Tiivistelmä

1. Martti Muukkonen:Länsimaisten hyvinvointivaltioiden uskonnolliset juuretItä-suomen yliopisto 23.11.2010

2. Tiivistelmä • Gösta Esping-Andersenin jaottelu Euroopan hyvinvointivaltioista voitaisiin nimetä toisinkin: 1. sosiaalidemokraattinen pohjoismainen = luterilainen 2. liberaali anglo-saksinen = anglikaanis-kalvinistinen 3. konservatiivinen keski-eurooppalainen = katolinen • Tällä luennolla käsitellään uskonnon vaikutusta eri hyvinvointivaltiomallien perusajatuksiin. • Teoreettiset lähtökohdat yhteiskuntien historialliselle tutkimukselle • Antiikin filantropia • Hyvinvointi-instituutioiden synty bysantissa • Katolinen hyvinvointiajattelu • Anglikaanis-kalvinistinen hyvinvointiajattelu • Luterilainen hyvinvointiajattelu

3. Jatkuvuuden sosiologia • Sosiologia – toisin kuin antropologia – korostaa yleensä muutosta: moderni nähdään laadullisesti erilaisena aikana • Taustalla useita tekijöitä • maallistunut versio kristinuskon muutoshakuisuudesta • Sosiologien lyhyt aikaperspektiivi • Sosiologia leimallisesti modernin tutkimusta = puuttuu kulttuureja vertaileva perinne

4. Jatkuvuuden teoriat • 1950-luku: Ralph Turnerin ja Lewis Killianin ”uusi normi” (emergent norm) • 1960-luku: Peter L. Bergerin ja Thomas Luckmannin ”ajattelun rutinoituminen” • 1970-luku: Michael T. Hannanin ja John Freemanin ”hierarkinen inertian” • 1980-luku: Paul Davidin ja Brian Arthurin ”polkuriippuvuus” • Tarkemmin kts: http://cc.joensuu.fi/~muukkone/Muukkonen_Path_Dependency_and_Hierarchical_Inertia.pdf

5. Uusi normi • Emergent norm • Turner Ralph H. & Killian Lewis M.: 1959 Collective Behavior. Third printing. Prentice-Hall. Englewood Cliffs, NJ. • Syntyy ennalta kokemattomassa tilanteessa • Jauhamisprosessissa (milling) ihmiset määrittelevät uuden tilanteen ja päättävät mitä tehdä • Prosessi hyödyntää aikaisempia kokemuksia ja arvoja

6. Ajattelun rutinoituminen • Berger Peter L. and Luckmann Thomas: 1972 The Social Construction of Reality. Repr. Cox & Wyman Ltd. London. • Rutinoituminen vapauttaa kapasiteettia tähdellisempään • Yhteisön rutinoitunut ajattelu sijoitetaan ”symboliavaruuteen” talteen ja se muuttuu itsestäänselvyydeksi • Kriisien aikana tallenne otetaan esiin, prosessoidaan uudelleen – ja pannaan takaisin talteen • Uskonnot usein syväarvojen symboliavaruuksia

7. Hierarkinen inertia • Hannan Michael T. & Freeman John: The Population Ecology of Organizations. American Journal of Sociology 82, 1977, 5, March, 929-964. • Oganisaatioiden muutosvastarinta sitä suurempaa mitä lähempänä ydintä ollaan • Uloimmalla kehällä on tekninen järjestelmä joka muuttu helposti • Sisimpänä ydinarvot joiden inertia suurin

8. Polkuriippuvuusteoria • 1980-luvulla • Paul David: 1985 Clio and the Economics of QWERTY. American Economic Review. 75, 1985, 2, May, 332-337 • Brian Arthur: Competing Technologies, Increasing Returns, and Lock-in by Historical Events. Economic Journal 99, 1989, March, 116-131 • Selittivät miksi QWERTY-näppäimistö ja VHS-kasetit syrjäyttivät edistyneemmät kilpailijansa • Käytäntö ”lukkiutuu” jollekin ”polulle” ja sen muuttaminen vaatii huomattavia investointeja • Muutos usein murroksen kautta

9. Muita jatkuvuusteorioita • Ulric Neisserin skeema-käsite: • Skeema ohjaa havaintoa ja uusi havainto tarkentaa skeemaa • Clifford Geertzin uskonto-teesi: • uskonto on sekä malli yhteiskunnasta että malli yhteiskunnalle. • Ferdinand Braudellin ”pitkien aaltojen teoria” • Historiassa eri pituisia jaksoja: lyhyet, keskipitkät ja pitkät

