140 likes | 240 Views
Kokoelmakartan vaiheita. Yhdyshenkilötapaaminen Kuopio 22.9.2008 Vuokko Palonen. LÄHTÖ-KOHDAT. Yliopistokirjastojen verkoston strategia 2003-2006: kokoelmien saatavuuden ja käytettävyyden parantaminen. Nelli. Opetusministeriön rahoitus 2003-2005. Kansallis-kirjaston triangeli.
E N D
Kokoelmakartan vaiheita Yhdyshenkilötapaaminen Kuopio 22.9.2008 Vuokko Palonen
LÄHTÖ-KOHDAT Yliopistokirjastojen verkoston strategia 2003-2006: kokoelmien saatavuuden ja käytettävyyden parantaminen Nelli Opetusministeriön rahoitus 2003-2005 Kansallis-kirjaston triangeli Kansainvälisesti tunnetut kokoelmien koordinoinnin ja kuvailun hankkeet Kirjastojen tietokannat Doria
KOKOELMAKARTAN TAVOITTEET • Valtakunnallinen taso • luodaan ”kartta” kirjastojen kokoelmista tieteenaloittain • saatetaan näkyväksi kirjastojen (ja niiden emo-organisaatioiden) profiloituminen: vahvuusalueet, painopisteet • tuetaan mahdollisuutta kansalliseen kokoelma-politiikkaan ja aineiston valtakunnallisen kattavuuden parantamiseen • edistetään kirjastojen keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä tieteenaloittain ja alueellisesti/ paikallisesti • välitetään asiakkaille tietoa eri alojen parhaista kokoelmista ja kirjastojen erikoisaloista
KOKOELMAKARTAN TAVOITTEET 2 • Paikallinen taso • opitaan tuntemaan kirjaston omat kokoelmat – tietämyksen siirto • Ovatko emo-organisaation painopisteet edustettuina? Kuinka suuri osa aineistosta on ajantasaista? Onko kielijakauma oikea? Käytetäänkö aineistoa? Millainen on omien tieteenalojen ”informaatiomaisema” ja miten se näkyy omassa kokoelmissa? • saadaan välineitä omien kokoelmien arviointiin ja kehittämiseen, kokoelmapolitiikan luomiseen ja dokumentointiin • löydetään selkeitä perusteluita kokoelmarahoituksen hankintaan eri tieteenaloille • osataan kertoa asiakkaille kokonaisuuksista, oman ja muiden kokoelmien tarjonnasta
MITÄ ON TEHTY • Kuvailun formaatti laadittu - kansainvälinen yhteistyö • Dublin Core –pohja • Aihealueet • ryhmittely tehty < YSA:n sovellus • käytössä olevat luokitukset ja asiasanastot kartoitettu • aihealuekartoitus laadittu hankinnan tasolla • Arvioinnin peruskaavio tulossa • Conspectus-sovellus • Kokoelmakoulutusta saatu ja annettu • seminaareja, yhdyshenkilötapaamisia, Mary Bushing • opastusta yksittäisille kirjastoille, tiedotusta • Tallennuksia tehty eri vaiheissa Doriaan (8 kirjastoa 14.9.), kuvailuja olemassa enemmänkin
ONGELMIA • 1) tekniset vaikeudet käyttöliittymässä: tallennus ja haku; Doria, (Nelli) • 2) työ vaatii runsaasti aikaa, resursseja, kärsivällisyyttä • 3) valtakunnallista traditiota työnjakoon kokoelmien luomisessa ei ole (vrt. esim. Saksa, Skotlanti) • 4) kokoelman käsitettä ei ole standardoitu; esim. verkkoaineiston nopea kasvu painetun rinnalla on entisestään hämärtänyt kokoelman käsitettä • 5) sisällönkuvailumenetelmät vaihtelevat, myös samassa kirjastossa eri aikoina ja eri kokoelmissa, jolloin alanmukaisten kokoelmien luominen on vaikeata • 6) kokoelmien arvioinnin menetelmien soveltaminen
