Sähly

1. Sähly

2. Valitsin sählyn koska isäni pelasi sitä aikoinaan ja fanitan kummimminkin sählyä aika paljon. • Lempi salibandy joukkueeni on SSV • Pelaan itsekin sählyä mutta en harrasta sitä mutta itselläni on siitä kaksi kulta mitallia ja yksi hopeinen. • Olen pelipaikaltani maalivahti.

3. Pelikenttä Salibandykentän mitat • Salibandykentän leveys voi sääntöjen mukaan olla 18−22 metriä ja pituus 36−44 metriä. Yleisin kentän koko on 20 × 40 metriä. Kentän materiaalina on muovimatto tai parketti. Pelikentän ympärillä on 50 senttimetriä korkea kaukalo, joka on valmistettu yleensä muovista. Toinen tavallinen materiaali on styrox eli polystyreeni. Maalin koko on 160 × 115 senttimetriä ja sen täytyy turvallisuussyistä olla irtonainen.

4. Pelikenttä • Maalin edessä on 1 × 2,5 metrin kokoinen maalivahdin alue, jonne pelaajat eivät saa mennä. Sekä maali että maalivahdin alue ovat maalialueen sisällä, jonka koko on 4 × 5 metriä ja joka on 2,85 metriä kaukalon päädystä. Tämän alueen sisällä saa olla kenttäpelaajia ja maalivahti saa pelata palloa kädellään, mikäli jokin hänen ruumiinosansa koskettaa maalialuetta.

5. Salibandy kansainvälisesti Vuonna 1986 Ruotsi, Suomi ja Sveitsi perustivat kansainvälisen salibandyliiton (engl. International Floorball Federation – IFF). IFF:ssä on 55 jäsenjärjestöä, uusimpana Mosambikin salibandyliitto marraskuussa 2012.[8] Lisäksi Aasialla ja Oseanialla on oma yhteinen liittonsa nimeltään Asia and Oceania Floorball Confederation (AOFC), johon kuuluu yhdeksän IFF:n jäsenjärjestöä. Merkittävimpiä kansallisia liigoja ovat Ruotsin miesten Svenska Superligan ja naisten Elitserien, Suomen Salibandyliiga ja Sveitsin Swiss Mobiliar League. IFF:n jäsenmaat kartalla

6. Kilpailut ja turnaukset • Salibandyn maailmanmestaruuskilpailut järjestetään joka toinen vuosi siten, että miehet pelaavat parillisina ja naiset parittomina vuosina. Miehet pelasivat ensimmäisen kerran maailmanmestaruudesta vuonna 1996 ja naiset 1997. Myös alle 19-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut järjestetään joka toinen vuosi − pojat pelaavat naisten kanssa parittomina vuosina ja tytöt miesten kanssa parillisina vuosina. Euroopan-mestaruudesta on salibandyssä kilpailtu kahdesti: vuosina 1994 ja 1995.

7. Kilpailut ja turnaukset 2 Seurajoukkuetasolla Euroopan eri maiden mestarijoukkueet pelaavat vuosittain EuroFloorball Cupin, joka aiemmin tunnettiin myös nimellä Salibandyn Euroopan Cup. Ensimmäisen kerran seurajoukkueiden Euroopan-mestaruudesta pelattiin vuonna 1993. Ensimmäisen seurajoukkueiden mestaruuden Suomeen toi Tapanilan Erä III naiset. Miehissä ensimmäinen oli HIFK.

8. Kilpailut ja turnaukset Kansallisella tasolla seurajoukkueet pelaavat vuosittain myös Suomen Cupia, joka tunnetaan pääsponsorinsa mukaan myös Teho Cupina. Siihen voivat osallistua kaikki joukkueet tasosta riippumatta. Ensimmäinen Suomen Cup järjestettiin kaudella 1988–1989.

9. Yleisimpiä pelitilannesääntöjä • Sisäänlyönti seuraa tilanteesta, jossa pallo menee laidan yli. Tällöin tuomitaan palloa ei-pelanneelle joukkueelle Sisäänlyönti, joka suoritetaan korkeintaan 1,5 metrin päästä kaukalon laidasta paikassa, josta pallo meni kaukalon ulkopuolelle. Mikäli pallo menee kaukalon yli oletetun maaliviivan jatkeen takaa, suoritetaan Sisäänlyönti kulmasta kiistapallopisteeltä. • Vapaalyönti seuraa rikkeestä. Se suoritetaan paikasta, jossa rike tapahtui. Tuomari voi rikkeen tapahtuessa soveltaa hyötynäkökulmaa, jossa hän voi antaa pelin jatkua, mikäli rikotulla joukkueella on edelleen pallo hallussa ja rikottu joukkue pystyy jatkamaan peliä vähintään samasta tai paremmasta tilanteesta

10. Yleisimpiä pelitilannesääntöjä • Kiistapallo suoritetaan jostakin seitsemästä kiistapallopisteestä, mutta aloituspisteestä vain maalin jälkeen tai erien alussa. Tavallisimpia kiistapallon aiheuttavia tilanteita ovat pallon rikkoontuminen, aloitus siirretyn rangaistuksen jälkeen tai pallon osuminen tuomariin siten, että sillä on pelin kannalta merkitystä. Kiistapalloon osallistuu kummastakin joukkueesta yksi kenttäpelaaja, joiden on seisottava kasvot päin vastajoukkueen päätyä. • Hyötynäkökulmaa voidaan erotuomarin tulkinnan perusteella käyttää, mikäli rikotulla joukkueella on rikkeen jälkeen edelleen pallo hallussa ja tästä on enemmän hyötyä kuin vapaalyönnistä.