10. Jatkuvuus sivilisaatioissa • Braudellin ”pitkien jaksojen” (=satoja vuosia) lisäksi ultrapitkät sivilisaatiokaudet = tuhansia vuosia) • Kulttuurienkin ajattelu rutinoituu tai lukkiutuu • Muutos murroksen kautta • Uskonnot kulttuurien arvomuisteina

11. Lännen hyvinvointipolut

12. Kaksi polariteettia • Orientaalinen ajattelu - gemeinschaft • Krekkalainen ajattelu - gesellschaft (Tönniesin jaottelun mukaan) • Kristinusko harmonisoi selittämällä orientaalista uskontoa kreikkalaisella filosofialla • Uskonpuhdistuksen jälkeen perinteet erosivat

13. Hyvinvointimallit • Katolinen ajattelu yhdisti orientaalisen ja kreikkalaisen ajattelun • Luterilainen malli korostaa orientaalista ajattelua • Anglikaanis-kalvinistisessa mallissa eliitti noudattaa kreikkalaista ajattelua ja massat orientaalista • Tarkemmin esim: http://cc.joensuu.fi/~muukkone/Muukkonen_Religious_roots_of_the_European_Welfare_models.doc

14. Orientaalinen huolenpito • Ihminen on jumalten orja / palvelija -> jokainen oli jonkun toisen alamainen -> orjan ja vapaan ero hämärtyi • ”Huone”-metafora = orgaaninen yhteys suvun, klaanin ja heimon kautta (gemeinschaft) • Perheenpäällä velvollisuus ”ruokkia ja vaatettaa” • Suojelusjumalalla varsinaisena perheenpäänä ja kuninkaalla hänen edustajanaan (käytännössä temppelillä) vastuu koko väestön hyvinvoinnista • Huolehtimisen pääpaino niissä, joilla ei sukua turvana: lesket, orvot, muukalaiset • Subsidiariteetti-periaate jo Hammurapin laissa

15. Kreikkalainen filantropia • Ihminen vapaa ja itsenäinen • Kotitaloudet itsenäisiä ja keskenään kilpailevia • Yhteistyö liitto- ja sopimusmenettelyjen kautta (gesellschaft) • Perheenpää vastuussa omistaan (philoi) • Philoi = ”minun omani” (perheeni, omaisuuteni, liittolaiseni. alaiseni) • Resiprokia perheiden välisten liittojen pohjana • Hyvinvointipalvelut vain kansalaisille (= 10-20% väestöstä) ”lahjana” hallitsijalta – odotus kuuliaisuudesta ja kunnioituksesta vastalahjana • Orjilla ei ihmisoikeuksia • Köyhät ”pandemion”

16. Ajattelun harmonisointi • Raamatun selittäminen Platonilla – ja myöhemmin Aristoteleella • Philanthropos-ajattelu • Jumalten rakkaus ihmisiä kohtaan • Orientista ajatus hallitsijasta Jumalan edustajana, joka huolehtii kansastaan • Bysantissa avustukset kansalaisilta kaikkein köyhimmille

17. Keskiajan hyvinvointipolku • Ensimmäiset hyvinvointi-instituutiot Byzantissa • Mallit levisivät länteen • Luostarit rauhan saarekkeita kuohunnan keskellä • Kaarle Suuren säännös: kirkon tuloista 1/3 rakennuksiin, 1/3 pappien palkkoihin ja 1/3 avustuksiin • Viikingit ”rauhoittivat” Euroopan 1000-1100-luvuilla ja loivat status quon • 1100-1200-luvuilla luostareiden syntybuumi • Feodalismi resiprokiana (suojelusta ja johtajuutta vaihdossa kuuliaisuudesta)

18. Katolinen sosiaalietiikka • Tuomas Akvinolainen kiteytti katolisen teologian • Aristotelestä seuraten, jokaisella oliolla on sen oma telos - päämäärä • Köyhät ovat olemassa, jotta rikkaat voisivat thedä hyviä tekoja • Philoi-ajattelu = vertaisryhmäapu • Köyhäinapu kirkon tehtävä • ”Arvollinen köyhä” (lesket, orvot, sairaat, vanhukset)

19. Reformaatio • Luther korosti ad fontes-ajattelua = Raamattua Platonin ja Aristoteleen sijaan • ”Älköön keskuudessanne olko köyhiä” • Saksan kaupunkisääntöjen uudistus ja köyhäinhoidon uudelleen organisointi –> Kaupunkien raadit vastuussa köyhäinhoitorahastoista • Joidenkin raatien kieltäytyessä -> Diakoniasäätiöt • Hyvinvointi on yhteiskunnan velvollisuus • Omavanhurskauden pelko -> korkeat verot eivät anna ansioita kuten almut

