Multimediatuotanto

1. Multimediatuotanto Heikki Hietala

2. Tavoitteet • Multimediaprojektin suunnittelun oppiminen • Suunnittelu- ja tuotantoprosessit • Multimedia ja tietokannat • Multimedia ja tietoliikenne • Multimedian laadun arvioiminen

3. Teemat • Ideariihi • suunnitelma • kuva ja ääni tietokannoissa • multimedia verkossa

4. Suoritustapa ja arviointi • atk-luokkaopetus • tekemällä oppiminen harjoitustöiden avulla • pakolliset harjoitustyöt • Arviointi: aktiivinen osallistuminen, harjoitustyöt, tentti

5. Lopputuote kurssilta • 1. osa (1,5op): multimedian • Runko • Sisältö • Ulkoasusuunnitelma • Laite- ym. Ympäristöt ja työkalut • Viitteellinen budjetti + aikataulu • Missio, visio ja suunnittelupäiväkirja. • 2. osa (+1,5op): • Toteutus halutulla tavalla.

7. Prosessi Tavoitteen määrittely Kohderyhmän määrittely Aikataulu Budjetti Toimintaympäristö Projektiryhmä: Tekijät ja roolit

8. Prosessi – Tavoitteen määrittely • Keskeisin asia koko prosessissa • Laadittava yksikäsitteiseksi • Kaikkien hyväksyttävä: asiakas, tuotanto • Päätavoitteen lisäksi usein on joukko sivutavoitteita • Anestesiaohjelma oli myyntimiehille, mutta anestesiahoitajat halusivat sitä myös käyttöönsä

9. Prosessi – Tavoitteen määrittely 2 • Tavoitteen määrittelyyn kuluu aikaa ja sitä joudutaan usein säätämään • Muutoksien on tultava alkuvaiheessa • Suuria muutoksia vastaan on suojauduttava pitämällä kaikki sidosryhmät hyvin tietoisina tuotteen tavoitteista • Asiakas on vakuutettava siitä, ettei prosessin hallinta saa siirtyä talon sisällä, koska se automaattisesti aiheuttaa tavoitteen uudelleenmäärittelyn

10. Prosessi – Tavoitteen määrittely 3 • Tavoite on kuvattava mielellään sekä sanallisesti että kuvallisesti • Pää- ja sivutavoitteiden asema tulee joskus paremmin esille kuvallisesti • Pääasia on yksikäsitteisyys • Toinen pääasia on sidosryhmien sitouttaminen

11. Prosessi – Kohderyhmän määrittely 1 • Kohderyhmä on usein hyvin selkeä ja rajattu • Joskus tuote saattaa joutua laajan ja epäyhtenäisen kohderyhmän käsiin • Pääosa tästä tiedosta on saatava asiakkaalta • Asiakkaan on ymmärrettävä kohderyhmän määrittelyn tärkeys

12. Prosessi – Kohderyhmän määrittely 2 • Kohderyhmän kompetenssi ja päätösvallan laatu vaikuttaa koko tuotteeseen • Aloittelijat - osaajat; lääkärit - hoitajat; päättäjät - päivittäisen työn tekijät • Kohderyhmän muutokset prosessin aikana ovat kalliita • Asiakkaan ja kaikkien sidosryhmien on oltava yhtä mieltä kohderyhmästä aivan kuin tavoitteistakin

13. Prosessi – Kohderyhmän määrittely 3 • Joskus on tarpeen tehdä koe aiotun kohderyhmän kanssa • Laaditaan esim. alustava runko ja malli käyttöliittymästä ja näytetään ne kohderyhmälle • Spontaanit kommentit kertovat usein paljon

14. Prosessi – Aikataulu 1 • Asiakkaalla on tarpeita ja tuottajalla kapasiteettia • Näiden kahden yhteensovittaminen vaatii läheistä yhteistyötä • Tarvittavan kapasiteetin arvioiminen on yllättävän vaikeaa • Mieluummin tehdään tiukka aikatauluarvio ja lisätään siihen 20% kuin löysä ja ajatellaan että siihen on lopulta helppo ehtiä

