1 / 14

Kokoelmakartan vaiheita

Kokoelmakartan vaiheita. Yhdyshenkilötapaaminen Kuopio 22.9.2008 Vuokko Palonen. LÄHTÖ-KOHDAT. Yliopistokirjastojen verkoston strategia 2003-2006: kokoelmien saatavuuden ja käytettävyyden parantaminen. Nelli. Opetusministeriön rahoitus 2003-2005. Kansallis-kirjaston triangeli.

dora
Download Presentation

Kokoelmakartan vaiheita

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kokoelmakartan vaiheita Yhdyshenkilötapaaminen Kuopio 22.9.2008 Vuokko Palonen

  2. LÄHTÖ-KOHDAT Yliopistokirjastojen verkoston strategia 2003-2006: kokoelmien saatavuuden ja käytettävyyden parantaminen Nelli Opetusministeriön rahoitus 2003-2005 Kansallis-kirjaston triangeli Kansainvälisesti tunnetut kokoelmien koordinoinnin ja kuvailun hankkeet Kirjastojen tietokannat Doria

  3. KOKOELMAKARTAN TAVOITTEET • Valtakunnallinen taso • luodaan ”kartta” kirjastojen kokoelmista tieteenaloittain • saatetaan näkyväksi kirjastojen (ja niiden emo-organisaatioiden) profiloituminen: vahvuusalueet, painopisteet • tuetaan mahdollisuutta kansalliseen kokoelma-politiikkaan ja aineiston valtakunnallisen kattavuuden parantamiseen • edistetään kirjastojen keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä tieteenaloittain ja alueellisesti/ paikallisesti • välitetään asiakkaille tietoa eri alojen parhaista kokoelmista ja kirjastojen erikoisaloista

  4. KOKOELMAKARTAN TAVOITTEET 2 • Paikallinen taso • opitaan tuntemaan kirjaston omat kokoelmat – tietämyksen siirto • Ovatko emo-organisaation painopisteet edustettuina? Kuinka suuri osa aineistosta on ajantasaista? Onko kielijakauma oikea? Käytetäänkö aineistoa? Millainen on omien tieteenalojen ”informaatiomaisema” ja miten se näkyy omassa kokoelmissa? • saadaan välineitä omien kokoelmien arviointiin ja kehittämiseen, kokoelmapolitiikan luomiseen ja dokumentointiin • löydetään selkeitä perusteluita kokoelmarahoituksen hankintaan eri tieteenaloille • osataan kertoa asiakkaille kokonaisuuksista, oman ja muiden kokoelmien tarjonnasta

  5. MITÄ ON TEHTY • Kuvailun formaatti laadittu - kansainvälinen yhteistyö • Dublin Core –pohja • Aihealueet • ryhmittely tehty < YSA:n sovellus • käytössä olevat luokitukset ja asiasanastot kartoitettu • aihealuekartoitus laadittu hankinnan tasolla • Arvioinnin peruskaavio tulossa • Conspectus-sovellus • Kokoelmakoulutusta saatu ja annettu • seminaareja, yhdyshenkilötapaamisia, Mary Bushing • opastusta yksittäisille kirjastoille, tiedotusta • Tallennuksia tehty eri vaiheissa Doriaan (8 kirjastoa 14.9.), kuvailuja olemassa enemmänkin

  6. ONGELMIA • 1) tekniset vaikeudet käyttöliittymässä: tallennus ja haku; Doria, (Nelli) • 2) työ vaatii runsaasti aikaa, resursseja, kärsivällisyyttä • 3) valtakunnallista traditiota työnjakoon kokoelmien luomisessa ei ole (vrt. esim. Saksa, Skotlanti) • 4) kokoelman käsitettä ei ole standardoitu; esim. verkkoaineiston nopea kasvu painetun rinnalla on entisestään hämärtänyt kokoelman käsitettä • 5) sisällönkuvailumenetelmät vaihtelevat, myös samassa kirjastossa eri aikoina ja eri kokoelmissa, jolloin alanmukaisten kokoelmien luominen on vaikeata • 6) kokoelmien arvioinnin menetelmien soveltaminen

