T-76.115 Edistymisraportti

1. T-76.115 Edistymisraportti ExtraTerrestriaLs I1 iteraatio30.11.2004

2. Projektin tilanne (10 min) Projektin esittely, jos paikalla uusia henkilöitä I1-vaiheen tavoitteiden saavuttaminen Projektin tavoitteet ryhmän ja asiakkaan kannalta Käytetyt työtavat Työn tulokset (15 min) I1-iteraation tuotokset Tehtävien toteutuma Ajankäyttö ja arvio tulevasta ajankäytöstä Laadunarviointi Muutokset projektiin Riskienhallinta Iteraation tuotoksien esittely (20 min) Demo Agenda

3. Projektin esittely • ETL-työkalu • ETL tarkoittaa tiedon varastoinnissa käytettävää prosessia • Tiedot haetaan lähdejärjestelmistä, niille tehdään muokkauksia ja ne talletetaan tietovarastoon • ETL-työkalun on oltava kevyt, yksinkertainen ja fokusoitu väline • Kehitettävän järjestelmän on toteutettava ETL-työkalun perusominaisuudet • Toimenpiteet, jotka muokkaavat tietoa • Oliot, jotka ovat toimenpiteiden syötteitä tai tuloksia, sisältävät tietoa ja kuvataan usein relaatiokannan tauluina • Prosessi, joka koostuu toimenpiteistä, joilla on yksi tai useampi syöte ja tulos • Kuvauskieli, jolla käyttäjä kuvaa prosessit moottorille • ETL-moottori, joka suorittaa prosessin kuvauskielen pohjalta • Dokumentaation generointi prosessista • Aihetta voidaan pitää vaativana • Hyvä tietotaito tietokannoista tarpeellinen • Tietovarastoinnin tarpeet ymmärrettävä

4. I1-iteraatiosuunnitelmassa määrittelyt tavoitteet • Tavoite: Työtapojen ja työajan optimointi • Työtavat ja toiminta on ollut toimivaa. Mitään isompia ongelmia epäselvistä tavoista ei ole aiheutunut • Tavoite: Kokouksien vähentäminen ja osallistujajoukon vähentäminen • Tunteina väheni 49  43 h, joten ero ei ole suuri. Ero selittyy enemmän sillä, että paikallaolijoita on ollut vähemmän. • Tavoite: Kommunikoinnin parantaminen • Uutisryhmää on kehitetty useaan osaan selkeyttä helpottamaan. Viestejä noin 600 ja uusia tulee parhaimmillaan yli 10 päivässä • Asiakaskontaktit viikoittaisia ja antavat paljon intoa • Ryhmän jäsenten kommunikointi tehdyistä töistä vaatii huomiota jatkossa • Tavoite: Arkkitehtuurista ja teknistä suunnittelua • On tehty hartiavoimin varsinkin kuvauskielen tiimoilta • Tavoite: Kriittisten toimintojen toteuttaminen • Kesken. Perusrakenteet tehty, mutta osa tavoitteluista osista jäi tekemättä • Tavoite: Demo-versio työkalusta • Demo toteutetaan kalvojen avulla, mutta on tehty.

5. Ryhmän tavoitteiden tilanne (koko kurssin tavoitteet) • Tavoite: Kehittää jatkokehityskelpoinen tietovarastointijärjestelmän runko • Runkoa tehty, mutta jatkokehityskelpoisuus on vielä suhteellista • Tavoite: Oppia työskentelemään ja kehittää taitojaan ohjelmistoprojektissa • Työtä tämän eteen on tehty ja oppimista saatu. Kyselyä ja äänestystä tuloksista ei ole tehty. • Tavoite: Oppia toimimaan osana ohjelmistokehitysryhmää ja kehittää omaa tietotaitoa asian tiimoilta • Työtä tämän eteen on tehty. Kyselyä ja äänestystä tuloksista ei ole tehty. • Tavoite: Kurssin menestyksellinen suoritus annettujen rajoitteiden puitteissa (tuntimäärät) • Tuntien lisääntyessä uhka tuntien ylittämiseen lisääntyy. Menestyksellisyyden eteen ryhmä tekee kovasti töitä • Arviointi vaikeata ilman ryhmän sisäistä äänestystä.

