160 likes | 422 Views
KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh 0400 867262 s-posti:jukka.harmainen@pp.inet.fi. A: MENETELM . 1.) Tynohjaaja, ohjattava(t) ja asiakas(systeemi) samassa huoneessa (2x45min)2.) Tynohjaaja esittelee itsens ja tytavan(5min)3.) Tynohjaaja haas
E N D
1. KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh 0400 867262 s-posti:jukka.harmainen@pp.inet.fi HOITOSUHDEKONSULTAA-TIO PERHETERAPIAN TYÖNOHJAUKSEN MUOTONA Workshop Oulun perheterapiakongressissa la 1.4.06 klo 12.30-14.00
2. KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh 0400 867262 s-posti:jukka.harmainen@pp.inet.fi A: MENETELMÄ 1.) Työnohjaaja, ohjattava(t) ja asiakas(systeemi) samassa huoneessa (2x45min)
2.) Työnohjaaja esittelee itsensä ja työtavan(5min)
3.) Työnohjaaja haastattelee työntekijää (5-15min)
4.) Työnohjaaja haastattelee asiakasta (30-50min)
5.) Työnohjaaja keskustelee työntekijän kanssa tai jos käytössä muuta työryhmää niin haastattelee sitä tai kuunnellaan työryhmän reflektointia (10-15min)
6.) Asiakkaan kommentit ja istunnon lopetus (5min)
3. KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh 0400 867262 s-posti:jukka.harmainen@pp.inet.fi ENNEN ISTUNTOA Ohjattavan (työryhmän) kanssa käydään läpi vaihtoehtoisia työtapoja:
case-työnohjaus
suora työnohjaus (useita variaatioita)
reflektiivisen tiimin käyttö
videoreflektointi
hoitosuhdekonsultaatio
OHJATTAVA(t) VALITSEE TYÖTAVAN JA NEUVOTTELEE ASIAKKAAN KANSSA, INFORMOI TYÖTAVASTA
TT TEKEE ASIAKASSYSTEEMISTÄ FLÄPIN (perhekuva) KK
4. KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh 0400 867262 s-posti:jukka.harmainen@pp.inet.fi ALOITUS Kuka kukin on? Onko tuttu vai uusi tilanne asiakkaalle? Erityisesti lasten huomiointi, jos paikalla
Istunnon kulun ja työtavan kertaaminen.
Istunnon tavoitteet:
tilannearvio, missä mennään?
turvata se, että kaikki tulisivat kuulluksi ja asiat mietityksi mahd. monesta näkökulmasta.
jatkotyöskentelyn ideointi
5. KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh 0400 867262 s-posti:jukka.harmainen@pp.inet.fi Työntekijän haastattelu Yhteistyön historian tiivis kuvaus
Miten asiakkaan erityiset voimavarat ja ongelmat kuvautuneet työntekijälle?
Mitkä työntekijän mielestä keskeisiä teemoja?
Mitkä työntekijän tavoitteita, mitä/ketä haluaisi muuttaa ja mitä siitä seurannut?
Miten ymmärtänyt asiakkaan tavoitteet, odotukset työntekijää kohtaan?
Mitä muuta olet huomannut pohtivasi tästä työskentelystä?
6. KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh 0400 867262 s-posti:jukka.harmainen@pp.inet.fi ASIAKKAAN HAASTATTELU Mitä ajatuksia/tunteita tt kertomus herätti, (”karahtiko jokin korvaan vai tuntuiko että oli hyvin kuultu ja ymmärretty”)?
Jos lapsia, nuoria, useimmiten aloitan heistä.
Mitkä asiakkaalle ajankohtaisia kysymyksiä juuri nyt?
Mitkä asiakkaan tavoitteita?
Mistä voisi tietää, että on etenemässä oikeaan suuntaan?
Mitä odottaa työskentelyltä, tt:ltä, mikä osuus muutoksesta?
