssuhdeteoriaan, psykoanalyysiin (perhe) • Hyödyntää myös kognitiivis-behavioraalista lähestymistapaa • Pitää mielessä lapsen kehityksen ja sosiaalisen oppimisen teoriaa • Hyödyntää luovia ja toiminnallisia tapoja työstää ongelmia, • leikki, vuorovaikutusinterventiot, video, piirtäminen, musiikki, tanssi jne. • Terapeuttinen muutos pysyy pitkään ja voi vielä kasvaa

6. Mikä CPP-terapiassa on erityistä? • Moninaisia terapeuttisia modaliteetteja voidaan käyttää terapeuttiseen tavoitteeseen pääsemiseksi; kasvua edistävän vanhempi-lapsi-suhteen vahvistamiseksi • Terapeuttisien ratkaisujen tarkoituksena on muuttaa: • vanhemman ja lapsen mielikuvaa toisistaan/itsestään • sitä käytöstä, joka aiheutti tai vahvisti tuota mielikuvaa • Vanhemman tiedostamaton omien traumojensa toistaminen voidaan tehdä tietoiseksi ja muuttaa sitä • Lapsen vaarallisesti eskaloituva käytös estettävissä (toisten lyöminen, itsetuhoinen käytös)

7. Miksi muutos on mahdollinen? • Jokainen tietää ja sisimmässään toivoo hyvää yhteyttä toiseen ihmiseen, johon liittyy mielihyvän, rakkauden ja arvostuksen tunteita • Ristiriitojen ratkaisu hyvään lopputulokseen lisää itsetuntoa ja kokemusta onnistumisesta

9. Terapian portit

11. Äidin/isän trauma • Trauma voi nousta: • Vanhemman lapsuudesta • Nykyisestä parisuhteesta. Perheväkivalta tuottaa suuren riskin muutenkin vaativaan tehtävään • Vanhemmalla voi olla jo ennestään ahdistuksia, depressio, PSTD • Vanhemmalla vaikeus kontrolloida vahvoja emootioita • Äidin tuskainen mieliala tai parisuhteen hektiset tilanteet vaikeuttavat keskittymistä vauvaan ja estävät lohdutuksen • Vauva tuo trauman pintaan, vanhemman hoitoon • Esim. Vauvan loppumaton itku • Vauva/taapero/pikkulapsi alkaa esittää siinä omaa roolia

12. Vanhemman kehitys • Vanhempi voi nähdä lapsensa vääristyneesti • Lapsi ei ymmärrä, sillä ei ole mitään hätää • Lapsi on tahallaan ”paha”, epäkunnioittava, ei rakastava • Lapsi on niin söötti, se nyt vaan hakkaa mua huvikseen • Voimattomuutta lapsen ongelmissa tai ylirankaisua, impulsiivisuutta, jotka vahvistavat lapsen käsitystä suhteesta ja ongelmista, avuttomuutta, vihaa ja pelkoa

13. Kummitukset lastenhuoneessa • Vanhemman käsittelemätön lapsuuden trauma alkaa elää nykytilanteessa – uuden lastenhuoneen näyttämöllä • Vanha ”negatiivi” nykyisen päällä, vaikeus erottaa niitä toisistaan • Transferenssisuhde vauvaan vahingollinen • Transterenssisuhde terapeuttiin voi myös ilmaista vanhemman luottamuspulaa • Lastenhuoneessa on myös ”enkeleitä”

14. Kummitusten häätämisestä • Kun joku kuulee äidin itkun, äidistä tulee kykenevä lohduttamaan omaa vauvaansa • Muistaminen estää toistamisen sokeasti • Vauvan käytös antaa arvokkaita vihjeitä siitä, mihin voi fokusoida terapiaa • Oma vastatransferenssi antaa myös hyödyllisiä vihjeitä siihen • Lapsi irtoaa vanhemman menneisyyden”koukusta” • Vanhempi pystyy muuttamaan negatiivisen transferenssin lasta kohtaan ja näkee hänet realistisesti ja empaattisesti lapsi taas alkaa luottamaan vanhempaan turvaperustana

15. Vuorovaikutuksellinen vanhemmuus • ABC - Kolme koria • A Kuri ja autoritaarisuus • C Antaa mennä –tyyli • B Vuorovaikutteinen neuvottelu; edellyttää tunnekielen käyttöä ja reflektiokykyä • Kasvatuksen tarkoitus on siirtää vanhemman säätely ja rajat sisäiseksi säätelyksi ja rajoiksi