6. Asiakkaan tavoitteiden tilanne (koko kurssi) • Tavoite: Toiminnoiltaan karsittu ETL-työkalu, jonka perusteella voimme päättää jatketaanko oman ETL-työkalun kehitystä • Työn alla • Tavoite: ETL-työkalun kuvauskieli, joka on laajennettavissa tarpeen mukaan • Osittain toteutunut, tosin käytännön kokemuksia toimivuudesta ei vielä ole • Tavoite: Riittävä operaatioiden rajapinta, jotta sitä voidaan käyttää myöhemmin toteutettavien operaatioiden toteuttamiseen • Rajapinnat suunniteltu ja käytössä. Niiden kelpoisuutta ei tosin ole vielä testattu tositoimissa • Tavoite: Versio ETL-työkalusta, josta voidaan jatkojalostaa käyttökelpoinen kehittynyt versio (ohjelman perustukset tehty huolella) • Työn alla • Tavoite: ETL-työkalu toimii vaatimusten mukaisesti • Työn alla • Tavoite: ETL-työkalun prosessien dokumentointitoiminnosta prototyyppi-tasoinen versio • Työn alla • Tavoite: ETL-työkaluun liittyvien, uusien tekniikoiden testaus käytännössä • Työn alla • Tavoite: Tietovarastopuolen kehittäminen • Työn alla • Tavoite: Tarjota parempia palveluita asiakkaille • Työn alla ja voidaan arvioida vasta kun projekti valmistumassa • Tavoite: Asiakaskunnan kasvattaminen uuden työkalun avustuksella • Työn alla ja voidaan arvioida vasta kun projekti valmistumassa

7. I1-vaiheen tuotosten tilanne • Projektisuunnitelma • OK • Laadunvarmistus • OK • Vaatimusmäärittely • OK • Riskienhallinta • OK • SEPA-päiväkirjat • OK, tosin tarkempaa arviointia niiden tilanteesta ryhmän kesken ei ole tehty • Tekninen spesifikaatio • OK, mutta vaatii vielä kehitystä

8. Käytetyt työtavat • Uutisryhmät • Uutisryhmä keskustelulle • Uutisryhmä tiedostojen jakamiselle • Dokumenttien katselmointi • Dokumentit on käyty läpi useamman henkilön ryhmissä • Pyritty tehostamaan katselmointeja • Tuntikirjanpito (Trapoli) • Käytetyistä työtunneista on tehty merkintä Trapolin tuntikirjanpitoon • Versionhallinta • Käytetty CVS:ää • Virheiden seuranta • Otettu käyttöön JIRA • Selvitty ongelmista • Seuraavissa iteraatiossa mukaan otettavat työtavat • Testausmenetelmät • Toteutus • Käytetty Eclipse-kehitysympäristöä

9. Tehtävien toteutuma (1/3)

10. Tehtävien toteutuma (2/3) • Suunniteltu I1-vaiheelle 338 h ja toteutunut 352 h. 14 h arvioitua enemmän työtä • Ryhmätapaamisiin kulunutta aikaa saatiin vähennettyä hieman, 6 tuntia vähemmän kuin PP-vaiheessa • Projektin hallinta vaatinut 31 h • Isompia eroja vaatimusmäärittelydokumentin päivitykseen arvioidussa ajassa. Arvioitu 16 h, toteutui 1,5 h. Mikä on positiivista. • Testitapauksien suunnitteluun oli arvioitu 20 h, toteutunut 8,5 h. • Uutena PP-vaiheen jälkeen • Tarkempi tehtävien määrittely kun sisältö paremmin tiedossa • Parantunut arvioituvuus • Ryhmä tuntee toisensa paremmin • Ryhmä tuntee asiakkaan paremmin • Opittu PP-vaiheen ongelmista ja pilkottu tehtäviä tarkemmin

11. Tehtävien toteutuma (3/3) • Aiheen vaativuuden ja asiakkaan pyynnöstä keskitytty suunnitteluun • Kuvauskieli työkalun tärkein osa ja se pitää määritellä hyvin • Varsinaiselle toteutukselle jäi arvioitua vähemmän aikaa • Asiakastapaamisten anti ollut erittäin tärkeätä ja kehittävää

12. Työmäärät per viikko • Töitä tehty 706 tuntia. Noin 53 % kokonaismäärästä. • Viikkona 45 PP-vaiheen palautus • Viikkona 48 alustavaa työtä I1-vaiheen palautusta varten ja teknistä spesifikaatiota.