Haastattelu etenee vapaamuotoisesti, ”maaston mukaan”.
7. KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh 0400 867262 s-posti:jukka.harmainen@pp.inet.fi TYÖRYHMÄN KESKUSTELU/HAASTATTELU Jos muut tt tottuneet toimimaan refl.tiiminä, pyydän heitä keskustelemaan keskenenään.
Jos työtapa uusi tai vain yksi (tai kaksi) ”reflektoivan” tr jäsentä, usein haastattelen heitä
Estettävä usein etteivät aloita asiakkaan haastattelua uudelleen
Jos vain tt ja asiakas, haastattelen vielä lyhyesti työntekijää ennen lopetusta.
Tilanteen mukaan työryhmä voi osallistua 1-2 kertaa istunnon aikana.
8. KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh 0400 867262 s-posti:jukka.harmainen@pp.inet.fi LOPETUS Asiakkaan kommentit; Asiat & tunteet
Tuntuiko että käydyssä keskustelussa asiakas oli tullut kuulluksi ja ymmärretyksi vai hautautuiko tämän keskustelun alle jokin asiakkaalle olennainen, tärkeä kysymys, teema?
Oliko istunto asiakkaalle hyödyllinen?
Mistä ehkä seuraavalla kerralla haluaisi jatkaa?
Asiakkaiden poistuttua olisi hyvä jos työntekijällä olisi mahdollisuus vielä lyhyesti keskustella omista ajatuksistaan ohjaajan/työryhmän kanssa.
9. KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh 0400 867262 s-posti:jukka.harmainen@pp.inet.fi B: HOITOSUHDEKONSULTAATIO ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA HYÖTYJÄ HAASTEITA ASIAKAS voi kuulla miten työntekijä hänen (heidän) asiansa on kuullut ja miten työntekijä kertomuksellistaa heidän tarinaansa
ASIAKKAAN positio istunnossa erilainen;
1.Tasavertaisempi asema suhteessa työntekijään kun molempia haastatellaan,
2.Aktiivisen puhumisen ja kuuntelun positiot vaihtelevat istunnon kuluessa
Mahdollisuus synnyttää uusia itseä koskevia merkityksiä oman tilanteen peilautuessa moneen kertaan (tt, to, refl.ryhmä)
Mahdollisuus oman toimijuuden hahmottamiseen (voimaantuminen)
ASIAKAS voi olla pelästynyt tai varautunut, jos tilanteen valmistelu ollut puutteellinen.
Jos sos. jännittäminen asiakkaalle suuri ongelmaongelma, hoitosuhdekonsultaatio voi estyä tai ei pysty keskittymään siihen
Pienten lasten läsnäollessa tilannetta rakennettava heidän ehdoillaan, saattaa hajottaa kokonaisuuden hahmottamista, keskittymistä.
Aina ei synny hedelmällistä keskustelua ja uusia näkökulmia, tuottaa pettymystä; voi olla epäonnistumista tai tilanteen realisoitumista
10. KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh 0400 867262 s-posti:jukka.harmainen@pp.inet.fi OHJATTAVAN NÄKÖKULMA HYÖTYJÄ HAASTEITA Kertoessaan asiakassuhteesta to:lle voi tulla selvemmin tietoiseksi omista käsityksistään ja merkityksenannoistaan ja omasta agendastaan.
Alkuhaastattelun jälkeen mahdollista istua, kuunnella ja käydä sisäistä dialogia – ei tarvitse miettiä ”seuraavaa siirtoa”.