16. Vauvan/pienen lapsen trauma • Kun vauva menettää vanhemmuuden ja jää vastavuoroisuuden ulkopuolelle, joutuu pahoinpidellyksi, on hirvittävien asioiden silminnäkijänä ja kuulijana, nähdessään läheisiinsä ihmisiin tai ympärillään väkivaltaa tai tullessaan seksuaalisesti hyväksikäytetyksi – • Hän joutuu sietämättömään kiihtymis- tai ahdistustilaan • Ylikuormittuminen lamauttaa psyykkiset selviytymiskeinot ja lapsi tuntee itsensä avuttomaksi ja voimattomaksi, tuntee hajoavansa tyhjyyteen ja • Häpeämasennus, erillisyyden, syyllisyyden, hylätyksi tulemisen ja ulkopuolelle jäämisen masennus valtaa lapsen – sen suojaksi voi myös kehittyä maaninen kiihtymistila • Traumaattisen tilan aiheuttaja ei perimmältään ole ulkoinen ärsyke, vaan sen käsittelemättömyys • (Siltala ym.)

17. Traumat • Singel –trauma • Traumaattinen kasvuympäristö • Trauman heijastusvaikutukset kiintymyssuhteeseen

18. Kun perheessä on väkivaltaa • Lapsi, jonka pitäisi voida luottaa vanhemman tarjoamaan turvasyliin, kokeekin vanhemman vaaran lähteenä – konflikti • Itseluottamus ja luottamus toisiin vaarantuvat; pelkoa, kiukkua, pettymyksiä, ylitarkkaavaisuutta • Normaali kehitys joutuu antamaan tilaa ”henkiinjäämisstrategioille” Kiintymyssuhde saa vaurioita • Aggressioita seurannut lapsi käyttää aggressiota todennäköisemmin aikuiselämässä • Ympäristö usein myös väkivaltainen ja köyhdyttävä • Väkivaltaa seuraava lapsi voi joutua kiusatuksi kotona tai koulussa • Kivut, pelot, huuto, esineiden rikkominen, yliherkkyys tietyille äänille, hajuille, näkymille

19. Pienen lapset toiveet ja pelot • Lapset haluavat miellyttää vanhempiaan • Lapset pelkäävät menettävänsä vanhempiensa rakkauden ja hyväksymisen • Eroahdistus on tämän pelon ilmaus, ei manipulaatiojuoni • Lapset syyttävät itseään ongelmista • Lapsi sanoo ei harjoitellakseen autonomiaa, ei tehdäkseen vanhemmalle kiusaa • Lapset muistavat, erityisesti jos ollut voimakkaita tunteita • Lapset tuntevat voimakkaasti – itkut ja raivarit eivät merkitse pahan perimän esiin tuloa, vaan sitä, että lapsi on vielä kyvytön säätelemään voimakkaita tunteita • Konfliktit ovat välttämättömiä, jopa arvokkaita haasteita toteuttaa vanhemmuutta vaikeina hetkinä – terapiassa myös

20. Kaltoin kohdellun tai heitteillä olleen vauvan kehityksessä ilmeneviä pulmia • Vauvat ilmaisevat sanojen puuttuessa asioita sensorimotorisen kehityksen häiriöillä ja biologisten rytmien epävakaudella • Jatkuva, kova itku, vaikeus rauhoittua • Motoriset ongelmat • Syömisongelmat • Uniongelmat • Ulostamiseen liittyvät ongelmat • Puheen ja jokeltelun loppuminen • Tunteiden sammuttaminen, surullisuus, vaisu olemus • Vastaamattomuus ikätasoisiin virikkeisiin

21. Vauvan ongelmien korjaamista yhdessä vanhempien kanssa • Rytmien häiriöt: vauvan trauman vaikutuksen tuominen näkyväksi vanhemmille, ärsykkeiden vähentäminen, vauvan omien keinojen tutkiminen • Terapeutti pyrkii siihen, että vanhempi itse keksii ratkaisun yhteisen uteliaisuuden tilassa • Joskus terapeutti voi mallittaa luvan kanssa

22. Taaperon kehityksessä ilmeneviä pulmia, kun perheessä on väkivaltaa • Taistelu – pako -defenssit; enemmän mahdollisuuksia motorisen kehityksen vuoksi • Levottomuus • Onnettomuusalttius • Tutkimisen lopettaminen • Huono kyky itsesuojeluun • Varhaiskypsää itsestä huolehtimista

