Kon-0.4720

1. Kon-0.4720  Tekniikan tutkimuksen ja opetuksen historia Panu Nykänen K1, 209 Puh. 23 609 @tkk.fi

2. Opetuksen ikuiset pääkysymykset • teoreettisen ja käytännöllisen opetuksen välinen suhde • ammattiosaaminen vai ongelmanratkaisukyky • erikoistuneen opetuksen ja yleissivistävän opetuksen välinen suhde • nykyteollisuuden vai tulevaisuuden tarpeisiin • Mitä opiskelija ehtii tehdä? • kuka vastaa sisällöstä/maksaa kulut: yhteiskunta vai teollisuus • kuka tästä hyötyy? • Kolme toimijaa – kolme yhteen sopimatonta tavoitetta • Triplehelix(Henry Etkowitz)

3. Museion Antiikin akatemia Akatemian (yliopiston) varhaishistoria voidaan johtaa antiikista Kreikan mytologiassa 9 muusaa Akademeia Akatemia: Platonin 385 eKr perustama koulu Ateenassa. Hajosi 83 eKr. Perustettiin uudelleen 410 uusplatonismin keskukseksi. Justinianus I lopetti 529. Aleksandrian kirjasto (Museion) 5000 opiskelijaa tuhoutui noin 390 – 640

4. Universitas Syntyi 1000 vuotta sitten Pohjois-Italiassa. Universitasl. kokonaisuus tarkoitti alun perin mitä tahansa yhteenliittymää. Studiumgenerale levisi renessanssin aikana Keski-Eurooppaan. Rahoitus perustui yksityisen rahoittajan tai rahoittajien avokätisyyteen. Alun perin yliopistot syntyivät lähelle maallisesta vallasta erillään olevan kirkon organisaatiota, jo keskiajan kuluessa voimakkaimmat yliopistot olivat irrottautuneet itsenäisiksi organisaatioiksi. Yliopisto pyrki tällöin säännönmukaisesti erilleen katolisesta kirkosta, jonka käsitys tiedosta perustui jo olemassa olevan tiedon siirtämiseen sukupolvelta toiselle. Yliopiston pääasiallisena tarkoituksena oli kouluttaa oppineita kirkon palvelukseen, sekä lääkärin ja lakimiehen ammatteihin. Teologisen, lääketieteellisen ja juridisen tiedekunnan lisäksi yliopistoon kuului yleinen filosofinen tiedekunta.

5. Salerno 800-luku lääketiede Bologna 1088 lainoppi Pariisi 1150 jumaluusoppi Pariisin yliopisto muodostui eurooppalaisen yliopistolaitoksen esikuvaksi. 4 tiedekuntaa. Oxford 1167 Cambridge 1209 Praha 1348 Uppsala 1477 Martti Lutherin teesit 1517

6. Koska yliopistolaitoksella on historiansa alkuvaiheissa aina ollut kiinteä suhde valtioon ja kirkkoon, yliopiston perustaminen edellytti universaalin auktoriteetin, paavin tai keisarin hyväksyntää. Täysin muun yhteiskunnan sääntelystä vapaata yliopistoa tuskin on koskaan ollut olemassa. Lähimmäksi täysin itsenäistä yliopistoyksikköä on ehkä päästy englannissa kehittyneessä college-tyyppisessä yliopistossa. CollegiumMaius 1364

7. Akatemia Skolastiikka - 1100 - 1500 - kaikki tieto on jo olemassa ja kirkon auktorisoimaa - tieto on pääosin peräisin antiikista - tieto ei voi olla ristiriitaista - tieteellinen tutkimus etsi tapoja poistaa ristiriitaisuudet Tieteellinen tutkimus pysähtyi 1400-luvun jälkeen erityisiä tiedeakatemioita - yliopisto ilman opiskelijoita Soc. Sci. Fenn. Suom. Tiede- akatemia STV TTA

8. 2 akatemiatyyppiä Kunnia-akatemia Institut de France - akatemian jäsenyys kuuluu kuolemattomille les immortels - tiede on jo tehty, akatemian jäsenyys on kunniakysymys Työskentelevät akatemiat Luonnontieteelliset akatemiat - tutkimusta tukeva tai harjoittavia instituutiota, jonka kautta valtio joko harjoittaa tai tukee tieteellistä tutkimusta Académie des Sciences (IF) The Royal Society of London for ImprovingNaturalKnowledge 1660 Neuvostoliitossa akateemikolla erityinen merkitys