15. Prosessi – Aikataulu 2 • Kaksi pääkohtaa: välitavoitteet ja lopullinen tavoite • Välitavoitteet asetellaan selkeisiin taitekohtiin prosessissa: • Tavoite alkaa – valmis? • Kohderyhmä alkaa – valmis? • Yleisrunko alkaa – valmis? • Käyttöliittymä alkaa – valmis? • Massa alkaa – valmis? • Testaus alkaa – valmis? • Lopputuote alkaa – valmis? • CD-tuotanto alkaa? • Web-sivusto verkkoon?

16. Prosessi – Aikataulu 3 • Välitavoitteen saavuttamiseksi vaaditut toimitettavat osat (deliverables) tai saavutukset on määriteltävä tarkoin • Asiakkaan on tiedettävä kuinka välitavoitteet saavutetaan tai miksi niistä jäädään • Jos välitavoitetta ei saavuteta, on välittömästi analysoitava miksi näin kävi ja tutkittava, kuinka aikatauluun palataan • Resurssien lisääminen, välitavoitteiden siirto

17. Prosessi – Aikataulu 4 • Kunkin välitavoitteen lähestyessä on suoritettava laadunvalvontaa. • Ennen seuraavaan projektin osaan siirtymistä on seurattava että tuote vastaa sitä, mitä on sovittu, ja että sen eteneminen sovitulla tavalla on mahdollista • Grafiikan tai äänien muutokset voivat aiheuttaa pulmia kokoonpanossa tms. • Kaikkien sidosryhmien on hyväksyttävä välitavoitteen täyttyminen

18. Prosessi – Aikataulu 5 • Suorittava porras pidetään selvillä lähestyvistä välitavoitteista • Projektin johto seuraa kokonaiskuvaa ja havaitsee mahdolliset pulmat • Raportointi asiakkaan suuntaan yleensä välitavoitteista tai sitten sopimuksen mukaan • Asiakkaalta tulevat muutospyynnöt käsitellään yhdessä tuotannon kanssa resurssipulmien ehkäisemiseksi

19. Prosessi – Budjetti 1 • Budjetti koostuu henkilöresursseista, kuva- ja äänilisensseistä, ohjelmalisensseistä (mahdollisesti) ja liiketaloudellisesta osasta • Budjetin teko ennen tavoitteiden ja kohderyhmän määrittelyä ei ole mahdollista • Budjettiin vaikuttavat myös toimintaympäristö ja käytettävät tuotantovälineet • Aikataululla on vaikutusta henkilöresurssien kustannusten kautta

20. Prosessi – Budjetti 2 • Budjetin laskennassa kokemus on valttia • Vähemmän tuottava, mutta pitkäaikaiseen asiakassuhteeseen johtava budjetti on parempi kuin kertaluontoinen, tuoton maksimoiva budjetti ja projekti • Koska budjetti on tarjouksen osa, sen laskennassa on oltava huolellinen myöhempien hankaluuksien välttämiseksi • Asiakas on usein hyvin kiinnostunut budjetin kulurakenteesta, joten sen laatiminen yksityiskohtaiseksi voi olla tie haluttuun lopputulokseen • Toisaalta päälinjojen on käytävä ilmi heti

21. Prosessi – Budjetti 3 • Budjetissa kaikki vaikuttaa kaikkeen • Jos esim. tuote on tarkoitus heti aluksi lokalisoida muihin kulttuuriympäristöihin, on todennäköistä, että sen ohjelmoiminen lokalisoitavaksi on kalliimpaa kuin yksikielisen version tekeminen • Toisaalta lokalisoitujen versioiden tekeminen jälkeenpäin on usein hyvin kallista • Koodinkierrätys yms. kirjastot saattavat tehdä prosessista halvemman

22. Prosessi – Toimintaympäristö 1 • Toimintaympäristö on jälleen yksi kaikkialle vaikuttava tekijä. • Valittavana on • Käyttöjärjestelmä • Tuotantolaitteisto • Käyttölaitteisto • Tuotantoympäristö • Ääni- ja kuvaympäristöt sekä lisensointimallit • Päivitysten julkaisu ja mekaniikka

23. Prosessi – Toimintaympäristö 2 • Toisaalta kokonaan oma maailmansa on verkkojakelu • Siinä taas on tutkittava väriskeemat, käytettävät tuotantojärjestelmät (Flash, Director, Authorware, muut) • Maksullisen multimedian osalta on tutkittava ansaintamallit • Muun multimedian osalta on harkittava asiakaslähtöisesti ulkoasut jne.

