Liikennepolitiikan linjat ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelma vuoteen 2020

1. Liikennepolitiikan linjat ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelma vuoteen 2020 Leif Beilinson 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008

2. Liikennepoliittinen selonteko hallitusohjelmassa ”Hallitus linjaa vaalikauden alussa eduskunnalle annettavalla selonteolla liikennepolitiikan pitkän aikavälin suuntaviivat. Selonteko pitää sisällään vaalikauden 2007-2011 väyläinvestointiohjelman sekä liikennejärjestelmän kokonaisuuden hallintaan perustuvan pitkäjänteisen liikenteen ja infrastruktuurin kehittämis- ja investointiohjelman. Samassa yhteydessä selvitetään budjettirahoitusta täydentävien rahoitusmallien käyttöönotto väyläinvestointeihin.” 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008

3. Liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä • liikenneministeri Anu Vehviläinen (puheenjohtaja) • viestintäministeri Suvi Lindén • ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen • puolustusministeri Jyri Häkämies • oikeusministeri Tuija Brax • maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008

4. Selonteon laadintaprosessi • Virkamiesvalmistelu alkoi toukokuussa 2007 • Sidosryhmiltä noin 150 lausuntoa työn lähtökohdista • Liikenne- ja viestintäministeriön neuvottelukunnat ja foorumit osallistuivat työn lähtökohtien määrittelyyn • Viisi alueellista keskustelutilaisuutta elo-syyskuussa 2007 (Oulu, Joensuu, Pori, Riihimäki, Kotka) • Seminaari eduskunnassa lokakuussa 2007 • Tausta-aineistona käytettyjä selvityksiä: • Jorma Haapamäki: väylähankkeiden kustannusarviot (11/2007) • Raimo Sailas: väylähankkeiden rahoituksen kehittämien (12/2007) • Esko Ahon ”metsätyöryhmän” väliraportti (2/2008) • Liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä ohjasi selonteon laadintaa (11 kokousta) • Hallituksen iltakoulu 5.3.2008 • Valtioneuvoston käsittely 27.3.2008 • Lähetekeskustelu eduskunnassa 1.4.2008 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008

5. Selonteon sisältö • Liikennepolitiikan sisältö ja keskeiset tavoitteet • Toimiva liikennejärjestelmä tukee elinkeinoelämää ja talouden kasvua • Liikennepolitiikka ja ilmastonmuutos • Joukko- ja kevytliikenne houkutteleviksi vaihtoehdoiksi • Liikenneturvallisuus keskiöön • Sujuvat yhteydet rajojen yli • Kuljetusmarkkinat toimiviksi • Liikenneverkko sitoo valtakunnan yhteen • Täydentäviä rahoitusmuotoja liikenneväylille • Liikenneverkon kunnossapito- ja kehittämisohjelma • Liikennepolitiikan linjauksia vuoteen 2020 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008

6. Menestyvä elinkeinoelämä tarvitsee toimivat yhteydet • Toimiva liikennejärjestelmä ja pitkäjänteinen liikennepolitiikka mahdollistavat elinkeinoelämän suotuisan kehityksen ja talouskasvun • Suomen logistisia kustannuksia on kyettävä alentamaan kilpailijamaihimme nähden • Toimivat liikenneyhteydet ja -palvelut edistävät alueiden myönteistä kehitystä • Hallitusohjelman mukaisesti laadittava logistiikkastrategia tulee kytkeä osaksi laajempaa elinkeinopolitiikan kehittämistä 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008

7. Liikennepolitiikka ja ilmastonmuutos • EU:n komission energia- ja ilmastopaketissa Suomelle annettu 16 % päästöjen vähentämistavoite on erittäin haasteellinen. • Henkilöautojen päästöt vähenevät tekniikan kehittymisen, henkilöautokannan uudistumisen ja biopolttoaineiden käytön lisääntymisen myötä, mutta myös muut toimet ovat välttämättömiä. • Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on keskeinen liikennepolitiikan keino hillitä ilmastonmuutosta pitkällä aikavälillä. Tarvitaan selkeät, kaikkia toimijoita koskevat linjaukset alueiden ja maankäytön suunnittelun lähtökohdaksi. • Raide- ja joukkoliikenteen käytön edistäminen on edellytys ilmastonmuutoksen kannalta kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämiselle. Väylähankkeita koskevassa päätöksenteossa raideliikenteen painoarvo kasvaa. 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008

