URHEILUOIKEUS

1. URHEILUOIKEUS LUENTOSARJA HY

2. Urheiluoikeus oikeudenalana • Mitä on urheiluoikeus oikeusalueena/oikeudenalana • Vrt. lääkintäoikeus, informaatio-oikeus, asianajo-oikeus, naisoikeus ym. (law and…) • Tietty elämänalue oikeudellisessa läpivalaisussa • Ei selkeärajainen, ei perustu tiettyyn normistoon, yleiset opit ja käsitteenmuodostus vain niukalti ”omaa” • Urheilu ja oikeus kv. keskustelussa

3. Urheilun ja oikeuden kohtaaminen • Urheilun oikeudellistuminen vrt. oikeudellistuminen yleensä yhteiskunnallisena ilmiönä • Lähtökohta: urheilun normit ovat eettisiä. Urheiluliike asettaa, soveltaa ja kontrolloi näitä normeja • Urheilun autonomia. Yhdistyskentässä yhdistysautonomia (perusoikeutena)

4. Tilanteen muuttuminen: onko enää näin? • Kun toiminta on ammattimaista ja kaupallista, ei voida rajata työ-, vero- ja kauppaoikeutta ym. ulkopuolelle • Vaikuttaako oikeusjärjestys urheiluun sellaisenaan vai onko soveltamisessa erityispiirteitä? • Periaatteita: urheilun normien oikeudellinen luonne ja urheilun autonomian ulottuvuudet, urheilun etu ja urheilijan etu (?).Poikkeaako urheilun liiketoiminta muusta bisneksestä (tarvitaan mm. kelpo vastustaja ja sarjatoiminta). Merkittävä kysymys EU-oikeudessa. Parrish – Miettinen, The Sporting exception in European Union Law (2008)

5. Urheilulle tunnusomaisia käsitteitä: pelaajaoikeus, siirtokorvausjärjestelmä • Vertailukohtia: perheen sisäisten suhteiden sääntely + tulkintadoktriini (eettiset ja oikeudelliset normit). Kirkollisten ja uskonnollisten kysymysten juridiikka (naispappeus ja kirkon virka, tuomiokapitulin lainkäyttö opillisissa ja kurinpitokysymyksissä; katolisen kirkon rooli mm. avioliiton suhteen)

6. Sääntely ja soft law • Vrt. kansanedustajan asema eduskuntaryhmässä • Urheilutoiminnan sääntely. Legaalinormit – yleissäännökset kuten TSL ja erityissäännökset kuten urheilun sosiaaliturvalaki • Itsesääntely – soft law yleisesti kiinnostava teoreettinen kysymys (lex mercatoria, lex digitalis, lex sportiva; ei alueellista rajoitusta). Yleisesti kiinnostavaa oikeustieteessä. Kaarlo Tuori, Oikeuden ratio ja voluntas (2007)

7. Vertailukohtana mm. elinkeinoelämän itsesääntely, eettiset määräykset, elinkeinoelämän lautakuntien toiminta (esim. corporate governance) • Itsesääntelyn instrumentit: yhdistyksen säännöt, lajin säännöt, kilpailusäännöt (kilpailutoiminnan organisoiminen, kurinpito). Kansallinen ja ylikansallinen taso.

8. Autonomiakäsite on kontekstisidonnaista: kirkon, kunnan, yliopiston, ylioppilaskunnan ja urheilun autonomia poikkeavat toisistaan. Perustuuko PL:iin, onko erityissäännöksiä (esim. yliopistolaki 3 §)? • Voidaanko urheilun autonomiaa rajoittaa lailla: lajin kieltäminen, kypäräpakko uusiin lajeihin, asujen sääntely, kansallisten arvokilpailujen kierrättäminen, kurinpito, tasa-arvokysymykset jne? Jossain raja tulee vastaan

9. Mitä voidaan toteuttaa itsesääntelyllä, mihin tarvitaan sopimusta. Voidaanko kompositiomaila kieltää juniorikiekossa (kyllä)? • Soft law on myöhäismodernin ajan tavanomaista oikeutta. Merkitystä uuden oikeudenalakandidaatin itseymmärryksessä. Ei-oikeudellisen normiston havaitseminen myös oikeudelliseksi. (Tuorin teesejä)

10. Itsesääntelyn perustana oltava jonkinlainen institutionaalinen tuki. • Itsesääntelyssä oltava tehokkuutta (millainen elinkeinoelämän itsesääntelyssä). Urheilussa erityisesti kilpailemisen oikeuden epääminen • Missä oikeus alkaa, missä oikeus päättyy?

