Puutarhaterapia

1. Puutarhaterapia Leväsen Palvelukeskus 2005 Erja Rappe

2. Päivän sisältö • Viherympäristö hyvinvoinnin lähteenä • stressistä toipuminen • tarkkaavaisuuden toipuminen • elpyminen ja evoluutio • Terapeuttisen viherympäristön suunnittelu • elvyttävän ympäristön ominaisuudet • suunnitteluperiaatteet • hyvä ympäristö muistihäiriöisille • Terapeuttinen puutarhatoiminta • vanhukset

3. Päivän tavoite • antaa perustiedot siitä miten viherympäristö ja kasvien hoitamiseen liittyvät toimet voivat vaikuttaa terveyteen liittyvään hyvinvointiin • tutustua tutkimustietoon • tutustua käytännön esimerkkeihin  antaa valmiuksia soveltaa päivän sisältöä arjen tilanteissa

4. Viherympäristö ja terveys • viherympäristön terapeuttinen käyttö juontaa vuosituhansien taakse • puistojen rakentamisen taustalla terveyden edistäminen • ruuhkaiset ja saastuneet kaupungit olivat epäterveellisiä ja rasittivat liikaa hermostoa • puistojen tuottamien esteettisten elämysten uskottiin sivistävän kaupunkilaisia ja lievittävän kaupunkielämän mukanaan tuomaa henkistä rappiota • puisto tarjosi viihtyisän liikuntaympäristön

5. Viherympäristö ja hyvinvointi • mitkä ympäristön tekijät vaikuttavat koettuun terveyteen ei aina selvää • ulkoilu, raitis ilma, seura, lisääntynyt autonomia

6. Ulkoilun välilliset vaikutukset • D-vitamiinin synteesi vain ulkona ultravioletti B – tärkeä kalsiumin imeytymisessä ja immuunipuolustuksessa. • serotoniinin muodostus (puute masennus) ja muuttuminen melatoniiniksi valosta riippuvaista. • fyysinen aktiivisuus ylläpitää toimintakykyä, parantaa unta, estää masennusta

7. Tutkittua tietoa • ihmiset pitävät enemmän ympäristöistä, joissa on kasveja kuin rakennetuista ympäristöistä • mielipaikat sijaitsevat usein luonnossa

8. Tutkittua tietoa • kasvit edistävät stressioireista toipumista ja tarkkaavaisuuden tehostumista • toipuminen nopeampaa ja lääkkeiden käyttö vähäisempää katseltaessa kasvillisuutta kuin tiiliseinää

9. Tutkittua tietoa • kasvien läheisyydessä tunnetaan vähemmän kipua (kukkivat kasvit) • kasvit lisäävät myönteisiä tunteita ja vähentävät kielteisiä • kasvit vähentävät koettuja terveyshaittoja

10. Stressistä toipuminenUlrich et al. 1991 • kasvillisuusympäristöjen katselu edistää stressistä toipumista • katselun ei tarvitse olla tietoista; pelkkä kasvien läsnäolo riittää myönteisiin muutoksiin • ikkunanäkymän tai luontokuvien katselu voi elvyttää • luonnon elvyttävyys ilmenee fysiologisen tilan ja mielialan myönteisinä muutoksina ja toiminnan tehostumisena

11. Stressistä toipuminen • välitön, tiedostamaton, myönteinen tunnereaktio, jonka seurauksena mitattavia fysiologisia muutoksia, mieliala paranee ja tarkkaavaisuus tehostuu • fysiologiset muutokset ovat havaittavissa nopeasti, jo muutamissa minuuteissa • kasvillisuusnäkymien katselu stressaavan tilanteen jälkeen alentaa verenpainetta, lihasjännitystä ja ihon sähköjohtokykyä nopeammin ja enemmän kuin kaupunkinäkymien katselu

12. Suunnatun tarkkaavaisuuden toipuminenKaplan & Kaplan 1989 • jatkuva keskittyminen väsyttää ja ihminen uupuu, jos hän ei saa välillä levätä • elpyminen on kognitiivinen, tiedon käsittelyyn liittyvä prosessi; se ei ole tiedostamaton tapahtuma, eikä siihen liity muutosta tunnetilassa • luonnossa on piirteitä, jotka kiinnittävät huomion ja ihastuttavat vaatimatta keskittymistä