9. Saksan valtiollisen kehityksen myötä saksalaiset tiedeakatemiat ovat 1800-luvun lopulta lähtien muodostaneet erilaisia yhtymiä 1652 lääketieteellinen SchweinfurtinAcademiaNaturaeCuriosorum Keisari Leopold I kohotti kansalliseksi tiedeakatemiaksi 1687 nimellä Sacri Romani ImperiiAcademiaCaesareo-LeopoldinaNaturaeCuriosorum Halleen siirretty instituutio nimettiin yhdistyneen Saksan kansalliseksi tiedeakatemiaksi nimellä Deutsche Akademie der NaturforscherLeopoldina 2008 Leibnizin perustama PreussischeAkademie der Wissenschaften 1700. Myös Göttingenin, Münchenin ja Leipzigin akatemiat

10. KungligaVetenskapsakademien 1739 Pietarin tiedeakatemia 1724 Eric Laxmann AkademijaNauk, Neuvostoliitto American PhilosophicalSociety, Benjamin Franklin 1769 National Academy of Sciences (USA) 1863

11. Teknilliset tiedeakatemiat Maailmansota Maailmanlaajuinen pula raaka-aineista – korvikeaineiden etsintä Englanti: Department of Scientific and Industrial Research (DSIR) Huomaa esim. Intian DSIR Yhdysvalloissa perustettiin vuonna 1916 maassa toimivien yliopistojen, tieteellisten seurojen ja yritysten tutkimuslaboratorioiden toimintaa rahoituksen avulla ohjaava keskustoimisto National ResearchCouncil (NRC) Ruotsin vuoden 1916 valtiopäivillä Arvid Lindman esitti voima- ja polttoainekysymyksiin keskittyvän valtion tutkimuslaitoksen perustamista. Esitys johti Ingenjörsvetenskapsakademin (IVA) perustamiseen 24. lokakuuta 1919 IVA:a pidetään maailman ensimmäisenä teknillistieteellisenä akatemiana

12. 1700-luvun yliopisto ”Se oli kummallista aikaa, mykkyyden henki vallitsi, sikäli kun yleensä hengestä voi puhua... – ...älykkäämpikään ylioppilas ei kohdistanut huomiotaan koko maahan, hän ei tuntenut sitä, hän tunsi ainoastaan kotipitäjänsä, koulunsa, toverinsa... – ...kun eräässä ylioppilasjuhlassa haluttiin kuulla jotain oikein opettavaa, vedettiin esille eräs epäonnistunut tuleva maalaiskappalainen ja pantiin hänet saarnaamaan...” ”On kieltämätöntä, että vaikka opettajakunnassa oli muutamia eteviäkin... – ... ei yliopisto ollut tehtäviensä tasalla. Sen tieteellinen toiminta oli heikkoa ja tarmotonta.”

13. Vuosina 1765-1815 Euroopassa  toimi  yhtäjaksoisesti 69 yliopistoa, perustettiin 24 uutta yliopistoa, tehtiin 6 epäonnistunutta perustamisyritystä ja lakkautettiin 68 yliopistoa eli kaikki Ranskan yliopistot ja joukko Napoleonin alistamilla alueilla toimineita yliopistoja. Seitsemässä tapauksessa yliopisto siirrettiin toiseen kaupunkiin (Päiviö Tommila) Ranskan yliopistot hajotettiin grandesécoles -kouluihin ja erikoiskorkeakouluihin (yliopistojen perustaminen alkoi uudelleen muutamaa vuosikymmentä myöhemmin) Kokonaisyliopisto ja erikoiskorkeakoulut ovat 1800-luvun alkupuolelta lähtien olleet kaksi kilpailevaa linjaa yliopistopolitiikassa

14. Hyödyn aika ja teollinen vallankumous 1700-luvun jälkipuoliskolla alkoi tuotanto- ja elinkeinoelämässä nopeiden uudistusten aika, jota kutustaan teolliseksi vallankumoukseksi Varsinaista ensimmäistä teollista vallankumousta edelsi Länsi-Euroopassa hyödyn aikakausi, jolloin valtiot pyrkivät säännönmukaisilla toimilla vaikuttamaan elinkeinoelämän kehitykseen Yliopistolaitos ei pysynyt kehityksessä mukana – ts. tutkimuksen tarve muuttui nopeammin kuin missä konservatiiviset yliopistot pysyivät perässä