11. Yleisimmät rikkeet • Korkealla mailalla pelaamisesta tuomitaan vapaalyönti, jos palloa on pelattu polvitason yläpuolella, mutta lantiotason alapuolella. Rangaistus tuomitaan, jos palloa on pelattu lantiotason yläpuolella. • Mailaan lyönnistä tai painamisesta tuomitaan rangaistus, mikäli sillä erotuomariin tulkinnan mukaan saavutetaan huomattavaa etua tai se tehdään ilman mahdollisuutta pelata palloa. Muussa tapauksessa rikkeestä tuomitaan vapaalyönti. • Vastustajan työntäminen muuten kuin olkapäällä olkapäätä vasten on kielletty kuten myös taklaaminen. • Jatkuvasta väärästä pelitavasta tuomitaan kahden minuutin joukkuerangaistus. Se voidaan tuomita yksittäisen pelaajan tai koko joukkueen syyllistyessä toistuviin vapaalyönnin aiheuttaviin rikkeisiin.

12. Varusteet • Pelivälineenä on muovista valmistettu reiällinen pallo, jota pelataan hiilikuidusta tai komposiitista tehdyllä mailalla. Molempien tulee virallisten sääntöjen mukaan olla IFF:n hyväksymiä. Pallo painaa 23 grammaa, sen halkaisija on 72 millimetriä ja siinä on 26 reikää. Virallisiksi pelipalloiksi kelpaavat ainoastaan valkoiset, vaaleankeltaiset ja punaiset pallot. Kaikkien pelaajien on käytettävä kenkiä. Maalivahti ei saa käyttää mailaa, ja lisäksi hänellä tulee olla pitkät housut ja kypärä. Maalivahti saa käyttää myös muita sellaisia suojavarusteita, joiden tarkoitus ei ole peittää maalia. Kenttäpelaajilla on nykyään myös suojalaseja

13. Peliaika Peliaika vaihtelee sarjoittain, mutta ylimmillä sarjatasoilla on täysin sama käytäntö kuin jääkiekossa, peliaika on 3 × 20 minuuttia tehokasta peliaikaa, jossa kello pysäytetään jokaisesta pelikatkosta. Harrastesarjoissa, alimmissa divisioonissa sekä juniorien sarjoissa käytetään yleensä 3 × 15 minuutin juoksevaa peliaikaa, josta kuitenkin viimeisen erän viimeiset kolme minuuttia tai viimeinen peliminuutti ovat tehokasta peliaikaa. Ottelut tuomitaan kahdella tasa-arvoisella erotuomarilla.

14. Salibandyn maailmanmestaruuskilpailut järjestetään joka vuosi siten, että miehet pelaavat mestaruudesta parillisina ja naiset parittomina vuosina. Alle 19-vuotiaiden kisat järjestetään aikuisten kisojen kanssa samoina vuosina kuitenkin sillä erotuksella, että tyttöjen kisat järjestetään miesten kisojen ja poikien kisat naisten kisojen kanssa samana vuonna. • Ensimmäiset miesten kisat järjestettiin vuonna 1996 ja vuotta myöhemmin 1997 naiset pelasivat ensimmäisen kerran maailmanmestaruudesta. Pojat pelasivat ensimmäisen kerran maailmanmestaruudesta 2001 ja tytöt 2004. • Ylivoimaisesti parhaiten maailmanmestaruuskilpailuissa on menestynyt Ruotsi, joka on miehissä voittanut mestaruuden seitsemän kertaa ja naisissakin viidesti. Miehet ovat pelanneet myös Euroopan-mestaruudesta vuosina 1994 ja 1995 ja jälkimmäisenä vuonna järjestettiin myös avoimet naisten Euroopan-mestaruuskilpailut

15. Vuosi Kultaa Hopeaa Pronssia Paikka 1996 Ruotsi Suomi Norja Tukholma, Uppsala ja Skellefteå 1998 Ruotsi Sveitsi Suomi Praha ja Brno 2000 Ruotsi Suomi Sveitsi Oslo, Drammen ja Sarpsborg 2002 Ruotsi Suomi Sveitsi Helsinki Ruotsi Tšekki Suomi Kloten ja Züric 2006 Ruotsi Suomi Sveitsi Tukholma, Malmö, Botkyrka, Helsingborg ja Solna 2008 Suomi Ruotsi Sveitsi Praha ja Ostrava 2010 Suomi Ruotsi Tšekki Helsinki ja Vantaa 2012 Ruotsi Suomi Sveitsi Bern ja Zürich 2014 Göteborg