13. Elpyminen ja evoluutio • hermosto ja aistinelimet ovat kehittyneet kasvillisuusympäristössä: yhtäaikainen havainnointi ja liikunta, aivot uusiutuvat liikkuessa • autonominen hermosto rauhoittuu -parasympaattisen hermoston toiminta aktivoituu katseltaessa luontonäkymiä • tietynlaisten kasvillisuusympäristöjen tuntuminen miellyttävältä edistänyt lajin selviytymistä

14. Elpyminen ja evoluutio • piirteet, jotka ilmaisevat ravintoa, vettä ja suojaa olevan saatavilla, miellyttävät • kukat ennakoivat tulevia hedelmiä • parhaiten luonnon merkkejä lukeneet selviytyivät

15. Elpyminen ja evoluutio • vaste nopea ja tiedostamaton-geneettinen? • fysiologinen vaste kulttuurista riippumaton • kaikki luonnon piirteet eivät elvytä • rakennettu ympäristö antaa keholle ´vääriä’ hälytyksiä

16. Puistokäynnit ja stressiGrahn & Stigsdotter 2003 • ruotsalaiset vierailivat keskimäärin 150 x / v puistoissa • vietetty aika 220 h • mitä useammin puistossa käy ja mitä pidempään siellä on, sitä vähemmän kärsii stressiperäisistä sairauksista • ne, jotka eniten stressaantuneita, halusivat olla enemmän puistoissa • mitä lähempänä puisto oli, sitä useammin siellä käytiin ja sitä vähemmän kärsittiin stressistä ( 5 min kävelyä 325 m aikuinen)

17. Puistokäynnit HollannissaChiesura 2004 • Tärkeimmät puistossa käymisen syyt olivat rentoutuminen, luonnon kokeminen ja pako kaupungista - ei sukupuolten välisiä eroja mutta ikäeroja oli • Vapauden tunne, onnellisuus ja yhteys luontoon olivat yleisimmät puistokäynnin herättämät tunteet • Näiden tunteiden katsottiin olevan erittäin tärkeitä koetulle hyvinvoinnille

18. Viheralueen määrä asuinalueellaDe Vries et al 2003 • mitä enemmän viheralueita oli asuinympäristössä, sitä terveemmiksi ihmiset kokivat itsensä • vanhusten ja kotiäitien terveyden yhteys viheralueiden määrän vahvin • 10 % lisäys viheralueissa vähentää sairausoireita niin, että lisäisi muutaman elinvuoden

19. Vanhusten eloonjääminenTakano et al. 2002 • Tokiolaisvanhusten viiden vuoden eloonjäämistä ennusti parhaiten etäisyys puistoon, jossa oli kävelymahdollisuus kun ikä, sukupuoli, siviilisääty, toimintakyky ja SES vakioitu • Myös puistokadut lisäsivät eloonjäämisen todennäköisyyttä

20. Vanhusten kokemuksia viherympäristössä ulkoilusta • iäkkäille luonnon tarkkailu ja kasvien näkeminen tärkeää • parantaa mielialaa ja rauhoittaa • parantaa keskittymiskykyä • parantaa unta • raitis ilma tärkeää masentuneille

21. Terapeuttisen viherympäristön suunnittelu

22. Ympäristön miellyttävyys • mieltymys on ilmaus myönteiseen tulokseen johtavasta vaistonvaraisesta käyttäytymisestä • ympäristön miellyttävyyttä arvioidaan sen sisällön ja tilallisen rakenteen perusteella

23. Ympäristön miellyttävyys • sisältö: kasvien suhde ihmisen rakentamaan ympäristöön – puut, värikkäät kukat, vesi, kivet • tilallinen rakenne: toiminnan mahdollisuus, orientaatio

24. Miellyttäviä piirteitä • alhaalta haarautuneet, leveälatvuksiset, monirunkoiset puut • sopiva tiheys, jotta syvyyden arviointi helppoa • alhaalta avoin, läpinäkyvä • takana suoja • kaartuvat väylät

25. Elvyttävän ympäristön ominaisuudet • Ympäristö on järjestäytynyt, selkeä ja riittävän monimuotoinen • Huomion kiinnittävä piirre/ piirteitä, jotka ylläpitävät tarkkaavaisuutta ja mielenkiintoa, ihastuttavat ja vetävät mielen pois normaaliajatuksista riittävän pitkäksi aikaa

26. Elvyttävän ympäristön ominaisuudet • Ympäristö on ymmärrettävä, antaa riittävät vihjeet onnistuneelle toiminnalle ja liikkumiselle eikä uhkaa.

