EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA TÄYDENTÄMISEN MAHDOLLISUUDET MUUTTUVASSA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

1. EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIATÄYDENTÄMISEN MAHDOLLISUUDET MUUTTUVASSA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ • Päätöksenteko ja demokratia -työryhmä 30.10.2006 • Aimo Ryynänen Aimo Ryynänen 30.10.2006

2. ESITYKSEN SISÄLTÖ • Kunta- ja palvelurakennehankkeen taustaa • Itsehallintoperiaatteen reunaehto: miten kansanvaltaisuusvaatimus toteutuisi • Luottamushenkilön rooli uudessa todellisuudessa • Vaihtoehtoisia tapoja ja ideoita • Kansalaisen oman vastuun säilyminen • Avoimia kysymyksiä Aimo Ryynänen 30.10.2006

3. KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUSTARPEELLISUUS? • Kunnallisen itsehallinnon suuri yhteiskunnallinen merkitys – siksi sen vastattava ajan haasteisiin ja tarpeisiin • Vrt. vapaakuntakokeilu 1980-luvun lopusta: käynnisti kunnissa laajan omavastuisen uudistamisen • Kunta- ja palvelurakenneuudistuksella jo nyt sama vaikutus Aimo Ryynänen 30.10.2006

4. MITEN TÄHÄN ON TULTU? • 1970-luvulla tavoiteltiin läänejä (Päijät-Hämeen lääni, Kainuun lääni ym.) • 1990-luvulla syntyi ”seutukunta” • 2000-luvulla ”aluekuntaan” tai peräti yhteen kuntaan? Aimo Ryynänen 30.10.2006

5. KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS:MITEN TAVOITTEISTA KEINOIHIN? • Laaja yksimielisyys: jotain tehtävä • Keinoista, lääkkeistä erilainen käsitys • Valtio: kuntarakenne uudistettava • Kunnat: rahoitusperiaate toteutettava • Konkreettisten ratkaisujen saavuttamisen ongelma: ”Piru pesii yksityiskohdissa” Aimo Ryynänen 30.10.2006

6. KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS: REUNAEHTOJA • Paikallisen itsehallinnon peruskirja 3-art. 1. kappale (Euroopan neuvosto): ”Paikallinen itsehallinto tarkoittaa paikallisviranomaisten oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti.” • Peruskirjan 4-art. 3. kappale: ”Julkisista tehtävistä tulee yleensä ensisijaisesti huolehtia kansalaista lähinnä olevien viranomaisten.” Aimo Ryynänen 30.10.2006

7. KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUSREUNAEHTOJA • Euroopan neuvoston suositus 66(1999) alueelliseksi demokratiaksi Suomessa • Kuntien välinen yhteistyön monimutkainen muoto ei vaikuta vakaalta eikä kestävältä • Lisättävä asteittain maakuntien liittojen roolia ja vastuuta Aimo Ryynänen 30.10.2006

8. KUNTA-JA PALVELURAKENNEUUDISTUS:REUNAEHTOJA • Mallien arvioinnin tärkeä ulottuvuus: Reformeissa ei riitä pelkästään niiden luonnosteleminen, vaan myös niiden todellinen toteuttaminen – täytäntöönpano-ongelmat ovat rakennereformeissa erityisen suuret. Aimo Ryynänen 30.10.2006

9. KUNTIEN ”TYHJENTÄMISEN” ONGELMA • Itsehallinnon perusteisiin kuuluu periaate, että kuntien päätösvalta viime kädessä kuuluu kuntien jäsenten suorilla vaaleilla valitsemille toimielimille • Kuntien tehtäviin kuuluvien asioiden siirtäminen ylikunnallisille yksiköille heikentää tätä • Perustuslakivaliokunnan lausunnot 32/2001 vp ja 11a/2002 vp Aimo Ryynänen 30.10.2006

10. KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUSPERUSTUSLAILLINEN REUNAEHTO • ”Ehdotetun uudistuksen takia on aiheellista kiinnittää huomiota siihen kehitykseen, joka seuraa erillisin toimin vähittäin toteutettavista, kuntien tehtäviin kuuluvien asioiden siirtämisestä ylikunnallisille yksiköille. --- Edessä voi olla tilanne, jossa ei enää hyvin toteudu se itsehallinnon perusteisiin kuuluva periaate, että kuntien päätösvalta viime kädessä kuuluu kuntien jäsenten suorilla vaaleilla valitsemille toimielimille.” • Perustuslakivaliokunnan lausunto 32/2001 vp. Aimo Ryynänen 30.10.2006

11. KUNNAT ”TYHJENTYMÄSSÄ” TEHTÄVISTÄ? • Sosiaali- ja terveysasiat, elinkeinopolitiikka, ammatillinen koulutus jne. aluetasolla • Kansalaisten itsehallinnosta virkamieshallintoon? • Kunnallisvaaleilla ei voi vaikuttaa asioihin? Aimo Ryynänen 30.10.2006