13. Työtunnit per ryhmän jäsen (1/8) • Ryhmän jäsenien vastuualueet määrittelivät paljon työn jakautumista • Asiakkaan pyynnöstä keskityttiin kuvauskielen määrittelyyn ja arkkitehtuuriin. Alkuperäisten vastuualueiden kautta töitä tuli enemmän osalla jäsenistä • Osan jäsenten kurssista riippumattomat syyt veivät heidän aikaansa odotettua enemmän Toteutuneet tunnit I1-vaiheessa

14. Työtunnit per ryhmän jäsen (2/8) Mikko: Toteutuneet tunnit • Arvioitu työmäärä I1-vaiheen lopussa oli 110 h ja toteutunut 136 h. • Projektin hallintaan kulunut noin 4h/viikko • Työmäärän ylitykseen syynä pääasiallisesti aiheen vaativuus ja suunnittelun arvioidusta lisääntynyt määrä.

15. Työtunnit per ryhmän jäsen (3/8) Teemu: Toteutuneet tunnit • Tunteja kertyi 10 suunniteltua enemmän (55.5 h) • Syynä oli mm. tietokantarajapinnan käyttöönoton ongelmat sekä tekniset ongelmat uuden versionhallintapalvelimen käyttöönotossa • Epäselvyys JDBC-tehtävänannossa johti sen toteutuksen viivästymiseen

16. Työtunnit per ryhmän jäsen (4/8) Jani H: Toteutuneet tunnit • Tunteja kertyi 37 suunniteltua enemmän (yht. 87 h). • Oli etukäteen tiedossa, että projekti on suunnittelupainotteinen ja että arkkitehdillä tulee olemaan paljon työtä alkuvaiheessa. • Tuntimääräarvion huomattava ylitys johtuu etupäässä siitä, että jouduin olemaan odotettua enemmän mukana eri osa-alueiden suunnittelussa. • Myös vaatimukset muuttuivat I1-vaiheen aikana odotettua enemmän, mikä aiheutti lisätyötä.

17. Työtunnit per ryhmän jäsen (5/8) Jani M: Toteutuneet tunnit • Työmäärä jäi huomattavasti pienemmäksi (noin 10 h) • I1-vaihe meni nopeasti ja oli työkiireitä joten päätin siirtää osan tunneista suosiolla I2:een. • Aikaa upposi eniten suunnitteluun ja dokumentointiin. • Sepaa en päässyt tekemään vielä tässä vaiheessa, kun testattavaa ei juuri ollut.

18. Työtunnit per ryhmän jäsen (6/8) Mika: Toteutuneet tunnit PP + I1 • Aika-arvio piti jälleen varsin hyvin paikkansa, vain muutaman tunnin virheellä • Kuvauskielen ja parsimisen / prosessin rakentamisen tehtävät työllistivät tässä iteraatiossa paljon • Tapaamiset veivät myös paljon aikaa • Tähän mennessä käytetty n. 45 % projektiin varatuista tunneista

19. Työtunnit per ryhmän jäsen (7/8) Timo: toteutuneet tunnit PP + I1 • Tavoitteesta jäätiin muutamalla tunnilla • Kurssin ulkopuoliset velvoitteet estäneet osallistumista loppuvaiheen tapaamisiin • Ongelmia ajan tasalla pysymisessä • Vaaditaan priorisointia I2:n aikana, muut kiireet tulevat vähenemään, mikä edesauttaa suuremman tuntimäärän tekemistä.

20. Työtunnit per ryhmän jäsen (8/8) Risto: toteutuneet tunnit PP + I1 • Toteutuneita tunteja oli 20 vähemmän kuin suunniteltuja • Varsinaiseen toteuttamiseen eikä siten myöskään testaukseen päästy vielä tässä iteraatiossa, vaikka näin alunperin suunniteltiin • Iteraation ajalle osui myös viikon mittainen työmatka • Tunneista käytetty tähän mennessä noin kolmannes

21. Arvio tulevista työmääristä Toteutuneet tunnit I1-vaiheessa Suunnitellut tunnit I1-aloitusvaiheessa • Aiheen vaativuus verotti kovasti arkkitehtuuriin osallistuvien henkilöiden tunteja • Aikatauluissa huomioitu pitkä joululoma Uusin arvio tulevista työmääristä Punaisella on merkitty muuttuneet tiedot

22. Muutokset projektiin • Mitään suurempia muutoksia projektiin ei ole tehty, alkuperäinen vaatimusmäärittely on pitänyt varsin hyvin paikkaansa. Toteutuksen painopistettä on siirretty entistä enemmän I2-vaiheeseen, ennakoitua vaativamman suunnitteluvaiheen takia.

