Metsätyypit

1. Metsätyypit • Kasvupaikkatekijöiden vaihtelu vaikuttaa kasvillisuuteen. • Valo • Lämpötila • Maaperän kosteus • Ravinteet • Happamuus

2. 1.Kuiva kangasmetsä • Kuivilla hiekka- ja soramailla • Jäkäliä on paljon. • Pienilehtisiä varpuja kenttäkerroksessa: • Kanerva, variksenmarja, sianpuolukka • Pensaita on vähän. • Yleisin puu on mänty.

3. 2. Tuore kangasmetsä • Maaperä on moreenia. • Sammalet yleisiä pohjskerroksessa. • Isohkolehtisiä varpuja ja ruohovartisia kasveja: • Mustikka, oravanmarja, metsätähti, vanamo • Yleisin puulaji on kuusi.

4. 3. Lehto • Maaperä on multaa. • Pohjakerros puuttuu lähes kokonaan, sammalista lehväsammalta tavataan. • Ruohovartisia kasveja runsaasti kenttäkerroksessa: • Sanikkaisia, sini- ja valkovuokot, metsäkurjenpolvi • Lehtipuustoa runsaasti, lehtomaisilla kankailla myös kuusi on yleinen.

5. Lakkisienen rakenne sivulla 60. • Sienen ”osat” tulee osata ! • Sienet lisääntyvät itiöillä ja rihmastollaan. • Itiöt kulkevat tuulen ja veden matkassa. • Sienet kasvattavat maanpäällisiä itiöemiä tuottaakseen itiöitä.

6. Sienten tehtävät metsässä: • 1. Symbioosisienet tekevät puiden kanssa yhteistyötä. Kuva sivulla 62. • Sienen seittimäinen rihmasto kiinnittyy puun juuriin: • Puu saa vettä ja ravinteita. • Sieni saa sokeria.

7. 2. Kantosienet ovat lahottajasieniä. • Lahottajasienet saavat energiansa kuolleesta puuaineksesta. Samalla puu maatuu ja ravinteet vapautuvat kasvien käyttöön. • Kuva sivulla 61.

8. 3. Loissienet loisivat isännässään: tuulenpesäsieni s. 62 on hieskoivun loinen ja kynsisieni on ihmisen loinen. • Loiset ovat pelkästään haitallisia isännälle. • Erilaiset käävät ovat loisia.