12. KAKSIPORTAINEN KUNTAJÄRJESTELMÄ PÄIJÄT-HÄMEESEEN? • Maakunta ja ”peruskunta” kuntia • Maakunnan vastuulle maakunnan kuntayhtymien toiminta • Maakunnalla ja ”peruskunnalla” yhteiset kuntaverot • Maakunnan ja ”peruskuntien” valtuustot valittaisiin samalla kertaa kunnallisvaaleissa • Kansainvälinen malli • Suomessa ideointi: Toivo Pihlajaniemi: Kuntarakenne murroksessa (www.kaks.fi) Aimo Ryynänen 30.10.2006

13. OPPIA KONSERNIHALLINNOSTA? • Koska tilaajien (lautakuntien) on voitava toimia varsin itsenäisesti, heikkenee valtuuston asema väistämättä. • Valtuusto olisi siksi luontevaa ymmärtää yhtiökokoukseksi, joka kokoontuisi kaksi kertaa vuodessa. • Kuntien saavutukset eivät selity valtuustojen ideoilla. • Olennaista kunnanjohtajan ja hallituksen yhteistyö. • Nykyinen järjestelmämme ei ole otollinen rationaalisuudelle eikä innovatiivisuudelle. • Risto Harisalo: Kuntien hallinnossa otettava oppia konsernihallinnosta. HS 26.1.2006 Aimo Ryynänen 30.10.2006

14. SUURKUNTA RATKAISU? • Pienessä kunnassa niiden asioiden määrä, joihin voidaan itse vaikuttaa on pieni - näennäisitsehallintoa • Suuressa kunnassa kansalaisten etäisyys asioiden hoitoon kasvaa - vieraantumisongelma Aimo Ryynänen 30.10.2006

15. KAKSI LINJAVALINNAN SUUNTAA • Haluammeko tehokkaan teknokraattisesti ylhäältä hallinnoitua valtiota ja siihen kuuluvia suuria keinotekoisia kuntayksiköitä? • Haluammeko ”ihmisen mittaisia”, pitkään historialliseen jatkuvuuteen, omaan vahvaan paikallisidentiteettiin ja aktiiviseen kansalaisyhteiskuntaan nojaavia kuntia? Aimo Ryynänen 30.10.2006

16. Kunnallisen toiminnan perusta asukkaiden itsehallinto • Asukkaiden itsehallinto edellyttää kansanvaltaisuusvaatimusta • Perustuslain 121 § ja kuntalain 1 § • Kun kunnallisen demokratianlähtökohdan muodostavat kunnan asukkaat, kuntalaki ja muukin lainsäädäntö pyrkii mahdollistamaan niin osallistumisen kuin vaikuttamisen. Aimo Ryynänen 30.10.2006

17. Osallistuminen perusoikeus (Perustuslain 2.2 §) • ”Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.” • Perustuslaki eräänlaisena lakien lakina asettaa näin vaatimuksen paitsi lainsäätäjälle itselleen, myös hallinnolle edesauttaa tämän tavoitteen toteutumista Aimo Ryynänen 30.10.2006

18. LUOTTAMUSHENKILÖ UUDESSA TILANTEESSA • Toteutuvatko roolit: edustaja, päättäjä, poliitikko? • Onko muita rooleja? Aimo Ryynänen 30.10.2006

19. MIHIN LUOTTAMUSHENKILÖN VAIKUTUSVALTA KATOSI? • Viranhaltijakunnan kasvu • Delegointi • Uusi julkisjohtamisoppi: politiikan vetäydyttävä yksittäispäätösten teosta • Perusoikeussääntely: normien lisääntyminen 90-luvun lopulta • Hallintotuomioistuinten rooli • EU: kilpailuttamisvaatimus • Asenneilmasto: vastuunotto ei houkuta – ”Poliitikko joutuu ajattelemaan seuraavia vaaleja” Aimo Ryynänen 30.10.2006

20. MISTÄ ORIMATTILA VUONNA 2007 PÄÄTTÄÄ? • KuntaL 1.3 § • Toiminnastaan, politiikastaan • Omasta edunvalvonnasta • Maankäytön suunnittelusta • Lupajärjestelmästä • Omasta tulopohjasta • Sosiaali- ja terveyspolitiikasta • Opetuksesta, kulttuurista • Päivähoidosta • Investoinneista, rakentamisesta • Yleisen toimialan mukaan muustakin Aimo Ryynänen 30.10.2006

21. KANSALAISIDENTITEETTI:POLIITTINEN MONITASOIDENTITEETTI • PAIKALLINEN • ALUEELLINEN • KANSALLINEN • EUROOPPALAI-NEN Aimo Ryynänen 30.10.2006

22. EUROOPPALAISIA SUUNTAVIITTOJA • Subsidiariteetti • Kansalais-läheisyys • Regionalismi • Federalismi • Oikeusvaltio Aimo Ryynänen 30.10.2006

