Pohdipas hetkinen näitä:

1. Pohdipas hetkinen näitä: • Mitä on ”tiede”? • Kuka päättää, mikä on ”tiedettä”? • Minkä takia tiedeyhteisö muuttaa käsityksiään välillä hyvin rajusti? Onko tieteellinen tieto siis joskus valmista?

2. Tieteen vallankumous n. 1550 - 1750 • Mikä johti ajattelutavan muutokseen 1500 – luvun lopulta lähtien? Tyytymättömyys vanhoihin selitysmalleihin Lääketiede, tähtitiede, yms. Renessanssi vapautti Aristoteleen kahleista - Jaa että miksi vapautti? Bacon + Descartes => Tieteen tekemiselle syntyi kunnollinen metodi – Mikä se kunnollinen metodi on?

3. Kopernikuksen teoria maailmankaikkeudesta 1543 • Ei niin suuri vallankumous kuin päällepäin luulisi: • Edelleen ajatus universumin kehistä • Aurinkokuntamme oletettu universumin keskelle • Planeetoilla ympyräradat => Yhteensopivuusongelmat havaintojen kanssa • Puuttuvan parallaksin ongelma (Tähtitaivaan pitäisi näyttää hieman erilaiselta eri vuoden aikoina, kun maapallon on liikkunut avaruudessa) • Suurin ansio heliosentrisen maailmankuvan uudelleensyntymisessä! Miten voi maan pinnalta havainnoiden todistaa, että maapallo liikkuu ja aurinko on paikallaan?

4. Kepler: • Vei eteenpäin Kopernikuksen ideaa. • Elliptiset planeettaradat selittivät täydellisemmin planeettaliikkeen • Keplerin lait pätevä työkalu edelleen. • Tosin Keplerin haaveena oli saada planeettojen radat mahtumaan kreikkalaisen lukuharmonian muokaiseen muottiin (sisäkkäiset monitahokkaat ratojen kuvaajana)

5. Keplerin kolme planeettalakia: • 1) Planeettojen radat on ellipsejä, joiden toinen polttopiste on aurinko • 2) Planeetan ja auringon välinen jana piirtää tietyssä ajassa vakiokokoisen alan. (eli planeetta liikkuu nopeammin lähellä aurinkoa ja hitaammin kauempana siitä) • 3) Planeettojen kiertoaikojen neliöt (korotettu 2. potenssiin) ovat samassa suhteessa kuin niiden etäisyyksien kuutiot (3. potenssi)

6. Galilei • Enemmän käytännön fyysikko , kuin tähtitieteen teoreetikko • Tärkeää: Kumosi Aristotelisen käsityksen putoamisliikkeestä • Kehitti kaukoputkea ja tutki heiluriliikettä. Näin optiikan ja mekaniikan tuntemus meni eteenpäin Euroopassa

7. Newton: • Suurin ansio matemaattisen mallin löytäminen taivaankappaleiden liikkeille. • Nyt liikkeen selittämisen lisäksi voitiin ennustaa planeettojen ja taivaankappaleiden liike newtonilaisella fysiikalla • Tosin Newton pätee makromaailmassa, ”arkipäivän” olosuhteissa, ei esim. hiukkasfysiikassa • Oliko Newton ”tiedemies”? (tutki alkemiaa ja ilmestyskirjan ennustuksia)

8. Harvey • Verenkierron ja verisuoniston tutkimus • Kumosi keskiaikaisen käsityksen verenkierrosta (veren synty vatsassa, katoaminen kudoksiin, käsitys ”Spiritus vitaliksesta”, ilman ja veren yhdistelmästä verisuonistossa, veren edestakainen liike) • Löysi laskimoläpät • Ongelmaksi jäi hiussuonisto. Se piti olettaa, havainnoin vaikea todentaa.

9. Mikä vastusti tieteen kehitystä? • Vanhoillinen yliopistolaitos • Kirkko • Tiedemiehet toisinaan yliopiston ulkopuolisia ”vastarannan kiiskiä”

10. Tiedeakatemiat: • Tiede institutionalisoitui. Se vapautui muiden (kirkon) kahleista • Muodostui omaksi yhteiskunnalliseksi laitoksekseen • Tunnetuin ”Royal Society” Iso-Britanniassa • Vähitellen yliopistot ja uusi empiirinen tiede löysivät toisensa • Valistusajattelu 1700 – luvulla ”riisui” tiedettä epärationaalisesta ajattelusta • ”Moderni” tiede ehkä vasta 1800 – luvun alun myötä