Vapaaehtoinen pelastuspalvelu

1. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Ensihuollon peruskurssi V12.2013 Ensihuollon peruskurssi

2. Ensihuollon peruskurssi Tavoite: osallistujalla on selkeä kuva ensihuoltotoiminnasta osana Vapaa-ehtoista pelastuspalvelua ja hän tuntee ensihuoltotoiminnan perusperiaatteet Sisältö: 15 tuntia • Ensihuolto osana Vapaaehtoista pelastuspalvelua • Ensihuollon sisältö ja tehtävät • Läsnäolo ja henkinen tuki • Varautuminen onnettomuus- ja kriisitilanteisiin ja auttamisvalmius Toteutus: esimerkiksi kahtena päivänä Ensihuollon peruskurssi

3. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Ensihuollon peruskurssi Ensihuolto osana Vapaaehtoista pelastuspalvelua Ensihuollon peruskurssi

4. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) historiaa • Enontekiö, Kerässieppi 24.5.1963 • 5-vuotias tyttö katosi • Löydettiin 5.6. (kateissa 13 pv) • Yli 60 km päästä kotoaan • Etsijöitä satoja • Esillä tiedotusvälineissä • Puuttui koulutus, huolto, viestivälineet, yhteiskunnan tuki • Maaseudun sivistysliiton esitys järjestelmän perustamiseksi • Sisäministeriön pyyntö: Punainen Risti koordinaatiojärjestöksi • Vapepa perustettiin 31.3.1964 Ensihuollon peruskurssi

5. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu tänään • Vapepa on 50 järjestön yhteenliittymä • Kokoaa yhteen ja valmentaa pelastustöiden tukitehtäviin eri alojen harrastajia, joita yhdistää halu auttaa. • Punainen Risti koordinoi Vapepa verkostoa. • Mukana knoin 1 200 hälytysryhmää ja 20 000 vapaaehtoista. • Vuosittain noin 400 tehtävää Vapepa hälytysjärjestelmän autta. • Vapepa on tukiorganisaatio viranomaisille. Ensihuollon peruskurssi

6. Vapepan toiminta on • vapaaehtoista • viranomaista tukevaa • pyyteetöntä • organisoitua • koulutettua kansalaistoimintaa Toiminta-ajatus: Kukin järjestö tarjoaa omaa osaamistaan, henkilöstöään ja kalustoaan viranomaisten tueksi; toimitaan ensisijassa omalla toimialalla. Ensihuollon peruskurssi

7. Vapepan tehtäviä avustustilanteissa Ensihuollon peruskurssi

8. Vapepan koulutus • Säännöllinen koulutus- ja harjoitustoiminta • Yhteistoimintaharjoitukset,myös viranomaisten kanssa • Vapepa kouluttajakoulutus on Punaisen Ristin järjestämää (etsintä, viesti, ensihuolto, vedenalainen etsintä) • Koulutusten kehittäminen yhdessä järjestöjen kanssa Ensihuollon peruskurssi

9. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu - Tervetuloa mukaan toimintaan! Näin pääset alkuun: • Lisätietoja toiminnasta sekä toimikuntien yhteystiedot: www.vapepa.fi • Voit myös ottaa yhteyttä suoraan sinua kiinnostavaan Vapepan jäsenjärjestöön ja hakeutumalla hälytysryhmään. • Hyvä väylä tulla mukaan hälytysryhmätoimintaan on osallistua paikallistoimikuntien järjestämille peruskursseille. • Punaisen Ristin valmiuspäälliköt opastavat myös tarvittaessa lisää. www.punainenristi.fi Kuva: Eero Pykäläinen Ensihuollon peruskurssi

10. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Ensihuollon peruskurssi Ensihuollon sisältö ja siihen kuuluvat tehtävät Ensihuollon peruskurssi

11. Ensihuollon määritelmä Ensihuolto on organisoitua vapaaehtoistoimintaa, jonka tarkoituksena on antaa ihmisille apua ja tukea erilaisissa äkillisissä onnettomuus- ja erityistilanteissa. Ensihuolto tukee ja täydentää viranomaisten toimintaa. Ensihuolto pyrkii huolehtimaan ihmisten perustarpeista ja tukee heidän selviytymistään. Ensihuollon peruskurssi