Voi havainnoida asiakaan tavan rakentaa vuorovaikutusta ”ulkopuolelta”
Mahdollisuus nähdä ohjaajan tapaa haastatella, rakentaa vuorovaikutusta oman asiakkaan kanssa
Tilanteen peilautuminen monesta näkökulmasta
Ei joudu vastuuseen ohjaajan tai muun tr ideoista, ehdotuksista – vapaus toimia jatkossa omalla tyylillä
Jos ohjaaja ei ole osannut valmistella ohjattavaa riittävästi, tilanne voi olla ohjattavalle ahdistava ja esim. tt haastattelu jää liian niukaksi, koko sessio kärsii siitä
Jos ei käytettävissä muita työntekijöitä tai reflektiivistä tiimiä, ideoita saattaa syntyä niukasti
Työnohjaaja menee joskus jumiin asiakkaan kanssa – ei synny uusia ideoita tai tilanne realisoituu ”lohdullisesti”
Jos ohjaaja ”loistaa” liikaa, voi viedä pohjaa tt-asiakas –suhteen jatkolta.
Liian tiukka/hätäinen aikataulu –ei jää aikaa ohjattavan /työryhmän jälkitunnelmien purkuun.
Tarjotaan ideoita, jotka ei sovi ”omaan repertuaariin”
11. KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh 0400 867262 s-posti:jukka.harmainen@pp.inet.fi TYÖNOHJAAJAN NÄKÖKULMA HYÖTYJÄ HAASTEITA TALOUDELLISUUS; Säästetään aikaa, kun voidaan aloittaa kaikki yhdessä historian purkaminen
Samalla toteutuvat asiakkaan osallistumista, tasavertaisuutta ja työyhteyttä, dialogisuutta, merkitysten yhdessä konstruoimista korostavat periaatteet
Reflektiivisyyden monitasoinen hyödyntäminen
Työnohjaajan rooli, tehtävä selkeä ja yksinkertainen
Työnohjauksen kaikkien funktioiden (hallinnollinen, opetuksellinen, supportiivinen) toteutumiselle mahdollisuus
Työnohjaaja oppii joka istunnossa jotain, luovia tilanteita.
Oltava kokemusta erilaisten ja eri kokoisten ja ikäisten kokoonpanojen kanssa työskentelystä.
Taitoa edistää rauhallisen, rennon ilmapiirin syntymistä
Edellyttää oman työtavan julkaisemista
Ei saa olla liian suurta painetta hallita ja ymmärtää kaikkea mitä tapahtuu
Välttää liiallisen ekspertiisin kasautumista itselle – toimijuus asiakkaalle ja työntekijälle
Pitää sietää sitä, ettei aina voi onnistua – tarvitaan hyvät ”mantrat”
Formaattia muokattava tilanteen mukaan
12. KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh 0400 867262 s-posti:jukka.harmainen@pp.inet.fi TYÖRYHMÄN NÄKÖKULMAHYÖTYJÄ HAASTEITA Tukee työryhmän kehittymistä (toistensa tunteminen, erityistaidot, orientaatiot, avoimuus)
Vuorovaikutuksen lisääntyminen
Sisäisen konsultaation, työparityöskentelyn lisääntyminen Käytettävä aikaa työnohjaustapaan perehtymiseen ja odotusten selkiyttämiseen – liian erilaiset odotukset voivat tuottaa pettymyksiä.
Kaikille tt/tr ei sovi
13. KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh 0400 867262 s-posti:jukka.harmainen@pp.inet.fi C: TEOREETTISET PERUSTEET SOSIAALINEN KONSTRUKTIONISMI
Peruskysymykset: 1. Mistä puhutaan? 2. Miten puhutaan siitä mistä puhutaan? 3. Mitä seuraa tästä tavasta puhua? 4. Voisiko puhua jotenkin toisin? (Jarl Wahlström)
Menetelmä tarjoaa tavan järjestää keskustelu uudella tavalla ja tutkia erilaisten ”puhetapojen” tuottamia erilaisia merkityksiä
14. KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh 0400 867262 s-posti:jukka.harmainen@pp.inet.fi TEORIASTA jatkoa TYÖYHTEYTEEN PERUSTUVA TERAPIA/TYÖNOHJAUS (Harlene Anderson)
Menetelmä tarjoaa mahdollisuuden luoda tilaa eri osapuolten agendoille. (Gale ja Kogan&Gale)
Asettaa osapuolet tasavertaisempaan asemaan.