11. Urheilutoiminnan ulottuvuudet • 1. Leikki: yksityisautonomia, sovinnaissäännöt (Eskon ja Teemun paini Nummisuutareissa) • 2. Kunto- ja harrasteurheilu: liikuntalaki, lajin säännöt • 3. Kilpaurheilu: lajin säännöt, kilpailusäännöt • 4. ammattiurheilu: kaupallisen toiminnan sääntely. Huom. Amatöörisääntöjen kumoaminen vaiheittain (Barcelona 1992 dream team) sinetöi tämän

12. Urheiluoikeuden tutkimus ja opetus • Tutkimus ennen urheilun oikeudellistumista: P. Kekomäki Ammattimaisuus rikosoikeudessa (1933), I. Anttila, Loukatun suostumus rikosoikeudessa (1946), Y.J. Hakulinen (Velvoiteoikeus I (1965), T. Ellilä, Oikeudenkäynti ja täytäntöönpano (1965) (urheilukilpailut tuomioistuinasiana)

13. B. Bengtsson (Ruotsi), Skadestånd vid idrott,lek och sälskapsliv (1962) • Linnakangas, Urheilu ja verotus (1984) • Urheiluoikeudeksi luonnehdittu tutkimus: • Rauste, Urheiluoikeus (1997), Tarasti, Doping (2000), Riitesuo, Kurinpito (2001), Halila, Oikeudellistuva urheilu (2006) ym.

14. Urheiluoikeuden opetus • SVUL:n ja Kauppakaaren urheiluoikeuskurssi Vierumäellä 1985 • Syventävien opintojen yhteisprojekti (Hki + Turku) 1997-1998 • OPM:n urheiluoikeuden kehittämishanke 1997- • OPM:n tutkielmasarja 50 opinnäytetyötä • Urheiluoikeuden professuuri 2001-2011: valtakunnallisuus, yhteiskunnallinen palvelutehtävä, ulkopuolinen rahoitus

15. Urheiluoikeuden virstanpylväitä • Urheilun oikeusturvalautakunta 1991- • Urheiluoikeuden yhdistys 1994 • Urheilu ja oikeus –julkaisu 1998- • Pohjoismaiset symposiumit 2000- • Sosiaaliturvalainsäädäntö 1995- • 1990-luvulta alkaen runsaasti ennakkoluonteisia lainkäyttöratkaisuja

16. Urheiluoikeuden vaikutuksia • Urheilun oikeudellistuminen yllätti alan toimijat ja antoi haasteen oikeustieteelle: työsopimussuhde, pelaajaoikeuksien panttaaminen, Joensuun Katajan tapaus koripallossa, Bosman-tapaus jne. • Alan kehitys perinteisten toimintatapojen kyseenalaistamisella ja oikeusjuttuja virittelemällä • Nyttemmin vuorovaikutus alan toimijoiden kesken sekä itsesääntelyn ja sopimusten kehittäminen

17. Onko urheilun oikeudellistuminen positiivinen ilmiö: osoittanut oikeusturvavajeita mutta luonut byrokratiaa ja hankaloittanut toimintaa • Kiintopisteitä maailmalta: IAAF Arbitration panel (1984), CAS; International Olympic Committee Law Comission, kansalliset urheiluoikeuden yhdistykset, kv. järjestöt (ISLA), symposiumit (maailmankognressi Glasgow:ssa 2012)

18. Ryhmittelyjä • Joukkue- ja yksilölaji (työlainsäädännön soveltaminen) • Kansainvälinen ja kansallinen laji • Ammattilaisuuden salliva – erikseen amatööriurheilun noteeraava • Lailla sallittu/kielletty • Mitä on urheilutoiminta (esim. yksityis- ja sosiaalivakuutuskontekstissa) exreme-lajit, harjoittelu ym.