23. Riskienhallinta • Toimenpiteet • Riskejä seurattu jatkuvasti ja niistä keskusteltu ryhmän palavereissa • osa riskeistä osittain toteutunut • 24.11. pidetty kokous, jossa riskit kartoitettu järjestelmällisesti • uusia riskejä tunnistettu • vanhoja päivitetty • Suurimmat riskit tämänhetkisen arvion perusteella: • Vaatimusmäärittely ei onnistu riittävän hyvin • Tämä riski on kuitenkin varsin hyvin hallinnassa, sillä asiakas on osallistunut projektiin aktiivisesti • Liikaa töitä; kaikki eivät pysty järjestämään projektille tarpeeksi aikaa • Osittain toteutunut • Uusia riskejä tunnistettu: • Siirtyminen suunnittelusta toteutukseen liian hidasta • Työmäärä jakautunut epätasaisesti ryhmän kesken – ongelmia jatkossa? • Nämä riskit toteutuneet ainakin osittain

24. Koodimetriikat • Metriikoiden käyttö etenkin tässä vaiheessa helposti harhaanjohtavaa, sillä on toteutettu pääasiassa rajapintoja – matalan tason toteutus suurelta osin puuttuu • Tämän vuoksi esitämme vain muutaman tunnusluvun • Työkaluna CCCC • LOC, NLOC ja COM/LOC valittu, jotta voidaan vertailla muihin projekteihin • LOC = lines of code • COM = lines of comments • Tilanne 27.11.2004 LOC 1314 COM 733 LOC/COM 1.8 • Luvut eivät sisällä XML/XSD –tiedostoja, ainoastaan Java- koodin

25. PP I1 I2 DE Total Raportoitu 84 28 112 Käsitelty 84 28 112 Avoinna 0 0 Blockers Critical Major Minor Trivial Yht. Avoinna 0 0 0 0 0 0 Tässä iteraatiossa 0 0 2 12 14 28 Laadunarviointi (1/3) Bugi metriikat • Blocker tai Critical tason virheitä ei ole avoinna • Ohjelmakoodi on tällä hetkellä lähinnä prototyyppi asteella • Prototyyppien testaaminen ongelmallista, koska prototyypille ei ole varsinaista speksiä, jota vastaan testausta voitaisiin suorittaa • Kuvauskielen määrittelyssä ja teknisen spesifikaation luomisessa on käytetty katselmointimenetelmiä • Puutteita arvioitu yhteistyössä asiakkaan kanssa • Osaan katselmoinneista tuotu liian keskeneräisiä dokumentteja, ja katselmoinnit ovat muuttuneet aivoriihen kaltaisiksi • Laadun määrittely vaikeaa, koska ei konkreettisia tuotoksia

26. Laadunarviointi (2/3) • Kuvauskieltä on käyty yhdessä läpi asiakkaan kanssa • Kehitystä on tapahtunut paljon I1 vaiheessa • Perusrakenne on todettu toimivaksi • Tekninen spesifikaatio katselmoitu • Osa asioista voidaan määritellä vasta myöhemmin • Tähän mennessä päätetyt asiat saatu speksattua riittävällä tarkkuudella • Toimenpiteiden testausta ei aloitettu • ETL-moottorin testausta ei aloitettu Laajuus: 0 = Ei mitään 1 = Vaati jonkin verran työtä 2 = Vaati melko paljon työtä 3 = Vaati paljon työtä Laatu: J = Laatu on hyvä K = Ei varmuutta L = Laatu on huono

27. Laadunarviointi (3/3) • Asiakkaan kanssa pidetyissä palavereissa on käyty läpi I1 vaiheen läpivientiä sekä projektin läpivientiä yleisesti • Kaaviossa on kuvattu asiakkaan tekemien huomautusten ja tarkennusten määrä koskien I1-vaiheen tuotoksia (Tekninen spesifikaatio, kuvauskieli sekä osin vielä vaatimusmäärittely) • Voidaan todeta, että huomautuksien ja kehitystarpeiden määrä ei ole merkittävästi vähentynyt vaiheen edetessä • Johtuu projektin kokeellisesta luonteesta • Kun yksi asia saadaan suunniteltua, tulee lisää kysymyksiä • Ei ole välttämättä ollutkaan tarkoituksena tehdä kaikkea yhdellä kertaa • Asiakaspalaverit ovat kuitenkin luonteeltaan enemmän aivoriihiä kuin katselmointitilaisuuksia • Asiaan on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota • Laatu on osittain subjektiivinen käsite ja asiakas on laadun tärkein arvioija