Luo tilaa erilaisille kielille
Luo näyttämön tutkivalle yhteistyölle
15. KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh 0400 867262 s-posti:jukka.harmainen@pp.inet.fi TEORIASTA jatkoa 2 NARRATIIVISUUS (White & Epston)
Luo näyttämön kertomuksellistamiselle, eri versioille (työntekijän, asiakkaan, työryhmän, työnohjaajan)
Kertomukselllistamattomia puolia voi nousta esiin
Uusia avautumia voi nousta esiin
Toimijuuden (työntekijän/asiakkaan selkiytyminen ja usein palauttaminen asiakkaalle)
16. KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh 0400 867262 s-posti:jukka.harmainen@pp.inet.fi TEORIASTA jatkoa 3 REFLEKTIIVISYYS (Tom Andersen)
Monitasoinen reflektiivinen prosessi.
Mahdollistuu eri positioissa oleminen (puhuja, kuuntelija, haastattelun kohde- havainnoitsija)
DIALOGISUUS (Jaakko Seikkula)
TUTKIVA SUHDE (Arnkil & Erikson)
Kun eri osapuolille tulee mahdollisuus hahmottaa omaa ja toisten positiota, he alkavat hahmottaa omia toimintamahdollisuuksiaan paremmin – toimijuuden vahvistuminen ja koordinointi yhteen toisten kanssa.
17. KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh 0400 867262 s-posti:jukka.harmainen@pp.inet.fi LÄHTEET Andersen, Tom (1987) The General Practioner and Consulting Psychiatrist as a Team with ”Stuck” Families. Family Systems Medicine Vol. 5, No 4, 1987 (468- 481)
---------------- (1990) The Reflecting Team. Dialogues and dialogues about dialogues. New York: Norton, 1990
Anderson, H & Goolishian, H.A. (1988) Human Systems as Linguistic Systems: preliminary and evovolving ideas about the implications for clinical theory. Family Process 27: 371-393, 1988
-------------- (1992) Från påverkan till medverkan. Terapi med språksystemiskt synsätt. Stocholm: Mareld.
Anderson, H. (1997) Conversation , Language and Possibilities. A postmodern approach to therapy. New York: Basic Books
Arnkil, T.E., Seikkula, J., Eriksson, E. (2001) Avoimet dialogit ja ennakointidialogit; sosiaaliset verkostot psykososiaalisessa työssä. Yhteiskuntapolitiikka 66 (2001):2 ( 97- 109)
Epston, D., White, M. & ”Ben” (1995) Consulting Your Consultants; A means to the co-construction of new knowledges. Teoksessa Friedman, S. (toim) The Reflecting Team in Action; collaborative practice in family therapy. New York: The Guilford Press
Gale, J.,E. (1991) Conversation Analysis of Therapeutic Discourse: The Pursuit of a Therapeutic Agenda. New Jersey: Ablex Publishing Corporation, 1991
Kalilainen,P., Kolari,H., Rantasila,L.& Wahlström,J. (1998) Videoreflektointi – kuva-äänikirje ryhmätyönohjauksen tuotoksena. Perheterapia 4/98 (s 26-41)
Kogan, S.,M. & Gale, J.,E. (1997) Decentering Therapy: Textual Analysis of a Narrative Therapy Session. Fam. Proc. 36: 101-126, 1997
Wahlström, Jarl (1992) Merkitysten muodostuminen ja muuttuminen perheterapeuttisessa keskustelussa. Diskurssianalyyttinen tutkimus. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research No 94. Jyväskylän yliopisto.
------------------ (1997) Developments in Family Therapy – from Systems to Discourse. Teoksessa P.J Hawkins & J.N. Nestoros (toim) Psychotherapy; New Perspectives on Theory, Practice and Research. Athens: Ellinika Grammata (s. 425-455)