27. Elvyttävän ympäristön ominaisuudet • Sisältää salaperäisyyttä ja piirteitä, jotka voidaan liittää henkilökohtaiseen kokemusmaailmaan niin, että ympäristö saa yksilöllisen merkityksen

28. Elvyttävän ympäristön ominaisuudet • Vastaa kokijan aikomuksia ja valmiuksia eikä aseta liian kuormittavia vaatimuksia

29. Elvyttävän ympäristön ominaisuudet • Tarjoaa mahdollisuuden joko yksinoloon, toisten tarkkailuun tai yhdessäoloon

30. Ympäristö ja parantaminen • estetiikka osa hoitoa varhaisissa kulttuureissa: esteettinen - aistittava • ihmisen ruumiin, mielen ja ympäristön tasapaino oli tärkeää • nykyiset sairaalaympäristöt kliinisiä, tehokkaita – kartesiolaisuus? • parantola vs. sairaala • potilaan mahdoton jatkaa henkilökohtaisia tapojaan ja mieltymyksiään • vähän nykyhetkeen liittyvää tarkkailtavaa

31. Ympäristö ja parantaminen • sairaalaympäristöissä ihmiset heikkoja ja haavoittuvia, koska ovat sairaita sekä ympäristö on stressaava • sairaalassa tuntee itsensä avuttomaksi ja turvallisuuden tunne vähenee, yksityisyyden ja autonomian puute, sosiaalinen eristyneisyys ja harjoitusmahdollisuuksien puute

32. Havainnoinnin ohjaaminen Barnes 2002 • suunnittelu ohjaa havainnointia tilassa • terapeuttinen suunnittelu ohjaa tunteiden muutosta ajassa ja tilassa • aistit yhdistävät ulkoisen ja sisäisen ympäristön • ympäristöstä havaitaan piirteitä, jotka kaikki eivät tule tietoisuuteen mutta vaikuttavat tunteisiin ja sitä kautta toimintaan

33. Barnes 2002 • suuri osa aistimuksista suodattuu pois tiedostamatta • ensin havaitaan ja sitten tulkitaan havaittu • havaittu tulkitaan aiempien kokemusten ja tulevien odotusten perusteella • ihmiset havaitsevat asioita, jotka sopivat heidän emotionaaliseen tilaansa

34. Parantava ympäristö Tarjoaa mahdollisuuden • harjoitukseen • myönteiseen tunnetilan muutokseen

35. Emotionaalinen paraneminen Barnes • muutos vallitsevasta tilanteesta - siirtymät, liike

36. Emotionaalinen paraneminen Barnes • aistien valpastuminen nykyhetkessä – ihastuttavat kasvit • vanhan tilanteen arviointi uudesta näkökulmasta - yksityisyyttä suojaava, harjoitusmahdollisuuksia tarjoava ympäristö • muuttunut tietoisuus – ’sees hetki’, majesteettisuus

37. Terveyttä edistävä ympäristö Ulrich 1999 tarjoaa • mahdollisuuden kontrollin tunteeseen • sosiaalista tukea • mahdollisuuden liikuntaan ja harjoitteluun • luontokokemuksia ja miellyttävää ajankulua

38. Terveyttä suojaava ympäristö Antonovsky • koherenssin tunne suojaa terveyttä • tunne saavutetaan kun ympäröivä maailma on • ymmärrettävä • yksilölle merkityksellinen • siihen voi vaikuttaa

39. Ympäristön kokemuksellisuus • epämiellyttävältä tuntuvaa ympäristöä vältetään • hyvä ympäristö • on ymmärrettävä ja hallittava • tarjoaa valinnanmahdollisuuksia • herättää myönteisiä tunteita • herättää muistoja vahvistaen identiteettiä ja jatkuvuuden tunnetta sekä laajentaen paikkakokemusta