15. Berliinin yliopisto 1810 Opetus perustuu tutkimukseen Friedrich von Schelling: Vorlesungen ueber die Methode des akademischen Studiums (1803) Yliopiston opettaja on oman alansa etevä tutkija Empiirinen tutkimus J. G. Fichte: Kunstschule des wissenschaftlichenVerstandes-gebrauchs(1807). ”Opiskelijoiden on opittava työskentelemään tieteellisesti” Seminaarimuotoinen opetus alkaa Tommila: Tieteellisyyden vaatimusten korostuessa tutkimus alkoi keskittyä filosofiseen tiedekuntaan, kun taas entiset ylemmät  tiedekunnat nähtiin nyt sen näkökulmasta "epätieteellisinä" ammattikouluina, jos kohta niidenkin piirissä tutkimus alkoi saada  lisääntyvää jalansijaa. Kokeellisen tutkimuksen lisääntyessä luonnontieteissä ja lääketieteessä syntyi jännitystä niiden ja humanistisen ja luonnonfilosofisen suuntauksen välille.  Filosofinen tdk: Matemaattis-luonnon- tieteellinen ja historiallis- kielitieteellinen osasto

16. Päiviö Tommila TT 3/2000 Tieteellisen tutkimustyön asettaminen opetuksen rinnalle ja sitten sen edelle Julkaistujen tutkimusten lisääntyvä painottaminen täytettäessä professorin virkaa Tieteellisyyden painottaminen opetustyössä Ylioppilaiden omatoimisuuden lisääntyminen: heidän tuli itse kirjoittaa opinnäytteensä Monitieteisten pinnallisten yleisopintojen sijaan tuli syventyminen vain joihinkin oppiaineisiin Erikoistuminen alkoi leimata koko tiedeyhteisöä Filosofisen tiedekunnan nousu keskeiseksi tutkijayhteisöksi Uusi yliopisto oli humanistinen, mutta kokeellisen luonnontieteen merkitys kasvoi Tieteellisten seurojen ja tieteellisen julkaisutyön lisääntyminen Rajankäynti yliopiston ja yhteiskunnan välillä vilkasta

17. Ylioppilaan roolin ja tehtävien korostuminen ylioppilas on kansakunnan toivo – spepatriae Helsingissä 1828 statuuteissa väitöskirja tuli olemaan väittelijän itsensä laatima tieteellinen suoritus -> tarve julkaisutoiminnan aloittamiseksi -> tieteelliset seurat FinskaVetenskaps-Societeten - Suomen Tiedeseura 1838 TSV

18. Akateeminen vapaus Kirkko; paavi, kardinaalit Valtiovalta; ruhtinas, keisari, kuningas Maallisen ja taivaallisen vallan välinen kamppailu Kenellä on oikeus määrätä mitä opetetaan kuka nimitetään virkoihin Yliopisto Privilegiot jo keskiajalla. Opetuksen ja hallinnon vapaus. Oma tuomiovalta, Vanhimpien yliopistojen hallintoon on kuulunut tästä syystä oma vankila (karsseri) ja poliisi (pedellit) Uskonpuhdistus 1500-luvulla Pohjois-Euroopasta protestanttinen

19. Yliopistojen vapaudet Opetuksen ja tutkimuksen vapaudet – akateeminen vapaus • oikeus opettaa (saks. Lehrfreiheit) • oikeus opiskella (Lernfreiheit) • oikeus harjoittaa tutkimusta ja asettaa tutkimuskysymyksensä Oman aseman määrittelyyn liittyvät oikeudet • oikeus akateemisten oppiarvojen antamiseen • nimitysoikeus yliopiston virkoihin Taloudellinen itsenäisyys • oikeus oman talouden ylläpitoon • käytössä olevan rakennuskannan hallinta Autonomia suhteessa valtion ja kirkon hallintoon • oikeus omaan oikeudenkäyttöön • erioikeudet maallisessa oikeusjärjestelmässä

20. TheobaldZieglerDer Deutsche Student Opiskelijalle kuuluu myös oikeus oppia elämää (Lebensfreiheit) opetus ja opiskeluvapauden veroisena oikeutena Zieglerin mukaan ”Der Studentsollauf der Hochschulenichtnurwissenschaflichausgebildet, sondernauchsittlicherzogenwerdenundzueinemtüchtigenundcharaktervollenMenschenheranreifen. DiesefittlicheErziehungaber – das ist der Sinn der akademischenLebensfreiheit – wirdIhnenselbstüberlassenund in ihreeigenenHändegelegt – auf alle Gefahrhin: auchhiermüssenJünglingegewagtwerden, umMännerzuwerden.”

21. Akateemiset tunnukset rehtorin viitta ja erilaiset oppiarvoa osoittavat päähineet, tyyppiesimerkkeinä teekkarilakki ja englanninkielisessä maailmassa esiintyvä mortarboard. Pohjois-Euroopassa käytetty ylioppilaslakki on kuitenkin myös jäänne ylioppilaiden yhteiskunnallisen toiminnan valvontaan liittyneestä univormusta