12. Ensihuolto tukee sosiaalitoimea Sosiaaliviranomaisten tehtäviä pelastustoiminnassa: • onnettomuuden uhrien ja evakuoidun väestön ensihuolto • muu perushuolto • tarvittaessa virka-apu pelastushenkilöstön huoltamiseksi • psykososiaalisen tuen ja palvelujen järjestäminen yhdessä terveystoimen kanssa • sosiaalipäivystystoiminta Ensihuollon peruskurssi

13. Ensihuollon rooli kadonneen etsinnöissä Ensihuoltoryhmän tehtäviä: • ruokahuollon järjestäminen • henkisen tuen järjestäminen etsijöille ja etsittävän henkilön omaisille • muut huoltotehtävät Ensihuollon peruskurssi

14. Ensihuollon sisältö ja tehtävät • Vaatettaminen • Ruokahuollon järjestäminen • Hätämajoituksessa avustaminen • Läsnäolo ja henkinen tuki • Ensiapu terveydentilaan liittyvien tarpeiden selvittäminen • Neuvonta ja käytännön apu • Henkilöiden ja tapahtumien kirjaaminen • Punaisen Ristin katastrofirahaston käyttö Punaisen Ristin toimijan kautta Ensihuollon peruskurssi

15. Vaatettaminen • Esimerkiksi tulipalossa ihmiset saattavat menettää kaiken omaisuutensa. Vaatteista jäävät jäljelle usein vain päällä olevat. Vaihtoehdot vaatetuksen järjestämiseen: • Ostetaan uusia vaatteita. • Hankitaan käytettyjä vaatteita varastosta tai kirpputorilta. Ensihuollon peruskurssi

16. Vaatettaminen • Ostettaessa uusia vaatteita on hyvä, että sopimukset tavaratalon kanssa on tehty etukäteen. • Näin vaatteet saadaan onnettomuuteen joutuneille silloinkin, kun kauppa ei normaalisti olisi auki. • Otetaan avun tarvitsija mukaan vaatehankintoja tekemään, avuntarvitsija ei tee yksin ostoksia. • Ei järjestetä vaate- tai tavarakeräystä. Ensihuollon peruskurssi

17. Ruokahuollon järjestäminen • Ruokahuoltoa tarvitsevat sekä onnettomuuden uhrit että tilanteessa toimivat auttajat. • Ruokahuollon yhteydessä on turvattava puhtaan veden saanti. • Pidettävä erityistä huolta siisteydestä ja hygieniasta • Lyhytaikaisessa tilanteessa riittää pienimuotoinen ja yksinkertainen muonitus kuten voileivät ja mehu • Jos tilanne kestää pidempään, käynnistetään muonitusorganisaation toiminta Ensihuollon peruskurssi

18. Hälytysmuonituksen tulee olla: helposti kuljetettavaa ja syötävää, nopeasti tarjoiltavaa, energiapitoista ja maukasta. Ruokahuollossa on huomioitava erilaiset kulttuuritaustat ja niihin liittyvät ruokailutottumukset. Asianomaiset henkilöt tulee ottaa mukaan ruokahuollon suunnitteluun heti alkuvaiheessa. Ruokahuollon järjestäminen Ensihuollon peruskurssi

19. Hätämajoituksessa avustaminen • Yleisimmin hätämajoitusta tarvitaan tulipalojen sattuessa. • Sukulaisten ja ystävien luokse, hotelliin / hostelliin, hätämajoituspaikkaan. • Suuronnettomuuksissa tai muissa erityistilanteissa voidaan viranomaisen pyynnöstä perustaa erityinen hätämajoituspaikka. • Hätämajoituspaikalla tarkoitetaan evakuoitujen ja muiden tilapäistä majoitusta tarvitsevien paikkaa. • Kuntien sosiaaliviranomaiset auttavat pysyvämpien asuntojen hankkimisessa. Ensihuollon peruskurssi

20. Hätämajoituspaikan perustaminen Ota huomioon: • yksityisyys • perheiden yhdessä pitäminen • hygieniatilat • yhteistilat • henkilökunnan tilat • toimistotilat • opastus • minimivaatimukset. Muista myös: • viestintä • toimistotyöt (vastaanotto, viesti ja toimistopalvelut) • huolto (majoitus, muonitus, kuljetus, materiaalinen apu) • ensiapu. Ensihuollon peruskurssi