19. Urheiluoikeuden doktriini • Yleisten periaatteden rakentelu • Muun oikeustieteen ja oikeuden kehitystendenssien heijastuminen • Kohutapaukset ja skandaalit katalysaattorina • Sektorikohtainen tutkimus: etabloituneiden tutkijoiden kiinnostuminen täsmäaiheista. Onko erikseen urheiluoikeuden tutkijoita (asiantuntijoita)?

20. Oikeudellistumisen aallot • Sopimusoikeudellistuminen • Kilpailuoikeudellistuminen • Modernin kauppaoikeuden heijastuminen • Eurooppaoikeudellistuminen • Perusoikeudellistuminen • mediaoikeudellistuminen

21. Etiikka urheilutoiminnassa • Urheilutoiminnan ylin eettinen periaate fair play. Mitä tarkoittaa ja mihin velvoittaa? • Mitä tarkoittaa se, että urheilun normit ovat eettisiä (ei-oikeudellisia)? • Urheilussa etiikan polysentria. Ei kodifioitua sisältöä. Vrt. esim. hyvää asianajotapaa koskevat ohjeet tai journalistin eettiset ohjeet • Etiikka oikeudellistuu, kun se tulee sopimuksiin ja sääntöihin

22. Voiko urheilun oikeusturvalautakunta operoida eettisillä periaatteilla? Mitä ltk:n säännöissä – voiko lähettää viestejä (Onko niin, että etiikasta huolehtii arkkipiispa ja ltk lausuu juridiikasta?) Vrt. JSN (julkisen sanan neuvosto) • Mitkä ovat eettisiä periaatteita. SLU:n eettiset määräykset (yleisellä tasolla), lajiliittojen kilpailusäännöt jne.

23. Fair play • Pitää yrittää parasta suoritusta (yksilö ja joukkue), ei sopupeliä, ei väkivaltaa, ei urheiluveikkausta omasta suorituksesta, ei keinotekoista suorituksen parantamista eikä muuta urheiluhuijausta (sääntökikkailun tilanteet), seksuaalinen häirintä, tuomarin koskemattomuus • Vaikutus kurinpidossa • Pesäpallon sopupeli: rikoskysymys, liiton kurinpito, vahingonkorvaus. Voiko etiikka vaikuttaa jopa rikoslainkäytössä?

24. Eri sfäärien kohtaaminen urheilun oikeuden tyypillisiä piirteitä (keikkabussi kolarissa: mitkä normit sovellettaviksi?) • H.T. Klami: Roomalainen antiikki ja me. Uskonto, leikki ja talous (2001). Kuvaa, miten vanhoja kysymykset ovat.

25. URHEILUN KANSANLIIKE • Urheiluliike organisoitunut Suomessa ja muuallakin Euroopassa 1800-luvun lopulta alkaen yhdistysmuotoisesti • Syntyi urheilun kansanliike, vrt. muut joukkoliikkeet kuten poliittiset puolueet, ammattiyhdistysliike, nuorisoseuraliike jne. • Urheiluliike kattoi kilpa- ja muun urheilun • Kysymys suhtautumisesta yhdistymisvapauteen silloin ja nyt: ampumayhdistykset, sotilaalliseen tapaan järjestetyt yhdistykset (vrt. partio)

26. Toiminta oli aluksi yhdessä muun toiminnan kanssa (jäänteinä NMKY ja nuorisoseuraurheilijat) • Seurat joko yhden lajin tai monialaseuroja (jaostoja) • Organisoituminen alhaalta ylöspäin: lajiliitot, piirit, keskusjärjestö (SVUL 1900); TUL 1918 • Kilpaurheiluhajaannus 1918-1993: vain SVUL:n lajiliitot olivat jäseniä kv. Lajiliitoissa. TUL:n urheilijoilla oli oikeus osallistua kilpailuihin kotimaassa ja ulkomailla sopimusjärjestelyjen myötä 1945 – (ei kuitenkaan Rooman kisoissa 1960)

