Tämän session aiheet

1. Tämän session aiheet • RAKETTI-OPI-osahankkeen esittely • Opiskelun ja opetuksen ict-tuen kehitysprojektit • Kv-liikkuvuuden kokonaisuuden ja yksityiskohtien hallinta tänään ja huomenna • Mitä eurooppalainen ja kansallinen ict-yhteistyö voisi tarjota kv-liikkuvuudelle? • Mahdollisuuksien analysointia

2. Opetuksen ja opiskelun tukena

3. Antti Mäki, Opi-koordinaattoriCSC – Tieteen tietotekniikan keskus • Opintohallinnonpalvelut • Valtiotieteiden maisteri (2007) • Oodi Kehitys (2009-) • UniversityAdmissions Finland (2007-09) • Helsingin yliopisto (2007-09): haku- ja valintapalveluiden tietojärjestelmäkehitys • Valtiotieteellinen tiedekunta, HY (2002-06) CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy, Opi-osahanke, Kansainvälisten asiain hallinnon Kevätpäivät 9.5.2011

4. Opi-osahankkeen esittely • Opi ja kv-kevätpäivät • RAKETTI-OPI 2008-2010 • Missä Opissa mennään • Opi-liikkuvuus-asiantuntijaryhmän tulokset • Kehitysprojektit: Opi, KSHJ, SADe… • Arkki CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy, Opi-osahanke, Antti Mäki, Kansainvälisten asiain hallinnon Kevätpäivät 9.5.2011

5. Opi ja kv-kevätpäivät

6. RAKETTI-Opi-osahanke • Tukee korkeakoulujen koulutustehtävän hoitamista tukemalla • korkeakoulujen ict-palveluja tuottavia kehitysprojekteja • sekä hallinnoimalla kehitysprojektisalkkua.

7. Visio: Opiskelujatutkinnot • Opiskelijat hakeutuvat nykyistä laaja-alaisempiin koulutuskokonaisuuksiin. • Tutkinnon tavoitteet yleismaailmallisempia; erityisosaaminen syntyy aktiivisen työelämäosallistumisen avulla. • Yhteistyö koulutuksen järjestämisessä on lisääntynyt kansallisesti ja kansainvälisesti. Opetustarjonta on pirstaloitunut eli yhteen tutkintoon opetusta tuottavien toimijoiden määrä on kasvanut. • Liikkuvuus on muuttunut vallitsevaksi toimintamalliksi. Opiskelijat suorittavat opintoja useammassa korkeakoulussa.

8. Visio: Seurantatiedonmerkitys • Seurannan merkitys on kasvanut suunnittelun lähtökohtana. • Opiskelijoiden tuen tarve kasvanut "itseohjautuvuuden" vuoksi.

9. Visio: Tietovarannotjatietojärjestelmät • Kansalliset ja kansainväliset tietovarannot ovat korvanneet nykyisiä organisaatiokohtaisia tietovarantoja. • Tietojärjestelmät ovat palvelupohjaisia ja niiden moduulit joustavasti vaihdettavissa tarvittaessa. • Korkeakoulut kehittävät aktiivisesti palveluja. Ratkaisut noudattavat standardeja.

10. Opi ja kansainväliset asiat • OPI-LIIKKUVUUS-asiantuntijaryhmän työ ja loppuraportti (2010) • Yleiset palvelut ja tietovarannot korkeakoulussa • Arkki-työ uusien palveluiden määrittelemiseksi • RS3G StudentMobility -pilotti • Pohjoismainen yhteistyö (Nordforum)

11. OPI-LIIKKUVUUS-loppuraportti ”-- liikkuvuuden muodoissa on kyse siitä, että • opiskelija-, • suoritus- ja • opintotarjontatietoja liikkuu [eri korkeakoulujen] tietojärjestelmien välillä.”

13. Opiskelun ja opetuksen tukipalveluissa On ratkaistavana tiedon jakaminen • opiskelija-, • suoritus- ja • opintotarjontatiedoista. • Tietojärjestelmillä tuettujen palveluiden välillä sekä korkeakoulujen sisällä että korkeakoulujen kesken, kansallisesti ja kansainvälisesti.