28. Iteraation tuotoksien esittely • Iteraation tuotokset • Projektisuunnitelma • Vaatimusmäärittely • Riskienhallintasuunnitelma • SEPA-dokumentit • Pareittain tehdyt SEPA-aiheet • PM SEPA • Edistymisraportti

29. I1-Iteraation tuotokset • Projektisuunnitelma (päivitetty) • Vaatimusmäärittely (päivitetty) • Tekninen spesifikaatio • Laadunvarmistus • Toteutetut käyttöskenaariot

30. Projektisuunnitelman muutokset • Päivitetyt työmääräarviot • Korjattu budjetti

31. Vaatimusmäärittelyn muutokset • Lisätty käyttöskenaariot • Lisätty T21: Indeksien poistaminen tilapäisesti rivien lisäyksen ajaksi • SCD:n prioriteetti matalaksi • Sort-toimenpiteen poistaminen

32. Tekninen spesifikaatio • Suunnitteluun panostettu erittäin paljon I1-vaiheen aikana • Yleinen arkkitehtuuri suunniteltu, tärkeimmät osat yksityiskohtaisella tasolla • Suunnitteluperiaatteet • Moduulijako pitää olla erittäin selkeä (tarkasti määritellyt rajapinnat), koska suunnittelussa on mukana monta ihmistä ja lisäksi kommunikointimahdollisuudet ovat heikot. • Pitää keskittyä erityisen tarkasti järjestelmän runko-osiin, koska jatkokehitystä on tarkoitus tehdä paljon, myös räätälöidysti eri asiakkaille. • Varotaan tekemästä työkalusta liian yleiskäyttöistä, koska markkinoilla on jo isojen firmojen suurella budjetilla tekemiä yleiskäyttöisiä ETL-työkaluja. Tehdään ”kevyt” (”light-weight”) suunnittelutyökalu ja suunnataan se ainoastaan ohjelmointitaitoisten ihmisten käyttöön. • Järjestelmän moduulijako • Kuvauskieli • ETL-moottori • Toimenpidekomponentit • Dokumentaatiogeneraattori • ETL-prosessin hallinta • Tietokantojen hallinta

33. Muita vaatimuksia järjestelmälle (1/2) • Käytettävyys • Kuvauskielestä suunnitellaan tehokas käyttää (ohjelmointitaitoiselle ihmiselle), joskus yksinkertaisuuden/geneerisyyden kustannuksella • Virheidenhallinta • Koskee erityisesti moottoria ja toimenpidekomponentteja, joihin luodaan monipuolinen ja tehokas virheidenhallinta • Jatkokehitysmahdollisuus • Suunnitellaan asioita pidemmälle kuin tämän projektin puitteissa toteutetaan • Jätetään tilaa laajennuksille ja kokonaisten komponenttien vaihtamiselle • Tehokkuus • Pyritään suorittamaan toimenpiteet suoraan tietokannan sisällä aina kun mahdollista • ETL-prosessin aikana suoritettavan koodin tulee olla kaikkialla virtaviivaista • Tietoturva • Lähtökohta on, että järjestelmä pyörii kokonaan asiakkaan omissa tietojärjestelmissä, joihin ulkopuolisilla ei ole pääsyä • Tarvittaessa voidaan rajoittaa eri käyttäjien oikeuksia tietovarastoon

34. Muita vaatimuksia järjestelmälle (2/2) • Skaalautuvuus • Kuvauskielessä voi aliprosessien avulla hallita suuriakin ETL-prosesseja • Satoja toimenpiteitä sisältäviin ja useita tunteja kestäviin prosesseihin varaudutaan tukemalla savepointteja, joihin voidaan palata prosessin keskeytyessä • Ylläpidettävyys • Pidetään tarkkaa virhe/debug-lokia tietokannassa ja mahdollistetaan virheiden monipuolinen tarkastelu (sekä prosessin kehittäjä että ylläpitäjä) • Mahdollisuus muuttaa konfiguraatiota helposti ja luotettavasti (ajastukset, tietolähteiden osoitteet) • Lähdejärjestelmissä tapahtuneiden arvaamattomien rakennemuutosten tunnistaminen • Siirrettävyys • Käytetään Javaa => pienellä vaivalla siirrettävissä eri käyttöjärjestelmiin ja laitealustoille • Tuki eri valmistajien tietokannoille (mm. saraketyyppien muunnokset) • Tuki Common Warehouse Metadatalle (prosessikuvauksen siirto muihin ETL-työkaluihin)