8. Esimerkkejä keinoista liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008

9. Joukko- ja kevytliikenne houkutteleviksi vaihtoehdoiksi • Joukkoliikenteen houkuttelevuutta on lisättävä. Jos riittävät joukkoliikennepalvelut eivät synny markkinaehtoisesti, peruspalvelutaso on turvattava palveluostoin. • Vahva joukkoliikennejärjestelmä hillitsee suurten kaupunkiseutujen ruuhkautumista ja vähentää väyläinvestointien tarvetta. • Maankäyttöä on kehitettävä joukkoliikennettä tukevaksi. • Haja-asutusalueilla on vaikeaa tarjota kohtuullisia, asiointiyhteydet turvaavia julkisen liikenteen palveluita. Esimerkiksi kutsujoukkoliikenteen, kimppakyydin ja ”naapuriavun” mahdollisuudet tyydyttää kansalaisten liikkumistarpeita selvitetään (selvityshenkilö Olli Riikosen raportti valmistuu 9/2008). 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008

10. Kotimaan henkilöliikennesuorite vuosina 1990−2006 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008

11. Liikenneturvallisuus keskiöön • Liikenneturvallisuuden viime vuosikymmenien myönteinen kehitys on tällä vuosituhannella hidastunut. • Hallitus on sitoutunut keväällä 2006 tehtyyn liikenneturvallisuutta koskevaan periaatepäätökseen ja sen toimenpideohjelmaan. Tavoitteena on, että vuonna 2010 enintään 250 ihmistä kuolee liikenneonnettomuuksissa ja että vuoteen 2025 mennessä päästään alle 100 vuotuiseen liikennekuolemaan. • Turvallisuuden parantamiseksi tarvitaan lisätoimia kohtaamisonnettomuuksien torjumiseksi, liikennevalvonnan tehostamiseksi, teknologian hyödyntämiseksi ja turvallisemman autokannan käyttöön saamiseksi. • Liikenneturvallisuustyö on luonteeltaan poikkihallinnollista. Onnettomuuksien vähentäminen edellyttää laajaa, eri organisaatioiden välistä yhteistyötä, jolla pitää olla selvät tavoitteet, toimenpideohjelma, jaetut vastuut ja riittävät resurssit. • Rautatieliikenteen turvallisuus on kehittynyt myönteisesti 1990-luvun lopulta asti. Tasoristeysonnettomuudet eivät kuitenkaan ole vähentyneet pitkään aikaan. 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008

12. Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet vuosina 1985−2007 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008

13. Ennuste, 337 VNPP, 324 Liikenneturvallisuus- suunnitelma, 262 Tieliikenneonnettomuuksissa 12 edellisen kuukauden aikana kuolleet 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008

14. Suomen tärkeimmät kansainväliset maa- ja meriliikenne-yhteydet 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008

15. Liikenneverkko sitoo valtakunnan yhteen • Suomen suuren pinta-alan ja tasaisesti jakaantuneen asutuksen vuoksi valtakunnallisten liikenneyhteyksien toimivuus on maan eri osien elinvoiman säilyttämiseksi tärkeää. • Riittävän palvelutasoiset ja kohtuuhintaiset matkat ja kuljetukset harvaan asutuilla alueilla on varmistettava. • Yksittäisten vähäliikenteisten teiden kuuluminen joko yleiseen tai yksityistieverkkoon tulee arvioida uudelleen ja tehdä tarpeelliset tarkistukset niin, että käytäntö maan eri osissa on oikeudenmukainen. • Osalla vähäliikenteisistä radoista on erityistä merkitystä puun- ja bioenergian raaka-ainekuljetuksissa. Näiden rataosien tulevaisuudesta tulee päättää tapauskohtaisesti. • Saariston yhteysalus- ja maantielauttaliikenteen palvelutason turvaamiseksi on tarpeen välittömästi aloittaa kaluston ja laitureiden uusiminen. • Helsingin seudulla on tarpeen 10−20 vuoden aikajänteellä varautua toiseen, Helsinki-Vantaan lentoasemaa täydentävään lentokenttään. Uuden kentän sijainnista tehdään YVA-selvitys. 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008