14. RAKETTI-OPI 2008–2010

15. Ajatus työn taustalla • Alun perin internet yhdisti tietokoneet ja sen toisessa sukupolvessa yhdistyivät ihmiset sosiaaliseksi verkostoksi. • Internetin kolmas sukupolvi tuo keskiöön tiedon eli tiedon jakamisen ja esittämisen siten, että tietoa voidaan helposti yhdistellä ja ymmärtää automaattisesti. Vapaasti lainaten http://www.floapps.com/; haettu 11.4.2011

16. RAKETTI-OPI-osahanke Lähtökohta 2008 • tuottaa opintohallinnon perustietojärjestelmän tukemaan korkeakoulujen koulutustehtävän hoitamista • taustalla voi toimia uusi tai jo käytössä oleva tietojärjestelmä

17. Otteitatavoitemuistiosta: • Valtaosa uudistamistarpeista kohdistuu virkailijakäytössä olevaan perusjärjestelmäksi (tai perusrekistereiksi) kutsuttuun kokonaisuuteen, joka sisältää tiedot • opiskelijoista, • opinto-oikeuksista, • opinto-suorituksistaja • tutkinnoista.

18. Otteitatavoitemuistiosta: Yhtenäiset sähköiset palvelut • korkeakoulujen opetustarjonnan selailu, • lukukausi-ilmoittautuminen, • opetukseen ilmoittautuminen, • opintosuunnitelman tekeminen, • korkeakoulusta toiseen korkeakouluun hakeutuminen, • yhteystietojen muutokset, • opintojen hyväksilukuhakemukset, • todistuspyynnöt ja • ei-tutkinto-opiskelijoiden osalta myös opiskelemaan hakeutuminen.

19. Opin tavoitteet

20. Opin asiantuntijaryhmät 2010 • Tavoitemuistion pohjalta • Asiantuntijatyö käyntiin 2010 keväällä • Opi-ohjausryhmän johdolla OPI-TIETO Opin tavoitteet OPI-TEKNOLOGIA OPI-LIIKKUVUUS OPI-PELISÄÄNTÖ

21. Asiantuntijaryhmientehtävät • tuotetaankuvaus opintohallinnon alueen kokonaisarkkitehtuurista (palvelut ja prosessit, keskeiset tiedot ja tietovarannot sekä järjestelmäarkkitehtuuri) • tunnistetaan nykyisistä järjestelmämoduuleista käyttökelpoiset ja organisoidaan niiden sovittaminen uuteen kansalliseen järjestelmäarkkitehtuuriin ja sen rajapintavaatimuksiin • tunnistetaan keskeiset kehittämiskohteet yhdessä korkeakoulujen edustajien kanssa • määritellään tarvittavat uudet järjestelmämoduulit • hankitaan tai kehitetään tarvittavat uudet järjestelmämoduulit

22. Nykytilanne lähtökohtana • Korkeakoulujen opintohallinnon perusjärjestelmään liittyvät palveluarkkitehtuurit eroavat toisistaan • Yhdistävä tekijä on laaja ja monipuolinen palveluvolyymi • Keskeinen eroavaisuus on palveluiden taustalla perusjärjestelmän asemassa…

23. Perustuu keskitettyyn ratkaisuun Perusjärjestelmäydin PERUS Palvelu-UI - kerros

24. Useita tietokantoja integroitu perusjärjestelmään Perusjärjestelmän ydinjoukko X… opisk. ja opet. -palvelut PERUS Suun-nittelu Palvelu-UI - kerros

25. Erillinen perusrekisteri Perusjärjestelmän ydinjoukko ja perusrekisteri X… Y KESKEISIN TIETO-KANTA Suun-nittelu PERUS-REKISTERI Palvelu-UI - kerros

26. Erilaiset lähtökohdat järjestelmäarkkitehtuurin näkökulmasta Järjestelmänäkökulmasta ei yhteistä lähtökohtaa, ”perusjärjestelmää”. => Perustelut yhteistyölle ensivaiheessa palveluista

27. Opin tarkennetut tavoitteet (1.1) • Tavoite 1: Määritellään ja toteutetaan kaikille korkeakouluille palveluna tarjottavia opintohallinnon järjestelmäpalveluja sekä viitearkkitehtuuri tukemaan korkeakoulujen koulutustehtävän hoitamista. • Tavoite 2: Perustavoitteen tukemiseksi opintohallinnon tietojärjestelmäkehityksessä otetaan käyttöön RAKETTI-XDW-osahankkeessa syntyvä, operatiivisen toiminnan tarpeiden mukaan laajennettava kansallinen käsite- ja tietomalli tietojen yhteismitallisuuden varmistamiseksi. • Tavoite 3: Samanaikaisesti korkeakoulujen opintohallinnon tietojärjestelmien kehittämishankkeiden kansallista koordinointia tehostetaan; ja • Tavoite 4: Keskitetty palveluntuottaja tarjoaa kehittämishankkeissa syntyvät osajärjestelmät korkeakouluille palveluna perustettavan kansallisen opintohallinnon ohjelmistopoolin kautta.

