Marjat ruokapalveluissa

2. Marjat ruokapalveluissa

3. Marjojen ja hedelmien käyttö (Finravinto 2007) • Marjojen, hedelmien, sekä marja- ja hedelmäruokien käyttäjiä oli yli 80 % kaikista haastatelluista • Marjoja käyttivät useimmiten naiset • Yleisempää vanhemmassa kuin nuoremmassa ikäryhmässä, sama suuntaus myös miehillä • Päivittäinen käyttö melko vähäistä, alle 100 g/ henkilö • Hedelmiä käytti tuoreena 53–76 % haastatelluista • Hedelmä- ja marjakiisseleitä sekä -keittoja söivät vanhemmassa ikäryhmässä niin miehet kuin naisetkin nuorempaa ikäryhmää enemmän

4. Vuonna 2006 suomalaiset söivät marjoja 11,6 kg (Matilda -tilasto) ja vuonna 2008 hedelmiä ja marjoja 81,3 kg henkeä kohti (Ruokatieto 2010)

5. Marjojen satolukuja • Mansikat tärkein viljelty marjamme • Mansikan sato oli Suomessa vuonna 2009 lähes 12 milj. kg ja kaikkien viljeltyjen marjojen yhteensä 14,5 milj. kg • Vuonna 2009 Suomeen tuotiin lähes 1,4 milj. kg tuoreita mansikoita ja lähes 3,8 milj. kg jäädytettyjä mansikoita • Tärkeimpiä luonnonmarjoja ovat puolukka, mustikka, vadelma, lakka, karpalo, tyrni ja variksenmarja • Keskinkertaisena satovuotena Suomen soiden ja kangasmetsien mustikkasato on yhteensä noin 183,6 milj. kg ja puolukkasato noin 257,2 milj. kg

6. Marjat merkittävässä osassa Itämeren ruokavaliossa • Ruokavalion perustan muodostavat omaan ruokakulttuuriimme kuuluvat raaka-aineet, kuten kotimaiset kasvikset eli juurekset, vihannekset, hedelmät ja marjat • Puoleen kiloon kasviksia päivässä on sisällytetty 200 g marjoja • Suomalaisten marjojen, avomaalla kasvatettujen ja hyvin säilyvien raaka-aineiden, kuten perunat, juurekset ja kaalit, suosiminen tukee myös kestävän kehityksen toteuttamista

7. Itämeren ruokavalio

8. Miksi syödä marjoja? • Marjat sisältävät vähän energiaa ja ovat parempia vitamiinien ja kuidun lähteitä kuin hedelmät • Maamme kasvuolosuhteiden seurauksena, (yölämpötilan laskiessa selvästi päivälämpötilaa alhaisemmaksi, pitkä valoisa kesä) saavutetaan suurin mahdollinen C-vitamiinipitoisuus • Antioksidatiiviset fenoliset yhdisteet ovat marjojen väriaineita, jotka estävät solujen hapettumista • Mitä tummempi väri sen enemmän fenoliyhdisteitä

9. Tutkimustietoa marjoista 1/2 • Kuumennus ei juurikaan aiheuta tappioita fenolisten yhdisteiden pitoisuuksissa • Marjojen käyttö kuorineen ja mieluiten kokonaisina, säilyttää fenoliset yhdisteet • Mehujen valmistuksessa suuri osa fenolisista yhdisteistä jää kiinteään jätteeseen • Mustikka, rasvainen kala ja kokojyvätuotteet yhdessä paransivat glukoosimetaboliaa ja veren rasva-arvoja (Lankinen 2011)

10. Tutkimustietoa marjoista 2/2 • Insuliiniherkkyys parani ylipainoisilla, insuliiniresistenteillä koehenkilöillä heidän syötyään mustikoita kuuden viikon ajan (Stool 2010) • Mustikalla in vivo -tutkimuksessa havaittiin mustikan sisältämien polyfenolien estävän punasolujen hapettumisreaktioita eli toimivan antioksidanttina (Youdim 2000) • Marjojen sisältämien polyfenolien ansiosta marjoihin lisättävä sokeri ei nosta verensokeria, kuten tekee sokeriliuos (Törrönen 2011) • Näin sokerilisä happamiin marjoihin on ok

11. Mistä C-vitamiinia? • Noin 80 % saadaan hedelmistä, marjoista ja kasviksista • Marjoista hyviä lähteitä mustaherukka, lakka ja mansikka • Hedelmistä appelsiini ja kiivi • Kasviksista kaalit, lanttu, nauris, paprika sekä peruna • Noin puolet askorbiinihaposta tuhoutuu kuumennettaessa

12. C-vitamiinin eli askorbiinihapon merkitys • C-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini ja antioksidantti, vaikuttaa positiivisesti immuunivasteeseen ja vammojen paranemiseen • Parantaa kasvikunnan tuotteiden sisältämän non-hemiraudan imeytymistä mm. täysjyväviljavalmisteista • C-vitamiinin puute aiheuttaa mm. väsymystä, infektioalttiutta ja ientulehduksia; vaikeasta puutoksesta keripukki

13. MANSIKKA * S. Häkkinen 1999

14. Ajattelemisen aihetta ruokapalveluille 1/2 • Ulkomaisia marjoja täytyy kuumentaa +90 C asteessa vähintään kahden minuutin ajan • Ulkomaisia marjoja käytettäessä marjat käytännössä keitetään kiisselipohjassa • Kotimaisia marjoja ei tarvitse kuumentaa • Analysoiduissa kiisselinäytteissä tuoreena kiisselipohjaan lisätyt mansikat säilyttivät C-vitamiinipitoisuutensa, mutta keitetyistä marjoista hävisi 40 % C-vitamiinista • Altistustasoa ravinnon sisältämille torjunta-ainejäämille voidaan vähentää valitsemalla erityisesti Suomessa tuotettuja kasviksia, hedelmiä ja marjoja

15. Ajattelemisen aihetta ruokapalveluille 2/2 • Päiväkotiruokailussa välipaloina ja jälkiruokina tarjottavat ulkomaiset hedelmät korvataan useammin kotimaisilla metsä- tai viljellyillä marjoilla • Lapset tottuvat jo pienestä pitäen marjojen makuun • Kotimaisia marjoja ei tarvitse turvallisuussyistä kuumentaa, jolloin hyödynnetään niiden sisältämä C-vitamiini ja muut suojaravintoaineet • Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan marjojen säännöllisestä käytöstä voisi löytyä apua päiväkotien infektiokierteeseen sekä kroonisten kansantautien ehkäisyyn