23. Subsidiariteettiperiaate Aimo Ryynänen 30.10.2006

24. Kunnallisen itsehallinnon arvo ja merkitys • Osallisuuden, kiinnittymisen kannalta: luo edellytyksiä kansalaisten sitoutumiseen, laajat kontaktipinnat valitsijoiden ja valittujen kesken, valvonnan, tietoa, sekä poliittisia tehtäviä, jotka houkuttavat • Läheisyyden kannalta: tarjoaa erilaisiin olosuhteisiin soveltuvan tavan asioidenhoitoon, prioriteettien asettamismahdollisuudet, joustavuuden ja moninaisuuden kehittämisen • Kokonaisnäkemyksen kannalta: tarjoaa mahdollisuuden päätöksenteon ja talouden asettamien rajojen välisen suhteen ymmärtämiseen • Goda argument för kommunal och regional självstyrelse (2004) Aimo Ryynänen 30.10.2006

25. Kuntalain säännös • Kuntalain 27 §:ssä vastuu on osoitettu valtuustolle: ”Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.” Aimo Ryynänen 30.10.2006

26. Hallintolain (434/2003) 41 § velvoite - ”Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta.” - Velvollisuus on siis osoitettu viranomaiselle, joka voi kunnassa olla muukin kuin valtuusto. Aimo Ryynänen 30.10.2006

27. Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnasta vuonna 2001 ”Osallistuvan kansalaistoiminnan edellytyksenä on käytännössä, että julkinen valta tiedottaa asioista riittävän aktiivisesti ja avoimesti. Erityisen tärkeätä tämä on silloin, kun kysymys on ihmisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin vaikuttavien hankkeiden valmistelusta. Niillä tahoilla, joita valmisteltavat hankkeet koskevat, on oikeus tulla hankkeiden johdosta kuulluiksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tiedottaminen on tärkeätä myös sen vuoksi, että kansalaiset voisivat arvioida hankkeiden todennäköisiä vaikutuksia omaan toimintaansa.” Aimo Ryynänen 30.10.2006

28. Hyvinvointivaltio ”laihan valtion” kautta ”aktivoivaksi valtioksi” • ”Aktivoivan valtion” tavoite: mahdollisimman monet kansalaiset ottavat myötä- ja omavastuuta ja vaikuttavat kunnassaan aktiivisesti toteuttamalla palveluja ja muotoilemalla elinolosuhteita. • Susanne Baer: ”Der Bürger” im Verwaltungsrecht. Tübingen 2006. Aimo Ryynänen 30.10.2006

29. Kansalaiset ”aktivoivassa valtiossa” • Kansalaiset ovat asiakkaita • Sen ohella he ovat itse muotoilemassa julkista toimintaa • Lisäksi he voivat kontrolloida julkista toimintaa • Lisäksi he voivat myös itse suorittaa näitä tehtäviä Aimo Ryynänen 30.10.2006

30. Taloudellinen edistys ja kansalaisyhteiskuntakehitys • ”Yleisesti voidaan väittää, että ne alueet ja kaupungit, joilla on vahvat osallistuvan yhteiskuntaelämän perinteet, hyvin toimivat poliittiset ja hallinnolliset instituutiot sekä kehittynyt kansalaisyhteiskunta, ovat myös taloudellisesti edistyneimpiä.” • EU:n Alueiden komitean julkaisu: Alue- ja paikallisdemokratia Euroopan unionissa, 1999. Aimo Ryynänen 30.10.2006

31. Avoimia kysymyksiä • Toimivan vuorovaikutuskulttuurin aikaansaaminen • Kunnan asukkaiden kiinnostus yleensä (”informaatioparadoksi”) • Kansalaisvaikuttamisen uhkia: kunnan toiminnan virkamiesvetoisuus, toimintojen pirstoutuminen, läpinäkymättömyys • Edustuksellisen ja suoran demokratian yhteensovittaminen Aimo Ryynänen 30.10.2006

32. KESKUSTELUKYSYMYKSIÄ • Miten koordinointi eri itsenäisten toimijoiden kesken (LAKES, sote-piiri jne.)? • Tarvitaanko yhtenäistä kunnallispolitiikkaa kuntien oman toimivallan alueella? • Seudullisen identiteetin tarve? • Päättäjien tunnettuus seudullisesti (kasvotus)? • Seutupormestari? Aimo Ryynänen 30.10.2006

33. Kuntien yhdistämisen kiireellisyys ”Koska edellä todetuista syistä kysymyksessä olevaa uudistusta on monelta kannalta pidettävä kiireellisenä ja koska siitä, että se voisi toteutua kunnallisen vaalikauden vaihtuessa, on ilmeistä etua, olisi pyrittävä siihen, että kuntien yhdistäminen ja kuntaryhmien muodostaminen voisi niin monessa tapauksessa kuin suinkin tapahtua jo vuoden 1969 alusta, ja sovittamaan uudistuksen valmisteluun kuuluvat toimenpiteet sen mukaan.” Pienkuntakomitean mietintö 1965 Aimo Ryynänen 30.10.2006

34. Aimo Ryynänen 30.10.2006