16. Liikenneverkon kunnossapito • Perusväylänpito sisältää väylien päivittäisen hoidon ja ylläpidon, loppuun käytettyjen rakenteiden korvaamisen, liikenteen ohjauksen sekä pienet investoinnit • Perustienpitoon käytetään nykyisin noin 600 miljoonaa euroa, perusradanpitoon noin 330 miljoonaa euroa ja vesiväylien kunnossapitoon noin 25 miljoonaa euroa vuodessa • Perusväylänpidon ja yksityisteiden rahoitusta lisätään vaalikauden aikana yhteensä 165 miljoonan eurolla. Esko Ahon metsätyöryhmän tekemät perusväylänpitoa ja yksityisteiden avustuksia koskevat esitykset sisältyvät lukuihin. • Lisäpanostus kohdennetaan erityisesti puuhuollon turvaamiseen 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008

17. Lähtöasetelma investointiohjelman laadinnalle • 25 käynnissä olevaa tai jo päätettyä hanketta (yhteenlaskettu valtuus noin 3,1 mrd. €; menot tällä vaalikaudella noin 1,5 mrd. € ja myöhemmin 1,1 mrd. €) • Hallitusohjelmassa periaatepäätös E18 Helsinki–Vaalimaa-moottoritiestä (750 milj. €) • Länsimetron suunnittelun valtionapuun oli jo varattu 15 miljoonaa euroa. Tarkistettu kustannusarvio 714 milj. € (valtionapu 30 %, enintään 200 milj. €) • Selonteon laadintaa varten pyydetyissä lausunnoissa esitettiin noin 120 liikenneinvestointia • Väylävirastot arvioivat hanke-ehdotukset ja esittivät noin 50 uutta investointia arvoltaan noin 5 mrd. € • Näiden joukossa kaksi poikkeuksellisen isoa hanketta: E18 Helsinki–Vaalimaa-moottoritie (750 milj. €) ja Seinäjoki–Oulu-rata (800 milj. €) 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008

18. Käynnissä olevat ja vaalikaudella 2007−11 alkavat uudet investoinnit 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008

19. Käynnissä olevat ja vaalikaudella 2007−11 alkavat uudet investoinnit 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008

20. Hankkeita vuoden 2011 jälkeen 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008

21. Vaalikausien alussa laadittavista liikennepoliittisista selonteoista tehdään pysyvä käytäntö. Hallitus pitää välttämättömänä, että sitoudutaan pitkäjänteiseen liikenneväylien kunnon säilyttävään perusväylänpidon rahoitukseen. Hallitus pitää välttämättömänä, että investointiohjelmaa toteutettaessa rakentamisen volyymi pysyy riittävänä ja tasaisena. Valtion omaisuuden myyntituloja käytetään liikenneverkon kehittämisinvestointien ja teemahankkeiden rahoitukseen. Elinkaarimallia käytetään hallitusti, tapauskohtaisiin vertailulaskelmiin perustuen liikenneinvestointien rahoitusmallina. Valtiovarainministeriössä on meneillään talousarviolainsäädännön uudistustyö ja siinä yhteydessä arvioidaan talousarviorahoituksella toteutettavien investointien budjetointia. Seuraava hallitus päättää mahdollisen uuden budjetointitavan käyttöönotosta. Valtio vastaa merkittävien kaivoshankkeiden liikenneyhteyksien rakentamisesta pää-sääntöisesti korottoman jälkirahoituksen periaatteiden mukaisesti. Hallitus pitää perusteltuna, että kunnat suurilla kaupunkiseuduilla osallistuvat liikenneinvestointien kustannuksiin vastineeksi saamistaan maankäyttöhyödyistä. Hyväksytään periaate, että kunnat voivat saada liikkeelle tärkeän liikennehankkeen tapauskohtaisen arvion pohjalta korottoman jälkirahoituksen periaatteiden mukaisesti. Luodaan valmiudet paikannukseen perustuvan tienkäyttömaksun käyttöönottoon tulevalla vuosikymmenellä. Hallituksella on valmiudet luoda lainsäädännölliset edellytykset mahdollisen alueellisen ruuhkamaksun käyttöönotolle. Liikennepolitiikan linjauksia vuoteen 2020 A. Rahoituksen periaatteet ja pitkäjänteisyys 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008