24. Prosessi – Tekijät ja roolit 1 • Projektiryhmä on kuin kemian harjoitustyö • Tarvittavat osa-alueet: • asiantuntemus • luovuus • kokemus • tekninen osaaminen • prosessinhallinta • käskijät ja tekijät

25. Dokumentaatio • olennainen osa prosessia • ei saa unohtua hetkeksikään • mahdollistaa jatkokehityksen ja koodi / kuvakierrätyksen • tarpeen myös jos asiakas haluaa itse jatkaa kehitystyötä • versionhallinta on osa dokumentaatiota

26. Ideariihi • Pidetään useimmiten sitten kun missio, visio ja muut tuotannon keskeiset osa-alueet on lyöty lukkoon • ideariihi on luovuuden suurin panos tuotannolle • paikalla ei välttämättä tarvita asiakkaan läsnäoloa, koska nyt perusasiat ovat tiedossa – haetaan vain toteutusmallia

27. Ideariihi • Ideariihen ja tuotantopalaverin ero on se, että ideariihessä ei ammuta alas yhtään ajatusta vaan kaikki kirjataan • toteutukselle ei uhrata aikaa tässä vaiheessa • villeimmät ideat (siis jopa aivan tuotantokelvottomat) voivat aikanaan johtaa muokattuina hyvään lopputulokseen

28. Tuotantopalaveri • kerran-kaksi viikossa sisäisesti • kerran-kaksi kuussa asiakkaan kanssa • tuotannon suuntaa ohjaava kokous • missio-visio –pari ohjaa edelleen tuotantoa, eikä ainakaan asiakkaan anneta ottaa ohjia • on hyvä sopia rakenne tuotantopalaverille • yleiset asiat ja edellisen kokouksen toimintapisteiden tarkastus • ongelmat • ratkaisut • toimintapisteluettelo, aikataulu niille, tekijät

29. backup--------------------------

30. Case: SUSI-POWER • Susi-Power on yksi maailman johtavia nopeiden ja keskinopeiden dieselien valmistajia • Kilpailijoiden joukossa kolmanneksi suurin • Nyt markkinoille tulee uusi nopea diesel, jolla on suuria etuja kilpailuun nähden

31. SUSI-POWER 2 • Uusi tuote, SPD2004 asettuu tuotepaletissa keskivaiheille • se korvaa SPD2000-sarjan muut mallit • muut sarjat ovat SPD1200, SPD 1800 ja suurimpana SPD2900-sarja • Tarvitaan lanseerauksen tueksi multimedia, jota käytetään • messuilla • asiakastapaamisissa • postituksissa asiakkaille

32. SUSI-POWER 3 • SPD2004:n keskeiset edut • Polttoainetalous paranee 5%-12% • teho kasvaa 300kW –> 350 kW samalla iskutilavuudella • parantunut vääntömomentti • päästöt pienenevät • huoltokulut pienenevät • huoltovälit pitenevät • uusi pyörrehuuhtelumäntä • käytön reaaliaikainen valvonta

33. SPD2003 ja kilpailijat • Italo-Diesel • vastaava tuote tässä kokoluokassa 20% kalliimpi • vähemmän sovelluksia • Romanian Powerplants: • itäblokin tuotteena saastuttaa pahemmin • asennus vaikeampi • US Diesel • pahin kilpailija • ei kuitenkaan laivasovelluksia • Yhdysvaltain markkinajohtaja • Japan Diesel Systems • Aasian markkinoilla tulppana • massatuote, laatuongelma

