Hyviä käytäntöjä etsimässä

1. Hyviä käytäntöjäetsimässä hollantilaisen ja suomalaisen hankelähtöisen asuinaluesuunnittelun vertailua

2. Hyviä käytäntöjä etsimässä… • Julkis-yksityinen yhteistyö – kumppanuus • Käytännön suunnittelutoimintaan liittyviä eroja ja yhtäläisyyksiä

3. Vertaileva tutkimus • Kansalliset kaavoitus- ja ohjausjärjestelmät • Käytännön toimintamuodot  Miten suunnittelutyö toteutetaan käytännössä?  Miten suunnitelmien laatutavoitteet asetetaan? • Minkälaisia ohjauskeinoja käytetään?  Miten suunnitteluprosessi etenee?

4. Aineisto • Tapaustutkimukset Haagissa ja Oulussa • Teemahaastattelut

5. Laaja uudisrakentamisalue Wateringse Veld Ritaharju

6. Scheveningen Alueen käyttötarkoituksen muutos Toppilansaari

7. Amerongenstraat Täydennysrakentamisalue Pikisaari

8. Laakhaven Sekoitettujen toimintojen alue Kasarmi

9. Tapaustutkimusten ominaispiirteiden vertailu • Toimijat • Ohjausvälineet • Yhteistyö • Laatu  Alueiden käyttötarkoituksen muutokset  Laajat uudisrakentamisalueet  Sekoitettujen toimintojen alueet  Täydennysrakentamisalueet

10. Miten suunnittelutyö toteutetaan käytännössä? • Prosessin toimijat ja organisaatiot lähes samoja molemmissa maissa • Suunnittelu on yhteistoimintaa  vuorovaikutus ja kommunikaatio eri tahojen välillä

11. Minkälaisia ohjauskeinoja käytetään? • Kaavoittaja ohjaa prosessia “… the supervisor, so he controls, he checks all our plans if they still fit in the original plan. When it doesn’t fit we have a discussion. Sometimes he says okay, it is even better than the original plan, sometimes he says from now on I don’t agree - it is not the quality standard we want here.”

12. Minkälaisia ohjauskeinoja käytetään? • Suunnittelutavoitteiden määrittely  Hollannissa eri osapuolten intressien tarkastelu ja yhteisten tavoitteiden sopiminen strategisen suunnittelun tasolla ”First of all, we think about the future and how does it has to look like.” ”... it is very important that people find each other with main goal and they say how can we do it, how can we succeed. Because we have one idea which we want to make.”

13. Minkälaisia ohjauskeinoja käytetään?  Suomessa enemmän virkamiestyön pohjalta, ohjausryhmäkäytäntö ”… siinä vaiheessa kun meillä on konsultti valittuna ja ruvetaan tekemään sitä työtä niin siinä yhteydessä, ennen kuin osallistumis- ja arviointisuunnitelma pannaan nähtäville niin meillä on jo ohjausryhmä. Tarpeen mukaan on tiedoksi lähetetty muillekin ja muitakin ihmisiä osallistuu ohjausryhmään.” ”Tarkoitus on se, että kaikkien tahojen edustajat ovat paikalla, että tieto kulkee.”

14. Miten suunnitteluprosessi etenee? • Hollannissa korostetaan kokonaisuutta ja kokonaisvaltaista laatua • Suomessa suunnittelu nähdään alueen laadukkaana kehittämisenä, tähdätään laadukkaaseen kaavaan “So you want to have some space to operate so that everything is not the last detail described, that you have more space to work. … And then otherwise, we would have lot of problems with procedures. Therefore it is very good to have flexible plans so we can do a lot.”

15. Miten suunnitelmien laatutavoitteet asetetaan? • Laadun varmistus suunnittelu- ja toteutusvaiheessa ”… yleiskaavan ja asemakaavan välissä, siinä ehkä tapahtuu jotakin semmoista että pitää miettiä hukkuuko siinä ne laadulliset ajatukset, mutta kyllä se sitten asemakaavassa on mukana.”

16. Johtopäätöksiä • Joustavat käytännöt mahdollisia myös Suomessa ”Ennen kaavan valmistumista tehtiin katu- ja puistosuunnitelmat. Rakennussuunnitelmat olivat myös pitkälti valmiit kun kaava sai lainvoiman, mikä oli hyvin erikoista. … Kaavoittajan tuli olla mukana, jotta kaavan henki menee rakennuttajalle, suunnittelijalle ja rakentajalle. … Katsoimme siis kokonaisuutena, että kaikki ehdot tulivat täytetyiksi. Rakennuttajien sitouttamiseen panostettiin lujasti. On harvinaista, että kaavoittaja otti kantaa kaikkeen.”

17. Johtopäätöksiä • Hankelähtöisen suunnittelun avulla kokonaisvaltaista hyötyä “… as equal part of the power, the authority, influence and money. So at the end we have lots of money, we divide it.”

18. Kiitos!