21. Ensiapu ja terveydentilaan liittyvien tarpeiden selvittäminen • Ensiavun antaminen. • Välttämättömän lääkityksen selvittäminen ja tarpeiden kertominen viranomaisille. • Erityisryhmien terveydentilan tarkkailu. • Ravitsemustilasta huolehtiminen. • Hygienia ja puhtaudesta huolehtiminen (esim. käsien pesusta tiedottaminen ja opastaminen). • Epidemioiden ehkäisyssä hygieniasta huolehtiminen ja jätehuollon järjestäminen ovat erityisen tärkeitä. Ensihuollon peruskurssi

22. Neuvonta ja käytännön apu onnettomuuden uhrille • Traumaattisen tilanteen jälkeen onnettomuuden uhrilla voi olla vaikeuksia hoitaa käytännön asioita. • Neuvontaa ja apua tarvitaan esim. yhteydenotoissa viranomaisiin, paperiasioiden selvittelyssä, talkoo- ja siivousavussa ja lastenhoidon järjestämisessä. • Tue omatoimisuuteen! • Tietojen välittämistä sekä uhreille että viranomaisille • Tilannetta johtava viranomainen päävastuussa • Vapepa-johtaja johtaa Vapepan tiedotusta • Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen • Vaitiolovelvollisuus Ensihuollon peruskurssi

23. Henkilöiden ja tapahtumien kirjaaminen • Auttamistehtävien aikana vapaaehtoiset pitävät tilannekirjanpitoa siitä, mitä on tehty ja milloin. • Evakuoitujen tiedot kirjataan evakuointikortille. • Suuronnettomuuksissa tarvitaan vapaaehtoisten apua esimerkiksi rekisteröinnissä ja informaation keräämisessä. • Punainen Risti varautuu tarvittaessa järjestämään myös puhelinpalvelun ja vastaanottamaan omaisten tiedusteluja onnettomuuden uhreista sekä yhteistyössä viranomaisten kanssa selvittämään uhrien kohtaloita. • Onnettomuustilanteissa henkilötiedustelu ja tunnistamistehtävät kuuluvat Suomessa poliisiviranomaisille Ensihuollon peruskurssi

24. Punaisen Ristin katastrofirahastosta avustaminen • Punaisen Ristin katastrofirahastosta voidaan myötää apua äkillisissä onnettomuustilanteissa. • Avustus voidaan käyttää hankintoihin kuten vaatetukseen, ruokahuoltoon, tarvikkeisiin ja majoitukseen. • Avustus annetaan maksusitoumuksena – ei koskaan rahana tai lahjakorttina. • Päällekkäisyyksien välttämisessä huomioitava myös viranomaisten, seurakunnan ja muiden järjestöjen tarjoama apu. • Punaisen Ristin kotimaan avusta äkillisissä onnettomuustilanteissa on erillinen ohje. Ensihuollon peruskurssi

25. Punaisen Ristin katastrofirahastosta avustaminen • Punaisen Ristin osaston hallituksen valtuuttamalla kotimaan avun yhdyshenkilöllä on oikeus myöntää aineellista apua 1 000 euroon asti välittömästi onnettomuuden tapahduttua. • Avun mahdollistamiseksi on tärkeää, että ensihuoltoryhmät toimivat kiinteässä yhteistyössä kotimaan avun yhdyshenkilöiden kanssa. Ensihuollon peruskurssi

26. Rahan keräystoiminta • Onnettomuuskohtaisia luvanvaraisia (rahankeräyslaki 255/2006) rahankeräyksiä eikä ”naapuriapu keräyksiä” suositella järjestettäväksi Vapepa järjestöjen kautta. • Naapuriapu ei kuulu rahankeräyslain soveltamisalaan. • Esimerkiksi naapurit voivat yhdessä kokoontua, päättää auttaa ja kerätä kokouksessa rahaa, tätä ei kuitenkaan suositella • Naapuriapuna voidaan antaa rahaa, tavaraa tai työtä, mutta niitä ei saa kerätä yleisöön vetoamalla, kuten lehti-ilmoituksilla tai tilinumeroa jakamalla. Ensihuollon peruskurssi