27. SVUL: piirit ja lajiliitot, seurat ja henkilöjäsenet • TUL: lajijaostot, seurat ja henkilöjäsenet. Työläisolympialaiset – lopulta täyden valikoiman talo • Erityistapaukset: Palloliitto 50-luvulta ja CIF (eräitä ruotsinkielisiä lajiliittoja)

28. SLU • Perustettu 1993 • Palvelu-, yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö • Jäseninä yli 100 liikunta- ja urheilujärjestöä • Onko urheilun keskusjärjestö? • Oikeudellinen edunvalvonta ja palvelutehtävä • Ei jäsenmaksua. Yhteistyökumppanit ja valtionapu • Suomen urheilu ei ole keskusjärjestöjohtoinen: yhdistyslaki ja toimintakulttuuri

29. Lajiliitot • Jäseninä seuroja. Joillakin piiriorganisaatio • Jäsenyys kv. lajiliitoissa; vain yksi liitto maata kohden. Jäsenyys kansallisessa olympiakomiteassa • Järjestää kansallisen kilpailutoiminnan (monopoli), myöntää kilpailulisenssit, harjoittaa kurinpitotoimintaa (suhde eri tasoille sitouttamisessa. Extra ecclesiam nulla salus, yhteisön ulkopuolella ei pelastusta (onko yhä voimassa, kun on kilpailunrajoituslaki?) • Laaja sopimusverkko, rahoitusta OPM:ltä ja sponsoreilta.

30. Lajiliitto - liiga • Ylimmän tason kilpailutoiminnan siirtäminen erilliselle oikeussubjektille määräaikaisin sopimuksin • Liigoilla eri yhteisömuotoja: yhdistys, osuuskunta ja osakeyhtiö (yhtiöitymiskehitys) • Sopimuksessa määräykset kurinpitovallasta, lajin säännöistä ja kilpailutoiminnasta. Määräyksiä mm. sarjapaikkaoikeuden siirrosta • Osakassopimukset tai jäsenten sopimukset (mm. tv-oikeuksien yhteismyynnistä ja osakkeiden lunastamisesta)

31. Seurat • Jäseninä yksityiset henkilöt • Perustason urheilutoiminta (noin 7800 seuraa) • Riippuu lajista, onko kilpailutoiminnassa oltava seuran jäsen • Seurassa voi olla jaostoja (rekisteröimätön yhdistys) tai joukkueita (toimintayksiköitä) • Suomessa ei fanitoiminta kuulu seura- eikä muuhun organisaatioon (vahingonkorvauskysymykset)

32. Pelaajayhdistykset ja Huippu-urheilijoiden unioni: ei kattavaa jäsenpohjaa (poikkeuksia). Sopimuksia liittojen ja liigojen kanssa • Urheilun työnantajayhdistys (SLU-kytkentä) vain toimistohenkilökunnan osalta. Lajiliitot ja liigat ovat työnantajia mutteivät työnantajayhteisöjä.

33. Urheiluyhdistysjuridiikkaa • Päätöksenteossa jäsenistökeskeisyys; vrt. yhtiöt • Yhdistyksen johtava toimihenkilö ei ole orgaani; vrt. yhtiö • Yhdistyksessä ei pääomavaatimusta eikä sanktioitua velvollisuutta konkurssiin luovuttamisessa • Yhdistyksen tarkoituksen oltava aatteellinen: liiketoiminta ohessa

34. Yhdistys ei saa jakaa voittoa eikä ylijäämää • Vahingonkorvaussäännökset samantyyppiset kuin OYL:ssa paitsi jäsenen korvausvelvollisuus (ei laissa) • Liittosuhde ei voi olla erityisen kiinteä. Vrt. Ruotsi, jossa keskusjärjestö RF:n säännöt urheilun kansanliikkeen perustuslaki • Meillä tarvitaan sitouttamista

