1 / 5

Sarkamäen kylä on 12 km:n etäisyydellä Varkaudesta Joensuun suuntaan valtatietä nro 23 .

Tahvo Kolehmainen (s.1480) on Könösten suvun kantaisä. Hänellä 7 poikaa, joista yksi oli Heikki Kolehmainen (s.1510), joka oli Könölän uudisasukkaan Hannu Könösen s. 1570 pappa. Tahvon pojista viisi asui Leppävirran Sarkamäen kylässä 1500-luvulla.

davidlsmith
Download Presentation

Sarkamäen kylä on 12 km:n etäisyydellä Varkaudesta Joensuun suuntaan valtatietä nro 23 .

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Tahvo Kolehmainen (s.1480) on Könösten suvun kantaisä. Hänellä 7 poikaa, joista yksi oli Heikki Kolehmainen (s.1510), joka oli Könölän uudisasukkaan Hannu Könösen s. 1570 pappa. Tahvon pojista viisi asui Leppävirran Sarkamäen kylässä 1500-luvulla. Sarkamäen kylä on 12 km:n etäisyydellä Varkaudesta Joensuun suuntaan valtatietä nro 23. Sarkamäen kylän tilat jakautuvat keskusalueelta säteittäin. Sarkamäen kylän keskusalueella on sijainnut pääosa taloista : Vanhapaikka nro 1 Pöllälä nro 4, Puustelli nro 12 (ent 4 ja 6) Etualalla Heiskala nro 8. Taustalla kylän keskus

  2. Sarkamäen kylän keskusalueen historiaa Sarkamäen keskusalue 1990-luvulla. Pöllälän ja Puustellin kivinavetat. säilyneet.. Muut rakennukset uusittu. Pöllälän kivinavetta. Kiviperustus ehkä 1600-luvulta Sukuseuran väki v.2015 tutustui Könösen suvun varhaisiin vaiheisiin. Sarkamäen kylän kivinavetta taustalla. Puustellin kiviperustuksella Erkki Alatalo 2015 Sutela nro 7 ja sen asujat Lauri ja Vilho Piironen v.1930 Piilonen nro 9. Talon omistaja Hilja Könönen toimi kylän neulojana. Kuvat 1930-luvulta.

  3. Hannu Könösen vesireitin varren sukulaistaloja 1500-luvun lopulla Hannu Könösen kulkureitin varrella on ollut ennen 1600-luvun vaihdetta savolaisia sukulaisia asumassa. Hannu on varmaan poikennut sukulaistensa luona. Vaalassa on ollut talot:, Kolehmainen nro 1, Raappana nro 2 ja Partala nro 6 sekä Poikola. Muhoksella on ollut Tapani Könösen , Henttulan ja Ala-Könösen talot. Tyrnävällä on ollut Alakönösen (Säisä) ja Ylikönösen talot. Ruottalassa on ollut myös savolaisia asumassa ennen Hannua ja sen vuoksi Hannu on soudellut Kaakamojokea ylemmäksi Könölään. Vaalassa Kolehmainen nro1 ja Raappana nro 2 talot Muhos. Ala-Könösen talouskeskus. Kuva Hannu Siira. Muhos.Tapani Könösen saattoi asua tällaisessa pihapiirissä 1586-1627 Muhosjoen ja Henttulan ojan risteyksessä.(Kuva.P-P – kopio

  4. Hannu Könösen tulo Könölään v. 1596. Savolaisen elämän alku. Könölä 1863 Könölän kulkureittinä vesistöt. Savolaisella ruuhella Hannu vaimonsa kanssa saattoi tulla Könölän mäelle. Hän nosti repun kuusen hankaan ja totesi: Tähän minä könähdän ja mökkini rakennan. Könölän pihapiiriä. Taru kertoo, että paimenet syytivät kaivoon navetanpurkamisen hirsiä.(Kuva.Kotiseutuni Savo) Savolaiset asuivat savupirteissä ja olivat kaskenkaatajain heimoa. Alussa paistoivat varmaan leipiä ulkona.(Kuva.Kotiseutuni Savo)

  5. Könölän kylä tänään Rantamaan eli Pohjasen mäki Särkän ja Juuson mäet Mämmiojan talo (Könösen perintötila 15) Koulun eli Keskin mäki Karppasen, Vallin ja Rahkosen mäet Etualalla Könösen perintötilan Keskitalon talo ja taustalla Uusitalon talo 1950-luvulla. Könösen perintötila Keskitalo Rn:o 15:1 nykyisellään. Tilan omistavat Mirjami ja Eemil Mämmiojan pk Jussi Mämmioja eli Keskin Jussi (Uusitalon tilalla 15:3) pajassaan kallittemassavikatteita. Oik.kuvan omistaja ja sukuseuraamme auttanut Erkki Mämmioja.

More Related