27. Kalkun logistiikkakeskus • Punaisella Ristillä on Tampereen Kalkussa logistiikkakeskus • Pyynnöt logistiikkakeskukseen tehdään piirin kautta • Logistiikkakeskuksesta voi pyytää isoja määriä esim. huopia, lämmitettäviä telttoja, matkasänkyjä, patjoja jne. • Logistiikkakeskuksesta ei voi pyytää materiaalia mitä saa helposti omalta paikkakunnalta, esim. ei vaatteita tai makuupusseja Ensihuollon peruskurssi

28. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Ensihuollon peruskurssi Läsnäolo ja henkinen tuki Ensihuollon peruskurssi

29. Henkinen tuki – määritelmä: Tukitoimintaa traumaattisen tapahtuman jälkeen. Tukea voi antaa • trauman itse kokenut • sosiaalinen verkosto • mielenterveystyön ammattihenkilöihin kuulumattomaton auttaja • vapaaehtoisjärjestö • mahdollinen muu organisaatio Ensihuollon peruskurssi

30. Traumaattinen tapahtuma • Traumaattinen tapahtuma on luonteeltaan yllättävä, järkyttävä tapahtuma, joka sattuu täysin ilman ennakkovaroitusta siten, ettei siihen voi etukäteen psyykkisesti valmistautua. • Traumaattinen tapahtuma on psyykkisesti hyvin kuormittava ja muuttaa usein uhrin keskeisiä elämänarvoja. • Traumaattinen tapahtuma voi koskettaa yksilöä, yhteisöä tai jopa kansakuntaa. (lähde: Hynninen & Upanne 2006: Stakes, raportteja 2/2006) Ensihuollon peruskurssi

31. Henkinen loukkaantuminen • Mitä merkitsee henkinen loukkaantuminen? • Usko omaan haavoittumattomuuteen murtuu • Turvattomuuden tunne korostuu • Kuoleman kohtaaminen (menetys ja suru) • Uudelleen traumatisoituminen mahdollista Ensihuollon peruskurssi

32. Johan Cullbergin teorian mukaan (esimerkki): Sokkivaihe (suojareaktio) Syntyy välittömästi trauman jälkeen. Uhri on yllättynyt, sekaisin ja voi toimia poikkeavasti.  Uhri tarvitsee turvaa, tietoa, läsnäoloa. Reaktiovaihe Tapahtuman merkityksen tiedostaminen  Uhrille tärkeää sosiaalinen verkosto, keskustelu. Aloitetaan kokemuksen käsittely vähitellen Työstämis- ja käsittelyvaihe Tunteiden ja kriisin käsittely  Uhri saattaa tarvita ammatillista psykoterapiaa tai esim. vertaistukea Uudelleen suuntautumisen vaihe Kriisi alkaa olla läpityöstetty ja ihminen pystyy luomaan uutta perustaa elämälleen kokemuksen perusteella Traumaattisen kriisin vaiheet Ensihuollon peruskurssi

33. Lasten reaktiot • Lapsi reagoi järkyttäviin tapahtumiin samaan tapaan kuin aikuinen. • Lapset reagoivat voimakkaasti myös silloin kuin heidän vanhempansa ovat joutuneet järkyttävään tilanteeseen. • Lapsi saattaa reagoida itkien tai aggressiivisesti. Hän saattaa myös vetäytyä ja olla reagoimatta ulospäin lainkaan. • Juttele lapsen kanssa tapahtuneesta, rohkaise lasta ilmaisemaan tunteitaan esimerkiksi leikkimällä ja piirtämällä. • Tue lapsen turvallisuuden tunnetta ylläpitämällä arkirutiineja ja anna lapselle aikaa ymmärtää tapahtunutta. Ensihuollon peruskurssi

34. Auttajan jaksaminen Ennen auttamistilannetta • Huolehdi omasta jaksamisesta ja kunnosta • Ylläpidä auttamistaitojasi • Tunne kriisi- ja stressireaktiot • Käy mielessäsi läpi auttamistilanteita • Mieti • miten käyttäydyt stressitilanteessa • miten palaat takaisin arkeen • Selvitä, milloin tarvitaan ammattiapua Ensihuollon peruskurssi

35. Auttajan jaksaminen Auttamistilanteen aikana • Selvitä, mikä on tilanne • Noudata viranomaisten ohjeita • Noudata turvamääräyksiä ja nopeusrajoituksia • Keskity tehtävääsi • Suojele itseäsi • raskainta on auttaa lapsia ja tuttuja • Sano, jos et pysty tekemään jotain • Työskentele aina parin kanssa • Tarkkaile, tue ja ohjaa muita • Syö ja lepää säännöllisesti • Pyydä apua, kun sitä tarvitset • Selvitä lähimmän kriisiryhmän puhelinnumero Ensihuollon peruskurssi