28. Arkkiteh-tuurileiri Synergia-ryhmä

29. Synergiaryhmä 2010 2011- (toistaiseksi) OPI-TIETO SYNERGIA OPI-TEKNOLOGIA OPI-LIIKKUVUUS

30. Missä Opissa mennään 2011?

31. Opin kokonaiskuva 2011- ohjausryhmä synergiaryhmä seurannassa Arkkitehtuurileiri Arkkitehtuurityö HV – haku ja valinta LVI – ilmoittautuminen MAKSU – maksupalvelu TIPTOP – tukea opintopolulle OPINTO-OIKEUDET TARJONTA – tiedonvälitys SADe-Tarjonta -tietovaranto KSHJ – hakujärjestelmä KOTVE – koulutustarjonta TOR – osaamisrekisteri LADOK3 – ruotsissa tapahtuu RS3G – StudentMobility NORD – Nordforum

32. Arkkitehtuurileiri 28-31.3.2011 Tvärminnessä

33. KSHJ:n osa ”pyörässä” (+ SADe) Hakijat ja hakukohteet Valintatavat: kiintiöt, ryhmät, jonot Hakukohde Valinnassa hyväksytty TAR-JONTA OPI-LVI Koulutuksen sisältö, opinto-oikeuden kohde Uusi oikeus tiettyyn oikeuden kohteeseen Koulutuksen suunnittelu Opiskelijat, opinto-oikeudet

34. LVI – Ilmoittautuminen korkeakouluun • Tavoitteena opiskelijavalinnassa hyväksytyn saumaton siirtyminen opiskelijaksi • Osapuolet • Opetushallitus (KSHJ) • RAKETTI-OPI (ilmoittautumispalvelu- ja maksupalvelu-kehityshankkeet) • Korkeakoulun opintohallinto (perusjärjestelmä) • Korkeakoulun käyttäjähallinto (käyttäjätunnukset)

35. S a m a s s a i s t u n n o s s a . . .

36. Yleinen maksupalvelu • Palvelee kutsuvaa sovellusta, ilmoittaa maksun onnistumisesta • Korkeakoulukohtainen palvelu • Voi olla useita maksun saajia (kk, yo-kunta…) • Välittää maksun tiedot eteenpäin • Voidaan pitää yllä erilaisia hinnasto—maksun saaja -yhdistelmiä

37. Palveluiden näkökulmasta raja maksupalveluun on yksinkertainen Prosessi, jonka lopputuloksena syntyy tieto; etenemisehtona on mm. maksu Uusi tieto syntyy Prosessia palveleva järjestelmä tarvitsee ainoastaan vastauksen ”prosessi voi jatkua”. Maksupalvelu tarvitsee vain tiedon summasta sekä saajasta ja sen vastaukseksi riittää ”prosessi voi jatkua”. Lopullisen tiedon vastaanottavaa järjestelmää maksu ei kiinnosta. Lähettää yksilöidyn maksutapahtuman Ilmoittaa maksun onnistumisesta Yleinen maksupalvelu

38. Maksupalvelun rakenteesta Asiakasta palveleva sovellus ylläpitää hinnastoja mahdollisista maksuista ja maksujen saajista. (Sovellus voi toimia kuin ”verkkokauppa”.) SOVELLUS KÄSKEE YLEISTÄ MAKSUPALVELUA SUORITTAMAAN YKSILÖIDYT MAKSUT. Maksun tunniste Maksun summa Maksun saaja Yleinen maksupalvelu Maksun summa ja maksun saaja ym. tiedot ja maksun tunniste -yhdistelmiä voitaisiin ylläpitää myös maksupalvelussa, jolloin käskevä sovellus lähettäisi vain maksun tunnisteen Maksut toteuttava järjestelmä tai järjestelmiä: Maksujen ulkoistuspalvelut (Suomen Verkkomaksut Oy, Check out Finland Oy) tai maksun saajan ja tämän pankki -kohtaiseen maksusopimukseen perustuva ratkaisu

39. TIPTOP • ”Tietoon perustuvaa tukea opiskelijan opintopolulle” • Opintojen suunnittelujen ja opintojen hallinta tutkintojen ja korkeakoulujen rajojen yli • Osatoteuttajat: Jyväskylän yliopisto, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, (Helsingin yliopisto)

40. TIPTOP • Projektin perustavoitteena on tukea opiskelijaa henkilökohtaisella opintopolullaan sen kaikissa vaiheissa. Tavoite saavutetaan luomalla määritykset ja toteutukset käsitemallin mukaisten palvelumoduulien mahdollistamista opiskelijan ja ohjaajan toiminnallisuuksista. Laajennettu käsitemalli ja sen mahdollistama toimintaprosessi sekä tietojen siirron tekninen toteutus otetaan käyttöön projektissa toteutettavien moduulien kautta.