34. 1200 1800 2004 2900 Susi-Power-sovellukset • pienet laivat • keskiraskaat veturit • raskaat kaivinkoneet • kaivoslaitteet • pienet voimalaitokset • öljynporauslautat x x x x x x x x x x x x x x

35. SPD2004:n edut • Modulaarisuus • uutta dieselmaailmassa • designer engine -ajattelutapa • Asennuskasetit • sama moottori, monta kätevää asennustapaa • laajennettavuus • tehonlisäys mahdollista ohjauselektroniikkaa vaihtamalla • hinta-laatusuhde • teollisen muotoilijan luoma, palkittu ulkoasu

36. Myyntitekijät • teho • hinta • ympäristötekijät • asennukset • suunnittelun vapaus • muotoilu

37. Pyörrehuuhtelumäntä

38. Modulaarisuus Voimalisälaitteet -alennusvaihde -hydraulipumppu -nelivetolaite Polttoainevalinnat -maakaasu -diesel SPD2004 Asennuskasetti 1-8 Ohjausyksikkö 1-8

39. Susi-Powerin historia • Perustettu 1902 nimellä Pörsänmäen Kone ja Asennus • Ensimmäiset omat tuotteet 1910 • Pieni dieselmoottorialan yritys aina sotakorvauksiin asti • valtava kasvu 1946-55 • Nimimuutos Susi-Poweriksi 1982 • vientiä Neuvostoliittoon -1991 • suuntautuminen Eurooppaan ja maailmalle 1980-

40. Susi-Powerin värit • 2 väriä, ehkä 3 • voimakkaita • perusvärejä, ei murrettuja eikä räikeitä • arvokas • rauhallinen • Oranssi 191, 80, 18 • Harmaa 115, 102, 105 • Sininen 44, 49, 121

41. IDEARIIHI • tarvitaan siis multimedia • Määritetään • missio, visio, kohderyhmä • tavoitteet • toimintaympäristö

42. HARJOITUKSET

43. HARJOITUS: Multimediatuotteiden arviointi • Tutustu multimedioihin • Anaest20 • INA • Contaz • Pharmaci.exe • China97 • TeamWARE

44. Arvioi multimediatuotteista kaikkia seuraavia asioita: • käyttöliittymä • tietosisältö • toiminnallisuus • lähestymistavan toimivuus asiayhteydessä • luovuus • yleisarvio • muuta, mitä?

45. Arviot Anaest20 • Miinukset • äänet epätasapainossa • Ääni yleensä saattaa nyppiä • Pienet virheet käyttöliittymäpoluissa • Plussat • analogia, vaiheet • selkeä, miellyttävä • navigaatio • sivutusmalli • tieto hyvässä muodossa • kuvat miellyttävät silmää

46. Arviot INA • Miinukset • herkkä hiirelle • sekava valikkorakenne • opetteluaikaa • musiikki katkeaa valikon tuloon • etenemisen säätö • tylsähkö • Plussat • valikot • ulkoasu • sopivuus aiheeseen • elävöittäminen

47. Arviot Contaz • Miinukset • Käyttöliittymä epäselvä • napsautettavat kuvat • valikko • epäjohdonmukaisuus • Plussat • selkeä merellinen • peruskäyttäjälle saavutettava • ajaa asiansa • animaatiot

48. Arviot Pharmacia • Miinukset • käyttöliittymän pienet epäselvyydet • Äänimaailman laatu • ohjeistus • Plussat • hoitsu ja infopiste • ovet auki • ohjeistus • käyttöliittymä • Äänet

49. Arviot China97 • Miinukset • äänenkäsittely • siirtymät • sivutusmallin puute • värimaailmassa puutteita • ohjeistus • Plussat • nopeushissi • ulkoasu • värimaailma (varauksin)

50. Arviot TeamWARE • Miinukset • hämärä käyttöliittymä (varaus: muut osat puuttuu) • Plussat • nollakäyttäjälle helppo • show me –toiminto