35. Jäseneksipääsyoikeutta yhdistyksen tahdon ohitse ei ole. Seura ei voi vapaasti erottaa jäseniä (ks. Kuitenkin sääntöperusteisuus KKO 1993:107 kamppailulajissa muiden jäsenten toiminnan vaikeuttaminen) • Lajiliiton hallituksen jäsenellä voi olla korvausvastuu, jos valtionapua palautettava • Ovatko seuran hallituksen jäsenet korvausvastuussa sosiaaliturvan vajeesta (KKO 2005:141 eivät olleet). YhdL 39 §:n tulkinta. ”Vahinko ulkopuoliselle tätä lakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla”)

36. Hallituksen puheenjohtaja ei voi mennä yksin velkavastuuseen seuran puolesta (KKO 2001:111) • Seuran jaostopuheenjohtajalla oli oikeus tehdä seuran puolesta pelaajasopimus (kelpoisuus ja toimivalta) KKO 1996:87 • Erityisten olojen vuoksi jaostossa takaukseen menneiden vastuu vyörytetty pääseuralle. KKO 1999:85. HIFK-käsipallo. Saattoivat kokea toimineensa vastuun välikätenä.

37. Esteellisyys: sukulaisuusjääviä ei yhdistyslaissa. Kurinpidossa huolehdittava esteellisyydestä. Arvokilpailujen järjestämisoikeutta hakeneiden seurojen jäsenet eivät ole lajiliiton hallituksessa esteellisiä. Urheilutoimintaesteellisyydessä monia vivahteita, jotka esillä oikeusturvalautakunnan ratkaisuissa. • Yhdistys voi antaa määräyksiä vain jäseniään koskevalla tavalla ja vain aatteellisissa asioissa. • Tuomioistuin ei voi tutkia päätösten tarkoituksenmukaisuutta.

38. Insolvenssi • Seuran konkurssi; voiko jatkaa sarjapelissä kauden loppuun, voiko sarjapelipaikan myydä, saavatko pelaajat palkkansa palkkaturvasta, kuuluvatko pelaajaoikeudet konkurssipesän varallisuuteen? • Urheiluliiketoimintaa harjoittava seura voidaan asettaa velkasaneeraukseen. KKO 2004:29

39. Olympialiike • IOC. Sveitsissä rekisteröity aatteellinen yhdistys (Lausanne) • Jäseninä yksityisiä henkilöitä, ei siis kansallisia olympiakomiteoita • Toimieliminä yleisistunto, kongressi, hallitus ja puheenjohtaja • Riippumattomuus muista toimijoista • Valvoo symboleita ja niihin liittyviä immateriaalioikeuksia • Myöntää kisaisännyyden. Jaettujen kisojen mahdollisuus

40. Väljät eettiset periaatteet + WADA-kytkentä. • IOC tunnustaa statuksen liikkeen piirissä oleville kv. liitoille, jotka vastaavat ao. lajin olympiakisajärjestelyistä (sääntöjensä mukaan) • Sopimuksessa olympiakisojen järjestämisestä paljon yksipuolisuuksia

41. IOC – Olympic Charter • 1.The olympic movement • 2. International Olympic Committee • 3. International Federations • 4. The National Olympic Committees • 5. The Olympic Games: organizations and administration, participation, program, protocol, arbitration

42. Kansallinen olympiakomitea • Jäsenyhdistyksinä lajiliitot ja IOC-edustajat • Olympiavalintojen suorittaminen hallituksessa lajiliittojen ehdotuksesta • Hallitus, pääsihteeri, valmennuspäällikkö (asemavaltuutuskysymys) • Valvoo immateriaalioikeuksia kotimaassa