22. Hallitusohjelman mukaisesti koko E18 Helsinki−Vaalimaa-moottoritien toteuttamisesta tehdään kerralla päätös. Myös Pohjanmaan radan Seinäjoki−Oulu-välin toteutusta viedään eteenpäin pitkäjänteisesti yhtenä kokonaisuutena. Huomioidaan perusväylänpidon, alempiasteisen tiestön ja yksityisteiden merkitys monipuolisen yritystoiminnan ja elinkeinoelämän edellytysten turvaamiseksi koko maassa. Rataverkon välityskyvyn kasvattamiseen tulee varautua ja verkon laajuutta arvioidaan liikenteen tarpeiden mukaan. Vähäliikenteisiä ratoja peruskorjataan painavien erityistarpeiden, muun muassa puuhuollon turvaamisen vuoksi. Maantielautta- ja yhteysalusliikenteen järjestelyistä tehdään ratkaisu tällä hallituskaudella, jotta kaluston asteittainen uusiminen voidaan aloittaa. Liikennepolitiikan linjauksia vuoteen 2020 B. Alueiden ja elinkeinojen menestymisen tukeminen • Lentoasemia ylläpidetään ns. verkostoperiaatteen mukaisesti eli vähäliikenteisiä lento-asemia pidetään yllä liiketaloudellisesti kannattavien lentoasemien tuotoilla. • Pääkaupunkiseudun toista lentokenttää koskeva ratkaisu tehdään tällä hallituskaudella. • Hallitus laatii hallitusohjelman mukaisesti erillisen logistiikkastrategian ja kuljetusalan elinkeinopoliittisen ohjelman. • Hallitus huolehtii siitä, että suomalainen merenkulkuelinkeino on kansainvälisesti kilpailukykyinen EU:n hyväksymiä toimenpiteitä hyödyntäen. • Huolehditaan raideliikenteen kilpailuedellytyksistä suhteessa muihin liikennemuotoihin ja varmistetaan tasapuoliset kilpailuolosuhteet rautateiden tavaraliikenteessä. Luodaan edellytykset pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kilpailuttamiselle 2010-luvulla. 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008

23. Hallitus esittää ilmasto- ja energiastrategiassaan ja ilmastopoliittisessa tulevaisuusselon-teossaan konkreettiset päästöjen vähentämistavoitteet ja toimenpiteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi hallituksen. Myös kuntien on omalta osaltaan kannettava vastuuta liikenteen kasvihuonekaasujen vähentämisestä. Kuntien päätäntävallassa ovat esimerkiksi liikenteen hinnoittelu ja pysäköinnin sääntely kaupunkikeskustoissa. On välttämätöntä, että kuntien maankäyttöratkaisut ovat ilmastopolitiikan kannalta kestäviä ja vähentävät henkilöautoliikennettä. Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin arvioidaan jatkossa kaikkia merkittäviä liikennepoliittisia päätöksiä valmisteltaessa. Hallitus pitää tärkeänä, että suuret kaupunkiseudut ja valtio laativat yhdessä pitkäjänteiset, seutukohtaiset joukkoliikenteen kehittämisohjelmat. Niiden toteuttamisesta ja rahoittamisesta laaditaan aiesopimukset. Otetaan käyttöön suurten kaupunkien joukkoliikennetuki vuodesta 2009 alkaen. Liikennepolitiikan linjauksia vuoteen 2020 C. Ilmastonmuutos ja joukkoliikenne • Turvataan joukkoliikenteen peruspalvelutaso haja-asutusalueilla ja pienemmillä kaupunkiseuduilla. Vähenevää reittiliikennettä täydentämään järjestetään liikennepalveluja kutsujoukkoliikenteenä. Kutsujoukkoliikenteen, kimppakyydin ja ”naapuriavun” tarjoamista mahdollisuuksista kansalaisten liikkumistarpeiden tyydyttämiseksi tehdään erillinen selvitys. • Tehdään työsuhdematkalippujärjestelmästä aidosti joukkoliikenteen käyttöön kannustava. Asetetaan työryhmä laatimaan malli toimivasta työsuhdematkalippujärjestelmästä. • Taataan kaukoliikenteen peruspalvelutaso ostamalla joukkoliikennettä niille yhteysväleille, joille tarjontaa ei synny markkinaehtoisesti. Lentoliikennettä voidaan ostaa paikkakunnille, joiden matka-aika Helsingistä nopeinta junayhteyttä käyttäen on yli kolme tuntia. • Pyöräilyn ja jalankulun tarpeet otetaan entistä paremmin huomioon maankäytön suunnittelussa ja liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Laaditaan toimintalinjat kävelyn ja pyöräi-lyn edistämiseksi. 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008