23. Taaperon ongelmien ratkaisemista yhdessä vanhemman kanssa • Pelot: • Pelkojen osoittaminen ja ymmärrys (esim. pelko vanhemman katoamisesta) • Yökummitusten häätö • Lapsen traumatyön näkeminen (leikit, piirustukset ym.) • Vanhemman tukeminen pelkojen säätelyssä • Keskitien löytäminen ääriratkaisujen välillä Itseä vahingoittava tai vaarantava käytös: • Turvallisuuskysymysten työstäminen aidoissa tilanteissa • Pään hakkaamisen ja aggression estäminen ja parempien vaihtoehtojen etsiminen • Vanhemman vääristyneen tulkinnan laajentaminen

24. Leikki-ikäisen kehityksessä ilmeneviä pulmia, kun perheessä on väkivaltaa • Kyky käyttää kieltä ja symbolista leikkiä lisää mahdollisuuksia ilmaista itseä ja lapsi yrittää aktiivisesti ymmärtää syy-seuraussuhteita, usein väärin, syyttäen ja vastuuttaen itseään • Ristiriita vanhemman turvan kaipauksen ja pelon ja kiukun välillä • Ulkoistavat mekanismit: • Aggressio, tottelemattomuus, uhma, raivokohtaukset • Äiti voi lapsen mielestä pystyä korjaamaan asiat • Lapsi voi samaistua väkivallantekijään, matkia • Perheessä on yleistynyt kova kohtelu • Lapsi ylitulkitsee vanhemman käytöstä vaaralliseksi • Taistelu-pako – hetkellinen voiman tunne pelossa • Vanhempia tai sisaruksia ja kavereita kohtaan • Sisäistävät mekanismit: • Itsesyytökset, ylitarkkaavaisuus, kontrollin tarve, ääretön pelokkuus, vetäytyvyys

25. Vanhemmuuden ongelmien korjaamista lapsen ja vanhemman kanssa • Lapsen aggressio vanhempaansa kohtaan: • Pieni lapsi tutkii esim. puremalla kaikkea – tulkinnan muutos • Tunteiden peilaaminen ja rajaaminen tärkeää • Aggression suuntaaminen toisaalle • Ymmärrys – tilanneanalyysi (isän tapaaminen) • Vanhemman käytöksen peilaaminen (arvostaen, ei nolaten lapsen edessä) • Lapsen aggressio kavereita ja sisaria kohtaan: • Ahdistunut kiintymyssuhde, sosiaalisten taitojen puute, huono frustraationsietokyky ja väärin tulkitut viestit syynä • Sisaruskateudessa pelko, että vanhempi suosii toista • Muksuoppi – ”käsien selän takana pitämisen taito” • Kontrollin tarve, pelokkuus: • Lapsen vapauttaminen lapseksi, turvallisuudesta huolehtiminen, lapsen kanssa kulkeminen, kunnes lapsi on luottavaisempi

26. Vanhemman liian kovan kurin kanssa työskentely • Fyysinen kurittaminen: • Erityisesti vahingollista lapsille, jotka kokeneet tai nähneet väkivaltaa – ylivalppaita ja ylireagoivia • Keskustelu kurin tehosta ja vanhemman motiiveista – avoimemman tilan tarjoaminen keskustelemalla (haluatko lapsesi pelkäävän?) • Lapsen kehitystaso (potkiva vauva) • Lapsen nimittely, halventaminen ja alistaminen: • Terapeutilla ristiriitaa ymmärtää vanhemman ja lapsen tuskaa samanaikaisesti • Kulttuurin vaikutus ja väärin näkemisen avaaminen

27. Arviointi • Vanhemman kuvaus lapsesta ja perhetilanteesta • Lapsen kehityshistoria ja oireet • Vuorovaikutuksen arviointi • Lapsen havainnointi vuorovaikutuksessa terapeuttiin/arvioijaan • Ainakin 2:ssa eri kontekstissa; koti-päiväkoti, vapaa leikki-strukturoidut tehtävät • Perheen kulttuurin ja sosioekonomisen ympäristön arvio ja näiden vaikutusten arviointi suhteessa perheen lapsenkasvatuksen pulmiin

28. Terapian edellytykset • Työryhmä • Työnohjaus + oma terapia tai mahdollisuus työstää omaa vanhemmuuttaan • Koulutus • Videon käyttömahdollisuus • Arviointimenetelmien tuntemusta • Terapiatila, joka vapauttaa leikkiin ja lattialla oloon • Sopivia leluja, jotka mahdollistavat myös traumaattisten kokemusten työstämistä

29. Lähteitä • Fraiberg(1975): Ghosts in the Nursery • Lieberman, VanHorn(2008): Psychotherapy with Infants and Young Infants • Lieberman Van Horn(2005): Don´t hit my mummy • Joy Osofsky(2007): Young Children and trauma • Green(2001): The explosive child