43. Säätiöt urheilutoiminnassa • Säätiö: määrätarkoitukseen käytettävä omaisuusmassa • Oikeuskelpoiset säätiöt (säätiörekisteri) ja epäitsenäiset säätiöt (rahastot) • Ei jäseniä eikä osakkaita. Oltava hyödyllisiä • Perustetaan säädekirjalla tai testamentilla • Urheiluopistosäätiöt, urheiluareenasäätiöt (laitossäätiöitä), urheilijoiden ammatinedistämissäätiöt (apurahasäätiöt ja urheilijarahastot (tulouttamismuoto) lajiliitoissa sekä lajiliittojen tukisäätiöt

44. ”urheiluyhtiö” • Soveltuvuus urheilun liiketoimintaan vrt. yhdistys. Liigat eivät yleensä esitä vaatimuksia yhteisömuodolle • Kun käytetään yhtiömuotoa, ei tarvita väliin omistajien väliyhtiöitä, joilla pelaajasopimukset ja joihin kotiutetaan voitot (ks Rauste 1997) • Miten saadaan tässä mallissa mukaan talkootoiminta? • Pääomavaatimus: selvitystilaan, jos puolet pääomasta syöty

45. yhtiöittäminen • Yhdistys voidaan muuttaa v. 1989 konversiolailla (laki taloudellista toiminaa harjoittavan yhdistyksen muuttamisesta osuuskunnaksi). Näin muuttui jääkiekon SM- liiga yhdistyksestä osuuskunnaksi • Yhdistys oy:ksi. Uuden yhtiön perustaminen (huipputoiminnan siirtäminen apporttina). Seura omistaa ainakin aluksi osakekannan

46. Olemassa olevan yhtiön varojen ja velkojen haltuunotto. Uusi omistaja ottaa vastatakseen velat (velkojan suostumus) ja saa osakekannan • Urheiluliiketoiminnan siirto vanhaan yhtiöön (substanssikauppa) • Miten käy sopimusten ja mitkä ovat veroseuraamukset • Yleishyödyllisen yhteisön statuksen muuttuminen yhtiöitymisessä. Saako yhä kunnan tukea (HPK) • Lajiliitto voi määrätä, millä edellytyksillä sarjapaikka on siirrettävissä. Lähtökohtaisesti yhdistyksellä, joka voi esim. saada vuokrata sen määräajaksi yhtiölle (jalkapallo). Voi olla yhtiön omistusvaatimuksia (seuran omistusosuus)

47. PERUSOIKEUDET URHEILUSSA • Perusoikeuksien yleiset opit urheilutoimintakonseptiossa • Perusoikeudet oikeusjärjestystä koossa pitävänä voimana. Oikeusjärjestyksen perusteet koostuvan kuitenkin muustakin kuin perusoikeuksista • Perusoikeudet ovat ydinalueellaan sääntöjä ja reuna-alueellaan periaatteita. Urheilutoiminnassakin voi tulla esiin periaatteiden välinen jännite, samoin urheilijoiden ja järjestöjen perusoikeudet

48. Vertikaalisuhteessa perusoikeudet vaikuttavat lainsäätäjän rajoihin (ks. V-P Viljasen väitöskirja perusoikeuksien rajoitusedellytyksistä) ja viranomaistoimintoihin (perusoikeusmyönteisyys) • Kun urheilusta vain vähän legaalinormeja, vertikaalivaikutus on ollut vähäinen

49. Eroja sen mukaan, koskeeko urheilua ja urheilijaa harraste- vai ammattitoimintana • Perusoikeuksien horisontaalivaikutus: vaikutus yksityisten välisissä suhteessa. Tällä erityinen merkitys urheilutoiminnassa. Miten perusoikeudet rajoittavat itsesääntelyä. Kun vain horisontaalivaikutus, signaali heikompi. • Voidaanko perusoikeuden suojasta luopua (itsesääntelynormistossa tai sopimuksissa)?

50. perusoikeussovelluksia • Oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskeva vaatimus. Kv. lajiliiton säännöissä ei voida estää tuomioistuintietä. Tuomioistuintien poissulkevan välimiesmenettelyn oltava asianmukainen. • Omistuksensuoja, tv-oikeuksien suoja, kilpailunjärjestäjän suoja jne.