40. Elvyttävän ympäristön suunnittelu • perustuu käyttäjien mahdollisuuksiin ja tarpeisiin • päämääränä ominaisuuksiltaan vaihteleva, monipuolisesti aistittava ympäristö, joka tukee käyttäjien toimintakykyä ja tarjoaa harjoittelumahdollisuuksia • ympäristö määrittää haitan suuruuden

41. Elvyttävän ympäristön suunnittelu • korostaa mahdollisuuksia kokea ja toimia • virkistää mieltä ja ruumista • rohkaisee mielikuvitusta • eri kohderyhmillä erilaiset tarpeet • myös henkilökunta ja omaiset huomioitava • turvallisuus haastaa valinnanvapauden

42. Elvyttävän ympäristön suunnittelun vaiheet • tavoitteet sovitetaan vallitsevaan ympäristöön • sitoutettava kaikki mukaan • kasvivalinta: kasvutekijät, tilojen avulla ohjataan käyttäytymistä • hoitosuunnitelma etukäteen • monitekijäinen alati muuttuva ja kehittyvä kokonaisuus

43. Terapeuttisen puutarhan suunnitteluperiaatteet Cooper Marcus 2002 vähentää stressiä • Mahdollisuus harjoitukseen: kaunis, houkutteleva ympäristö innostaa toimimaan. (osallisuus / kuuluminen ympäristöön: saako toimia? eläinten ruokinta) • Mahdollisuus valintoihin, yksityisyyteen ja hallinnan tunteeseen -tukee itsemääräämisoikeutta 3. Mahdollisuus kokoontua ja saada sosiaalista tukea. Vierailujen tukeminen tilojen ja toimintamahdollisuuksien avulla 4. Mahdollisuus kokea luontoa. Vaihteleva, kiinnostava, moniaistittiva kasvillisuus ja muu luonto

44. Suunnitteluperiaatteet Cooper Marcus 2002 puutarhan esteettömyys ja käytettävyys • Näkyvyys- tieto puutarhan olemassa olosta ja sen käyttömahdollisuudesta. • Saavutettavuus: lukitsemattomat ovet, esteettömät kulkuväylät • Turvallisuuden tunne: ei ulkopuolisia, henkilökunnan valvonta, ymmärrettävyys • Mukavuuden tunne: lääkityksen vaikutukset • Hiljaisuus: ei laitteiden melua • Taide-esineet, jotka herättävät myönteisiä tunteita.

45. Esteettömyys • fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista • pysyvästi liikuntaesteisiä 10 % väestöstä • liikuntaesteinen: kyky liikkua, toimia, suunnistautua tai kommunikoida rajoittunut • liikunta-, näkö-, kuulo- ja kehitysvammaiset, sairauden tai onnettomuuden vuoksi liikuntaesteiset • tilapäisesti liikuntaesteisiä 5 % • allergioita 20-30 % väestöstä • astma 6 % väestöstä

46. Kulkuväylät • tasaisia alle 5 mm kohoumat tai kuopat • riittävän leveitä 1,8 m • hyvä valaistus • pinta kova, luistamaton, heijastamaton • pinnoitteiden muutokset ilman tasoeroja • ei yli 5 % pitkittäiskaltevuutta eikä yli 2 % poikittaiskaltevuutta

47. kulkuväylien liukkaus iso ongelma – huolellinen kunnossapito

48. Lepopaikat • riittävästi lepopaikkoja • poissa kulkuväylältä • riittävästi tilaa apuvälineille • kalusteiden mitoitus ja kunto

49. Erot ympäristön hahmotuksessa • näkövammaiset: suorat kulmat, voimakkaat kontrastit, äänet, tuoksut • pyörätuoli: kaarevat kulmat

50. Äänimaailma • melu hermostuttaa • vältettävä kaikuvia ja ääntä heijastavia materiaaleja • tiheä kasvillisuus vähentää melua ja kaikumista • kun melunlähde ei ole näkyvissä vähemmän stressiä • rauhallisella veden solinalla voidaan peittää häiritseviä ääniä