20. Luterilainen hyvinvointipolku • Pietismi otti koulutuksen avuksi köyhyyden eliminoinnissa -> Luterilaisten maiden korkea lukutaito • Halle koulutti virkamiehistön Preussiin ja Tanskaan -> ensimmäiset modernit hyvinvointivaltiot • Seurakunnan vastuussa köyhäinhuollosta ennan kuntien eriyttämistä • Pieni eliitti ja suuti talonpoikaisto -> kreikkalainen ajattelu jäi orientaalisen alle • Sosialismi orientaalisen ajattelun toinen juonne -> marksilaisuus vahvisti luterilaista hyvinvointiparadigmaa

21. Anglikaanis-kalvinistinen ajattelu • Edward III:n Statutes of Laborers 1349 • Elizabeth I:n työlainsäädäntö 1601 • Tavoitteena köyhyyden poisto kuten luterilaisuudessa • Seurakunnat vastuussa köyhäinhoidosta • Eliitti vahvempi kuin luterilaisilla alueilla -> kreikkalainen ajattelu eliitin koulutuksessa aina 1. maailmansotaan asti (Victorian ajan Englanti samaistui Spartaan) • 1700-luvun herätykset korostivat Raamattua -> Jännite eliitin kreikkalaisen ja massojen orientaalisen ajattelun välillä

22. Speenhamland-episodi • Kun liikkumisvapaus taattiin, pelättiin köyhien muuttavan rikkaisiin seurakuntiin • Speenhampandin kreivikunnan johtajat loivat minimitoimeentulosysteemin • Epäonnistui täysin • Työmotivaatio meni kun rahaa sai joka tapauksessa • Palkanmaksumotivaatio meni samasta syystä • 1834 New Poor Law -> ”arvollinen köyhä”-ajattelun loppu -> työskentele tai näe nälkää • Äärimmäinen kapitalismi, jossa työ oli myytävä hyödyke

23. Työväenliikkeen nousu • Työväenliike nousi protestiliikkeenä uutta köyhäinhoitolakia ja kapitalismia vastaan • Metodismi legitimoi työväenliikkeen protestin ja sai sieltä ensimmäiset johtajansa • Kreikkalainen filantropia-ajattelu näkyy hyväntekeväisyysjärjestöjen syntybuumissa

24. Amerikan puritanismi • Ns. ”perustajaisät” (founding fathers) uskonnollisia pakolaisia -> ”valtioallergia” • ”Kingdom of God in America”-ajattelussa luotiin kristillistä yhteiskuntaa uudelle mantereelle • 1800-luvun social gospel-liike korosti Jumalan valtakunnan olevan siellä missä ”rauha (shalom) ja oikeudenmukaisuus/vanhurskaus” (sedek) oteutuvat • Eliittien koulutuksessa kreikkalainen ajattelu • Kilpailuajattelu • Eliitin noblisse obligé -ajattelu -> filanthropia hyvinvointiajattelun keskiössä • Hyvinvointikapitalismi 1930-luvulle, jolloin se romahti ja valtio mukaan palveluiden rahoittamiseen • Järjestöt keskeisiä palveluntuottajia

25. Moderni katolinen ajattelu • Paavin kiertokirjeet Rerum novarum 1891 ja Quadrogesimo anno 1931 lanseerasivat subsidiariteettiperiaatteen: • Jokainen on ensisijassa vastuussa hyvinvoinnistaan, jos hän ei kykene siihen, niin perhe, suku, järjestöt, kirkko ja vasta viimeisenä valtio • Ylemmän tahon pitää varmistaa, että alempi taho kykenee huolehtimaan velvoitteista • Ylempi taho ei saa puuttua alemman toimintaan, jos tämä hoitaa velvoitteensa • Kristillisdemokraattiset puolueet omaksuivat tämän omaksi sosiaalipolitiikakseen

26. Nykyisiä trendejä • EU:n kautta katolisia malleja pohjoismaihin -> subsidiariteettiperiaatteen 1. osa • Vaihto-oppilaiden ja taloustieteiden kautta amerikkalaisen mallin kilpailupuoli lanseerattu Suomeen – noblisse oblige unohdettu • 1970-luvulla luotu suomalainen järjestelmä osoittautunut kalliiksi ja passivoivaksi • Verohallinto tappamassa talkootyötä