2) TEKNINEN TOTEUTUS: hakutulosesimerkki • Your search for Finance and insurance , limited by University library type/s and in Australia found 7 Australian libraries. • Collecting level Library Study - Advanced University of Wollongong Library Study - Basic University of Western Australia Library Advanced basic Swinburne University of Technology Library Basic Gardens Point Campus Library Basic Griffith University Library Minimal Berwick Library
3) TYÖNJAKO KOKOELMATYÖSSÄ • Painetut kokoelmat muodostettu usein historiallisin perustein, jolloin syntynyt suuria kirjastokohtaisia vaihteluita, mutta ei valtakunnallista koordinaatiota • vaikuttajina rahoitus, tilat, lahjoitukset, kirjaston historia, vapaakappalelaki, EU-aineistot • vrt. alanmukaiset keskuskirjastot 1990-luvulle asti; muuten • Lisenssiä edellyttävät verkkokokoelmat pitkälti keskitetyn hankinnan kautta: FinELib – organisaatiokohtaiset käyttöoikeudet rajaavat saatavuutta • Vapaat verkkoaineistot: Tieteen linkkitalo –tyyppisten palveluiden kehittäminen? Käyttö kirjastoissa? • Varastokirjasto: kokoelman perustana vähäinen käyttö yksittäisessä kirjastossa ja julkaisujen ikä
3. TYÖNJAKO MUUALLA: SAKSA DFG - National research collection systemSSG Sondersammelgebietsplan • Tieteellisille kirjastoille on määritelty vastuualueet tieteenaloittain – tavoitteena on ollut, että jokainen tutkimuksen kannalta tärkeä kirja/ verkkoaineisto on jossakin Saksan kirjastossa
3) TYÖNJAKO: esimerkkinä Göttingenin yliopiston aihealueet Saksan tieteellisten kirjastojen verkossa
4) MIKÄ ON KOKOELMA? • Kokoelma on kokonaisuus, joka voi tarkoittaa • kirjaston kaikkea tietoaineistoa • kirjaston omistamaa kokoelmaa • kirjaston lisensioimaa tietoaineistoa • tiettyä osaa kirjaston omistamasta ja/tai lisensioimasta tietoaineistosta osakokoelmat Yleiskokoelma Lehtikokoelma Taloustieteen kokoelma vuosijako tms. Liiketalous Markkinointi Lehdet
VIESTINTÄ Hankinta jatkuvaa: HKKK, Hanken HY, Käyttäytymist. HY, Teol., HY, Valtiotiet. JoYK, JYK OYK, pääkirj., TaYK Tritonia, Turun KKK Hankinta satunnaista: Terkko, Taik, TKK Tilastokirj., Suomen Akatemia TEKSTIILITEOLLISUUS Hankinta jatkuvaa: Hanken, JYK OYK/LTK, OYK/Tellus Taik, TKK Hankinta satunnaista: HKKK, HY/Käyttäytymist. JoYK, OYK/pääkirj. Tritonia, Turun KKK 5) SISÄLLÖNKUVAILU: AIHEALUEKARTOITUS
KOKOELMAKARTTA NYT • 1) Tekninen toteutus: paljon tehtävää, kun verrataan esim. Australiaan, mutta tuotanto on vihdoin käynnistynyt • 2) Kirjastotasolla resursseja käytetty; erityisen hyvinä esimerkkeinä mm. Tampereen yliopiston kirjasto ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu • 3) Kansallisen kokoelmapolitiikan luominen: STKS:n kokoelmatyöryhmä mahdollisuutena • 4) Kokoelman käsite yhä ongelmallinen • 5) Sisällönkuvailu – kansallisen tason työryhmä suunnitteilla yliopistokirjastoissa, kokoelmakartta mukaan? • 6) Arvioinnissa Conspectus-kriteerit ovat hyvä lähtökohta, mutta soveltaminen paikallisesti ja kansallisesti ja toisaalta verkkokokoelmiin ja painettuihin kokoelmiin aika ongelmallista