35. Kuvauskieli • Prosessikuvaus tehdään XML-pohjaisella kielellä, joka määritellään XML Scheman avulla (standardi, valmiita menetelmiä ja työkaluja saatavilla) • Prosessiin kuuluvat tiedostot • Projektitiedosto • Prosessin ja aliprosessien kuvaustiedostot • Konfiguraatiotiedosto • I1-vaiheessa pääpaino prosessikuvaustiedostojen rakenteella ja käsittelyllä • Kuvaustiedoston rakenne pitkälle suunniteltu • Tiedoston lataus ja tulkinta osittain toteutettu • Projektitiedosto • Sisältää viittaukset prosessi- ja konfiguraatiotiedostoihin • Pääprosessin kuvaustiedosto • ETL-prosessin päävaiheet ja välitulokset • Aliprosessien kuvaustiedostot • Kuvaa verkkomaisen ETL-prosessin toimenpiteiden avulla • Konfiguraatiotiedosto • Tietokantojen asetukset • Ajastukset • Tietolähteisiin ja tietovarastoon liittyvät konfiguraatiotiedot

36. ETL-moottori • Moottori toteutetaan joukkona Javaluokkia, jotka muodostavat tiiviin kokonaisuuden • Rajapintoja moneen suuntaan: • Toimenpidekomponentit (tarkasti suunniteltu) • Prosessikuvauksen lataus (tarkasti suunniteltu) • Tietokantojen käsittely (tarkasti suunniteltu) • Lähdedatan lukeminen (melko pitkälle suunniteltu) • Tietovaraston käsittely (alustavasti suunniteltu) • Prosessin käynnistäminen ja ajastukset (alustavasti suunniteltu) • Dokumentaatiogeneraattori (alustavasti suunniteltu) • Prosessin esitys olioina, toimenpiteiden ajojärjestys ja väliaikaisvarastojen käsittely (tarkasti suunniteltu ja osittain toteutettu) • Virheidenhallinta ETL-prosesseissa tärkeää (melko pitkälle suunniteltu ja osittain toteutettu)

37. Toimenpidekomponentit • Toimenpidekomponenttien suunnitteluun liittyy • Toimintakuvaus • Syötteet • Tulokset • Parametrit • Käyttäytyminen virhetilanteissa • Lähes kaikki vaatimusmäärittelyssä mainitut toimenpidekomponentit alustavasti suunniteltu • Muutama toimenpide suunniteltu tarkemmin: aggregate, call, subProcess, pivot, join, projection, filter, import, export • Kaksi toimenpidettä toteutettu: copy ja insert

38. Dokumentaatiogeneraattori • Suunniteltu, mitä vaatimuksia dokumentaatiogeneraattori asettaa muille järjestelmän osille • Määritelty vaatimukset generaattorin tarvitsemille lähtötiedoille prosessista • Toteutetaan itsenäisenä palveluna, joka kuitenkin kutsuu muita ydinkomponentteja • Prosessikuvauksen tekninen muuntaminen tulosformaattiin vaatii vielä tarkennusta

39. ETL-prosessin hallinta • Alustavasti suunniteltu • Projektitiedoston rakenne • Ajastukset

40. Tietokantojen hallinta • Tarkasti suunniteltu ja pitkälle toteutettu • Tietokantojen konfiguraation lukeminen • Tauluihin viittaaminen moottorista ja muista komponenteista • Taulurakenteen kuvaustapa, taulujen luominen ajon aikana • Väliaikaistaulujen hallinta

41. Toteutetut käyttöskenaariot • Osittain toteutetut: • SA-1 Asennus (tietokantojen konfigurointi) • SA-2 Ajastaminen • SY-2 Ajastuksien ja ylimääräisen ajon ajaminen • SO-1 Prosessin toteutus (prosessin ajaminen ja testaus ei vielä mahdollista) • SO-2 Toimenpiteiden ohjelmointi (testaus ei vielä mahdollista) • SO-3 Versionhallinta • SD-1 Prosessin suunnittelu • SD-2 Prosessin muutokset ja kuvauksen ylläpito