Taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kalastus

1. Taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kalastus Pekka Salmi Tutkija, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kestävä kehitys, kestävä kalastus Kuvat kalastuksen kestävyydestä Joustavuus, sopeutuminen Kalastuksen päätöksenteko Esimerkkejä yhteiskuntatieteellisten kalastustutkimusten tuloksista 17.-19.1.2006

2. Kestävyyden käsite tullut tutuksi niin poliittisessa retoriikassa kuin arkipäivän puheessakin Kestävä kehitys • Kestävä kehitys: ei yhtä määrittelyä • Brundtlandin komissio: ”Kehitys, joka tyydyttää tämän päivän sukupolvien tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta samaan.” • Perinteinen jako: ekologinen (ympäristö), taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Lisäksi • kulttuurinen ulottuvuus: arvot, identiteetti • eettiset kysymykset 17.-19.1.2006

3. (Saastamoinen 1999, Hytönen 2001) Osatekijöitä • Tärkein kestävyyden kriteeri on ihmisten aineellinen ja aineeton hyvinvointi. Työllisyys tärkein yksittäinen kestävyystekijä. • Tärkein kestävyysarvo on oikeudenmukaisuus tasa-arvon ohella. Metsätalouden sosiaalinen kestävyys • Sosiaalinen kestävyys on dynaamista. Hallittu muutos. • Paikallisten ihmisten osallistumismahdollisuudet päätöksentekoon ja paikallistason toimintamahdollisuudet ovat tärkeitä tekijöitä. • Metsien monikäyttö oivallinen strategia. Olosuhteisiin sovelias hakkuuteknologia ja pienimuotoinen puunjalostus olennaisia tekijöitä. • Usein metsätalouden ulkopuoliset voimat ratkaisevat missä määrin kestävää metsätaloutta voidaan harjoittaa. Sosiaalinen kestävyys edellytys ekologiselle ja taloudelliselle kestävyydelle 17.-19.1.2006

4. Ekologinen Kalastuksen kestävyys (Charles 2001) Tasa-paino Sosioekonominen Yhteisöllinen • Tasapaino: INSTITUUTIOT avainasemassa • Oleellista: mikä KUVA eri ryhmillä on kestävyydestä 17.-19.1.2006

5. Pitkät perinteet. Luontaistalous -> eriytyminen ammatti/ vapaa-aika -> uudet ryhmät (arvot, intressit, tietolähteet). Kalavesien monikäyttö. Jatkuva muutos. KUVA kestävästä kalastuksesta • Viime aikoina korostuneet: kalakantojen suojelukysymykset, eettiset kysymykset, yleiskalastusoikeudet, kansainvälistyminen, kilpailu, keskusjohtoinen tiedeperustainen säätely • - > Kamppailu: Mitä on kestävä kalastus? Ketkä vaikuttavat kestävän kalastuksen määrittämiseen? • Media avainasemassa kuvan luomisessa – julkisuuskuva, keskustelu 17.-19.1.2006

6. Esimerkki 1. Sisävesien troolikalastuskiista (Kalatutkimuksia 72, 1993) • ”Sellasetki ihmiset ne on innokkaimpia kirjoittelijoita, mille se ei luulis kuuna päivänä mittään vaikuttavan. Kansakoulun opettajat ja tämmöset, mitkä ei järvellä käy kuin uimassa niin niille tuntuu se kaikista suurin, himuisin huoli olevan että kalat häviää.” • Ketkä osallistuvat keskusteluun - Mitä he tietävät sisävesien troolauksesta • ”Ensiks lähtöö kalastaja kun kalat. Koska saaliit jos männöö pienemmäks, niitä ei kannata vettää.” • Taloudellinen <–> ekologinen kestävyys 17.-19.1.2006

7. Esimerkki 2. Kalastus ja saimaannorpan suojelu(Kalatutkimuksia 196, 2005, M. Tonder) Luontosuhteen muotoutumiseen vaikuttavatihmisten elinkeinot, paikallisuus sekä sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät. Talonpoikainen luontosuhde:luonto taloudellisen hyvinvoinnin perustana, luonnonsuojelu epärationaalista, rajoittaa luonnonresurssin hyödyntämistä Elämyksellinen luontosuhde: maiseman koskemattomuus ja esteettisyys, luonnon kokeminen erilaista jokapäiväiseen elinympäristöön verrattuna 17.-19.1.2006

8. Systeemin joustavuus – miten käy jos tapahtuu jotain odottamatonta. Liittyy niin ihmisnäkökulmaan kuin ekologiseenkin ulottuvuuteen. Joustavuustukee kestävyyttä • Sosioekonomisesti ja yhteisöllisesti kestävä kalastus joustaa ja löytää keinoja palautua kriisivaiheen jälkeen. • Kalastusstrategia • Pyyntitekniikka • Taloudellinen joustavuus • Markkinointistrategia • Verkostuminen 17.-19.1.2006

9. Esimerkki 3. Saaristomeren perheyrittäjäkalastajat(Kala- ja riistaraportteja 312, 2004) • Kalastustyön ja asuinalueen arvostus • Monitoimitalouden perinne, uudet tulolähteet: palkkatyö, palvelut - >Taloudellinen joustavuus kalastajan ruokakunnassa 17.-19.1.2006