  7. 2) TEKNINEN TOTEUTUS: hakutulosesimerkki • Your search for Finance and insurance , limited by University library type/s and in Australia found 7 Australian libraries. • Collecting level Library Study - Advanced University of Wollongong Library Study - Basic University of Western Australia Library Advanced basic Swinburne University of Technology Library Basic Gardens Point Campus Library Basic Griffith University Library Minimal Berwick Library

  8. 3) TYÖNJAKO KOKOELMATYÖSSÄ • Painetut kokoelmat muodostettu usein historiallisin perustein, jolloin syntynyt suuria kirjastokohtaisia vaihteluita, mutta ei valtakunnallista koordinaatiota • vaikuttajina rahoitus, tilat, lahjoitukset, kirjaston historia, vapaakappalelaki, EU-aineistot • vrt. alanmukaiset keskuskirjastot 1990-luvulle asti; muuten • Lisenssiä edellyttävät verkkokokoelmat pitkälti keskitetyn hankinnan kautta: FinELib – organisaatiokohtaiset käyttöoikeudet rajaavat saatavuutta • Vapaat verkkoaineistot: Tieteen linkkitalo –tyyppisten palveluiden kehittäminen? Käyttö kirjastoissa? • Varastokirjasto: kokoelman perustana vähäinen käyttö yksittäisessä kirjastossa ja julkaisujen ikä

  9. 3. TYÖNJAKO MUUALLA: SAKSA DFG - National research collection systemSSG Sondersammelgebietsplan • Tieteellisille kirjastoille on määritelty vastuualueet tieteenaloittain – tavoitteena on ollut, että jokainen tutkimuksen kannalta tärkeä kirja/ verkkoaineisto on jossakin Saksan kirjastossa

  10. 3) TYÖNJAKO: esimerkkinä Göttingenin yliopiston aihealueet Saksan tieteellisten kirjastojen verkossa

  11. 4) MIKÄ ON KOKOELMA? • Kokoelma on kokonaisuus, joka voi tarkoittaa • kirjaston kaikkea tietoaineistoa • kirjaston omistamaa kokoelmaa • kirjaston lisensioimaa tietoaineistoa • tiettyä osaa kirjaston omistamasta ja/tai lisensioimasta tietoaineistosta  osakokoelmat Yleiskokoelma Lehtikokoelma Taloustieteen kokoelma vuosijako tms. Liiketalous Markkinointi Lehdet

  12. 5) Sisällönkuvailu: Aihealueen hankinnan kartoitus

  13. VIESTINTÄ Hankinta jatkuvaa: HKKK, Hanken HY, Käyttäytymist. HY, Teol., HY, Valtiotiet. JoYK, JYK OYK, pääkirj., TaYK Tritonia, Turun KKK Hankinta satunnaista: Terkko, Taik, TKK Tilastokirj., Suomen Akatemia TEKSTIILITEOLLISUUS Hankinta jatkuvaa: Hanken, JYK OYK/LTK, OYK/Tellus Taik, TKK Hankinta satunnaista: HKKK, HY/Käyttäytymist. JoYK, OYK/pääkirj. Tritonia, Turun KKK 5) SISÄLLÖNKUVAILU: AIHEALUEKARTOITUS

  14. KOKOELMAKARTTA NYT • 1) Tekninen toteutus: paljon tehtävää, kun verrataan esim. Australiaan, mutta tuotanto on vihdoin käynnistynyt • 2) Kirjastotasolla resursseja käytetty; erityisen hyvinä esimerkkeinä mm. Tampereen yliopiston kirjasto ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu • 3) Kansallisen kokoelmapolitiikan luominen: STKS:n kokoelmatyöryhmä mahdollisuutena • 4) Kokoelman käsite yhä ongelmallinen • 5) Sisällönkuvailu – kansallisen tason työryhmä suunnitteilla yliopistokirjastoissa, kokoelmakartta mukaan? • 6) Arvioinnissa Conspectus-kriteerit ovat hyvä lähtökohta, mutta soveltaminen paikallisesti ja kansallisesti ja toisaalta verkkokokoelmiin ja painettuihin kokoelmiin aika ongelmallista

More Related