41. Opin vaiheet • Uusi opintohallinnon järjestelmä (”HIS”) • Perusjärjestelmä (”ydinrekisteri”) • Uusi paradigma: järjestelmäpalveluja, kehitysprojektit • Arkki…

42. OPI-liikkuvuus (2010)

43. OPI-LIIKKUVUUS-asiantuntijaryhmä • Tehtävä ehdotus opiskelijaliikkuvuuden tuen järjestelmäpalveluiden hoitamisesta osana kehitteillä olevaa opintohallinnon järjestelmäarkkitehtuuria. • Ryhmä on kokoontui seitsemän kertaa ja esitteli työn tulokset OPI-ohjausryhmälle8.11.2010 (LIIKKUVUUS_loppuraportti_final.pdf)

44. OPI-LIIKKUVUUS-asiantuntijaryhmä • Pekka Korhonen, Metropolia amk (pj.) • NooraJaakkola, Aalto-yliopisto • Jorma Korkiakoski, CSC, Oodi Kehitys • Julian Lindberg, Turun yliopisto, Suomen virtuaaliyliopiston palveluyksikkö • MiskaMöttönen, Jyväskylänamk • Marja Rautajoki, Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittämisyksikkö • Tina Rissanen, Helsingin yliopisto (tilalle Niina Jokela, Helsingin yliopisto) • Jussi Auvinen, CSC (siht.) (tilalle Lauri Stigell, CSC)

45. Opiskelijaliikkuvuuden kolme perustapausta • Kotimainen liikkuvuus • Kansainvälinen liikkuvuus • Siirto-opiskelu • Fyysinen ja virtuaalinen liikkuvuus • Ei koske korkeakoulun sisäistä eikä tutkintoasteiden välistä liikkuvuutta eikä myöskään tutkija-, opettaja- ja muuta henkilökunnan liikkuvuutta

46. Keskeiset tulokset ”-- liikkuvuuden muodoissa on kyse siitä, että • opiskelija-, • suoritus- ja • opintotarjontatietoja liikkuu [eri korkeakoulujen] tietojärjestelmien välillä.” • Nykytilanne järjestelmätuen osalta hyvin heterogeeninen, perusteita yhteistyölle tulevaisuudessa on.

47. Kokonaiskuva: Kehitysprojekteja Suomessa

48. Opin kokonaiskuva 2011- ohjausryhmä synergiaryhmä seurannassa Arkkitehtuurileiri Arkkitehtuurityö HV – haku ja valinta LVI – ilmoittautuminen MAKSU – maksupalvelu TIPTOP – tukea opintopolulle OPINTO-OIKEUDET TARJONTA – tiedonvälitys SADe-Tarjonta -tietovaranto KSHJ – hakujärjestelmä KOTVE – koulutustarjonta TOR – osaamisrekisteri LADOK3 – ruotsissa tapahtuu RS3G – StudentMobility NORD – Nordforum

49. KSHJ = ”korkeakoulujen sähköinen haku- ja valintajärjestelmä” • OKM, opetushallitus • Esiselvitys kommentoitavana, tuotannossa 2013- • Yhdistää yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin hakeutumisen (ml. nykyiset yhteishakujärjestelmät) • Ratkaistavana kansalliset asiakaspalveluratkaisut ja tietovarannot (suoritukset, kelpoisuudet, kielitaito…) • Tukeutuu ilmoittautumispalveluun (Opin LVI)

50. KOTVE = Koulutustiedonverkkopalvelu • SADe, oppijan verkkopalvelut; opetushallitus • Käynnistysvaiheessa, tuloksia tuotannossa 2013- • Koulutustarjontatieto mm. KSHJ:n käyttöön • Tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutustarjonta aina yksittäisiin kursseihin saakka (ml. esim. avoin korkeakoulutus, opiskelijaliikkuvuus) • Tulee ulottumaan myös muiden koulutusasteiden tarjontaan