10. Eri tulonlähteet ryhmittäin Saaristomeren kalastajaruokakunnissa (9 kunnassa) AQUACULTURE AND COASTAL ECONOMIC AND SOCIAL SUSTAINABILITY (AQCESS) 17.-19.1.2006

11. Esimerkki 3. Saaristomeren perheyrittäjäkalastajat(Kala- ja riistaraportteja 312, 2004) • Kalastustyön ja asuinalueen arvostus • Monitoimitalouden perinne, uudet tulolähteet: palkkatyö, palvelut - >Taloudellinen joustavuus kalastajan ruokakunnassa • Paikallisyhteisön tuki, suvun perintö, monilajikalastus -> Joustavuutta kalastusstrategiaan 17.-19.1.2006

12. Näkemykset eri tahojen antamasta tuesta ” Nej, pga. fria spinnfisket.””EU on merkinnyt ansionmenetyksiä: tukimuodot poistuneet, säätely tiukentunut. EU antaa tukirahoja suurille aluksille ja työpaikat vähenee sen takia. Ne ottaa suuria saaliita, vie leivän pienkalastajilta.” ”Kesäasukkaat ostaa kalaa. … Se mikä menee haittapuolell on noi rannalle tulevat virkistyskalastajat (uistimen heittäjät). Kalastellaan älyttömästi, kaiken lisäksi viel kutuaikana, yli oman tarpeen ja heitetään rantalepikköön tai kaatopaikalle.” ”Kyll tukevat sill tavall et paikalliset jolleivät kalasta ovat vuokranneet vetensä kalastajille, kyll tääll on vähän sellaisia alueita joill ei pääse kalastamaan.” 17.-19.1.2006

13. Paikalliset verkostot ja kulttuuri koetaan saaristokalastuksen vahvuudeksi – vapaa-aikasektori jakaa mielipiteitä • Sosiaalinen oikeudenmukaisuus: kuka saa päättää oman alueen luonnonvarojen käytöstä? • Esim. Ruotsissa keskustelua: pienimuotoinen rannikkokalastus kestävää verrattuna tehokkaaseen avomeripyyntiin 17.-19.1.2006

14. Miten löytää tasapaino taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden (kalastus) ja ekologisen kestävyyden (suojelu) välillä? • Vaikuttaminen? Paikallistaso -> kansallinen ja kansainvälinen politiikka Esimerkki 4. Hylkeen ja merimetson aiheuttamat ongelmat • Joustavuus/ sopeutuminen? Pyyntialueiden vaihto, eläinten karkottaminen, uudet pyyntimenetelmät, korvaukset -> Kalastajien verkostuminen (hylkeenkestävien pyydysten kehittäminen) 17.-19.1.2006

15. Ekologinen Kalastuksen kestävyys (Charles 2001) Tasa-paino Sosioekonominen Yhteisöllinen • Tasapaino: INSTITUUTIOT avainasemassa -> Miten kalastuksen hallinta järjestetty? 17.-19.1.2006

16. Monitieteisyys tutkimuksessa Esimerkki 5. Verkon solmuvälin suurentamisen vaikutus Saaristomeren ammattikalastuksen kuha- ja ahvensaaliin arvoon (Kala- ja riistaraportteja 297, Setälä ym.) Kalastuksen hallinta ja tieto- Minkälaista tietoa tarvitaan tasapainoisesti kestävän kalastuksen turvaamiseksi? • Ekologinen kestävyys paranee verkon silmäkokoa suurentamalla – miten käy taloudelliselle kestävyydelle? Biologis-taloudellinen malli kahdelle solmuvälille. • Kalastuksen sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kehittäminen edellyttää päätöksentekoa tukevaa monipuolista tietoa Tasapainoisen kestävyyden saavuttamisessa kyse ei pelkästään päätösten hyväksyttävyydestä ja tiedosta vaan myös itse prosessista missä päätökset tuotetaan (luottamus) 17.-19.1.2006

17. YHTEISHALLINTALAAJEMPI OSALLISTUMINEN PÄÄTÖKSENTEKOON • Esitetty lääkkeeksi kalastushallinnon kestävyysongelmiin • > Parempi hyväksyttävyys • > Tiedon laajempi käyttö • > Pienemmät toimeenpano- ja valvontakustannukset 17.-19.1.2006

18. Osallistuminen ja paikallisuus • Ruotsissa kalastukseen liittyvät yhteishallintakokeilut käynnistymässä - Tavoitteena mahdollisimman monen intressitahon osallistuminen luonnonvaroja koskevaan päätöksentekoon - > Kalastajat, kalavedenomistajat, välineiden valmistajat, ympäristöjärjestöt, viranomaiset, kunnat jne. 17.-19.1.2006

19. Osallistuminen ja paikallisuus / Ruotsalainen Sustainable Coastal Zone Management (SUCOZOMA) –hanke • Paikallinen ’asianomistajuus’ + laajempi vuorovaikutus edellytys kestävälle hallinnalle - eri hallinnon tasojen tehtävien ja vastuiden selkeys ja yhteensopivuus, tieteellisen tiedon ja paikallisen kokemusperäisen tiedon yhteensovittaminen 17.-19.1.2006

20. Muutos -> Ristiriidat usein väistämättömiä Haaste päätöksentekoinstituutioille: miten hallita kiistoja ja ehkäistä niitä ennalta sekä näin tukea kestävää kalastusta- miten tukea joustavuutta ja erilaisia sopeutumiskeinoja 17.-19.1.2006