24. Lisätään panostusta turvallisuustyöhön hallituksen kesällä 2006 tekemässä periaatepäätöksessä asetetun liikennekuolemien vähenemistavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteen mukaan vuonna 2010 liikenneonnettomuuksissa kuolee enintään 250 ihmistä ja tämän jälkeen liikenneturvallisuus paranee tasaisesti niin, että vuoteen 2025 mennessä päästään alle 100 vuotuiseen liikennekuolemaan. Jatketaan tehokkaiden toimenpiteiden toteuttamista keskeisten turvallisuusongelmien torjumiseksi, kuten rattijuopumus, sääntöjen noudattamattomuus, turvalaitteiden käyttämättömyys, ylinopeudet ja suojaamattoman liikenteen turvattomuus. Liikenneturvallisuustyössä kiinnitetään erityishuomio ikäihmisten, lasten ja liikuntaesteisten liikkumiseen. Vaalikaudella teemahankerahoitusta kohdennetaan muun muassa pääteiden turvallisuuden parantamiseen (keskikaideohjelma). Liikennepolitiikan linjauksia vuoteen 2020 D. Liikenneturvallisuus • Uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti muun muassa lisäämällä liikennevalvontateknologian käyttöä ja mahdollistamalla kuntien osallistuminen valvontatyöhön sekä edistämällä liikenteen turvallisuusjärjestelmien käyttöönottamista. • Tie- ja liikenneympäristöä koskeviin hankkeisiin liitetään kattava turvallisuuden arviointi. • Ajo-opetusta ja ajokortin suorittamista uudistetaan. Ensi vaiheessa vahvistetaan uudet vaatimukset mopon kuljettamiselle. • Alueellisille turvallisuutta parantaville hankkeille varmistetaan riittävät toteuttamismahdollisuudet ja resurssit. • Liikenneturvallisuusalan poikkihallinnollista yhteistyötä tiivistetään ja koordinointia parannetaan resurssien käytön tehostamiseksi. • Tällä vaalikaudella käynnistetään vuosille 2011−2015 suunnatun liikenneturvallisuus-suunnitelman laatiminen. 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008

25. Selonteon jatkotoimet • Selonteko käydään läpi tarkasti ja kartoitetaan kaikki tehtävät jatkotoimet ja laajat selvitykset, tarkistetaan niiden ajoitus ja määritellään vastuuorganisaatiot. 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008

26. Ote LVM:n tiedotteesta ……. Teille turvaaLiikenneturvallisuutta parannetaan puuttumalla tehokkaasti mm. rattijuopumukseen, sääntöjen rikkomiseen ja turvalaitteiden käyttämättä jättämiseen sekä ylinopeuksiin.Myös väylärahoitusta kohdennetaan liikenneturvallisuutta parantaviin hankkeisiin, mm. pääteiden turvallisuutta lisäävään keskikaideohjelmaan. Liikennevalvontateknologian käyttöä lisätään. Ajo-opetusta ja ajokortin suorittamista uudistetaan.Lisätietoja:ministerin erityisavustaja Kari Jääskeläinen, puh. 044 0581030kansliapäällikkö Harri Pursiainen, puh. (09) 16028389, 0500 787 742ylijohtaja Juhani Tervala, puh. (09) 160 28482, 050 552 72 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008

27. KIITOS http://www.mintc.fi/oliver/upl272-Selonteko%2027.pdf 33. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari, 22.4.2008