36. Autettavan kohtaaminen • Rauhoita keskustelupaikka • Esittele itsesi • Käyttäydy rauhallisesti • Tarjoa apua aktiivisesti ja hienotunteisesti • Anna ensiapu • Kuuntele, älä keskeytä • Kosketa, jos luontevaa • Anna autettavan näyttää tunteensa, älä arvostele • Pidä uteliaat loitolla, suojele uhria • Kerro mitä on tapahtunut ja miten saadaan yhteys omaisiin Ensihuollon peruskurssi

37. Auttajan jaksaminen Auttamistilanteen jälkeen • Muista vaitiolovelvollisuus • Jälkireaktiot ovat normaaleja • Palaa arkirutiineihin • Kerro, kirjoita, maalaa kokemuksistasi • Lepää ja rentoudu • Harrasta totuttuun tapaan • Vältä suuria elämänmuutoksia • Ole optimistinen • Käy tilanne läpi ryhmän kanssa • Osallistu tarjottuun purkuun tai jälkipuintiin • Hae apua tarvittaessa Ensihuollon peruskurssi

38. Milloin tarvitaan muiden apua? • Jatkuvaa ahdistusta, masennusta ja jännittyneisyyttä • Univaikeuksia • Eristäytymistä, ihmissuhteet kärsivät • Fyysisiä oireita, joihin ei löydy syytä • Työnteko ei suju • Keskittymiskyvyttömyyttä • Ei ole ketään kenelle puhua • Sekavuutta • Elämänhalu on kadonnut • Liiallista alkoholin tai lääkkeiden käyttöä • Itsemurha-ajatuksia Ensihuollon peruskurssi

39. Apua tarjoavat • Suurin osa ihmisistä selviytyy äkillisen järkyttävän kokemuksen jälkeen omin voimin ja läheisten tuella. • Ammattiapua tarjoavat muun muassa: • Terveyskeskukset • Sairaalat • Mielenterveystoimistot • Työterveyshoito • Koulu- ja oppilasterveydenhuolto • Seurakunnat Ensihuollon peruskurssi

40. Auttajan tukeminen – purkukeskustelu • Tulee järjestää aina tapahtuman jälkeen, joka voi aiheuttaa henkilölle psyykkistä stressiä ja vaikeuttaa paluuta arkeen. • Tarkoituksena nopea traumaattisten reaktioiden lieventäminen, kokemusten normalisointi, sosiaalisen verkoston vahvistaminen ja eristäytymisen ehkäiseminen. • Tavoitteena arkirutiineihin paluu mahdollisimman pian ja vaivattomasti. • Purkukokouksessa arvioidaan myöhemmin järjestettävän jälkipuinnin tarve. (Lähde: Murtomaa et al. 1998: Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 1998:1) Ensihuollon peruskurssi

41. Purkukeskustelun järjestäminen • Osallistujia ovat tapahtumassa tiiviisti mukana olleet (esim. vapaaehtoisauttajat) • Vetäjiä on 1-2 • Vetäjällä täytyy olla mahdollisuus työnohjaukseen tai vastaavaan. • Järjestää mieluiten 8 h kuluessa tapauksessa. Joskus jopa tapahtuman aikana. • Eroaa debriefingistä: • Ei vaadi debriefing –henkilöstöä • Tarkoitettu pienryhmälle • Yhdessä työskenteleville (Lähde: Soili Poijula 2006. Auttajan reaktiot. luentomateriaali) Ensihuollon peruskurssi

42. Purkukeskustelun vaiheet • ALOITUS • - vetäjän johdolla esittäydytään ja sovitaan periaatteista • ETENEMISEN VAIHE • - jokainen osallistuja kertoo pakottamatta lyhyesti omista kokemuksistaan ja tunteistaan ja reaktioistaan • - käydään läpi faktat, ajatukset ja reaktiot • - vapaata keskustelua • LOPETUSVAIHE • vetäjä tekee yhteenvedon keskustelusta • vetäjä tukee osallistujia arjen kohtaamiseen • tiedonjako ja yhteenveto • tilanteen normalisointi ja stressinhallintakeinot • opastus jatkotoimenpidemahdollisuuksiin Ensihuollon peruskurssi

43. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Ensihuollon peruskurssi Varautuminen onnettomuus- ja kriisitilanteisiin Auttamisvalmius Ensihuollon peruskurssi

44. Varautuminen Varautuminen on etukäteen valmistautumista niihin tehtäviin, joihin normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa voidaan joutua. • Varautuminen perustuu valmiuslakiin (29.12.2011/1552) • Varautumisen keinoja: • valmiussuunnitelman laatiminen, • henkilöstön kouluttaminen, • harjoittelu, • materiaalin hankinta, • yhteistyöverkostojen luominen. Ensihuollon peruskurssi

45. Turvallisuustilanteet Normaaliolot Tilanteiden määrä Häiriötilanteet Auto-onnettomuus Tulipalo Poikkeusolot Epidemia Terroriteko Myrsky Suuronnettomuus Ydinonnettomuus Laajamittainen maahantulo Sota Tilanteiden vakavuus Ensihuollon peruskurssi

46. Normaaliolojen häiriö-/erityistilanteita • Suuronnettomuus • Luonnon onnettomuudet • Ihmisiä tai eläimiä koskeva epidemia • Ympäristöonnettomuudet • Vakavat häiriöt kunnallistekniikan eri sektoreilla • Kriittisen infrastruktuurin ongelmat • Vakavat kansainväliset taloudelliset ongelmat • Laajamittainen maahantulo • Terroriteot Ensihuollon peruskurssi

47. Vapepa-ryhmän hälytysvalmius Ryhmän hälytysvalmius edellyttää sekä jäsenten henkilö-kohtaisia että ryhmän sisäisiä järjestelyjä: • Henkilövalmius – ryhmä perustettu, nimet listalla • Materiaalinen valmius – välineet hankittu, osataan käyttää • Koulutusvalmius – jokainen koulutettu tehtäviinsä • Hälytysvalmius – hälytyskaavio, hälytyskortti kunnossa • Kuljetusvalmius – kuljetus hälytyksissä suunniteltu • Johtamisvalmius – johtajat nimetty, koulutettu Ensihuollon peruskurssi

48. Hälytysryhmän minimivaatimus suositukset • Tunnettava Vapepan ja oman järjestön toimintaperiaatteet • Ryhmässä tulee olla ensiavun, henkisen tuen, viestin ja etsinnän perustiedot • Hälytystilanteen jälkeen pidetään purkukeskustelu • Toiminnasta raportoitava ajantasaisesti • Ryhmällä oltava hälytyskortissa luvattu kalusto • Ryhmän täytettävä oman toimialansa koulutus- ja muut vaatimukset; taitoja ylläpidettävä • Hälytystehtävässä jokaisella näkyvä Vapepan tunniste • Ryhmänjohtaja vastaa ryhmästään ja sen kalustosta Ensihuollon peruskurssi

49. Ryhmäläisen omat valmiudet: • Oikea asenne auttamistehtävään • Arvojen hyväksyminen, noudattaminen • Mukana pyyteettömästi • Kyky toimia johdettuna paineenkin alla • Huomioitava oma perhe, työ • Huomioitava oma kunto, rajoitukset • Ikäsuosituksia noudatettava; täysivaltaisuus • Lähtövalmius luvatun/sovitun mukainen • Osaaminen ja kyky vastata Vapepan tehtävän haasteisiin Ensihuollon peruskurssi

50. Ryhmäläisen oikeudet ja velvollisuudet: • Oikeus tehtävän mukaiseen koulutukseen, ryhmän varusteisiin • Oikeus kieltäytyä tehtävästä • Oikeus tehtävänaikaiseen huoltoon ja jälkihuoltoon • Oikeus kulukorvaukseen ja vakuutukseen • Vaitiolovelvollisuus • Autettuja koskeva materiaali luovutettava pois/hävitettävä • Kunnioitettava henkilöiden yksityisyyttä • Kouluttauduttava tehtävään; ylläpidettävä taitoja • Noudatettava johtajan käskyjä; raportoitava johtajalle • Osattava kieltäytyä epäsopivasta tehtävästä • Suunnistus- ja maastossa liikkumisen taito (etsinnät) Ensihuollon peruskurssi