170 likes | 186 Views
Ráhkis váhnemat !. Go váhnemiin lea beroštupmi ja go lea buorre ovttasbargu ruovttu ja skuvlla gaskkas, de šaddet: ” Buoret oahppanbohtosat , oahppit barget eambbo iešheanalaččat ja loktet buorebut , unnit láhttenváttisvuođat , unnit jávkan ,
E N D
Ráhkis váhnemat! • Go váhnemiin lea beroštupmi ja go lea • buorre ovttasbargu ruovttu ja skuvlla • gaskkas, de šaddet: • ”Buoret oahppanbohtosat, oahppit • barget eambbo iešheanalaččat ja loktet • buorebut, unnit láhttenváttisvuođat, unnit jávkan, • buorit oktavuođat ohppiid gaskkas ja ohppiid ja • oahpaheddjiid gaskkas, buoret bargodábit, • buoret leaksodábit ja šaddá stuorit beroštupmi • bargat ja stuorit áigumušat oahpuin” • (Epstein et al., 2002; Epstein, 2005; Fan & Chen, 2001; Semke & Sheridan, 2010).
Váhnemat leat dehálaččat • Jus dus lea beroštupmi, de du mánná bargá buorebut skuvllas sihke fágalaččat ja sosiálalaččat. • Thomas Nordahl: Hjem og skole, hvordan skape et bedre samarbeid, 2007) • Oahpahuslágas boahtá čielgasit ovdan ahte skuvlla oahpahus galgá leat ovttasbargu ruovttuin ja ruovttuin gulahallat.
Váhnenráđđi • Váhnemat geain leat mánát skuvllas, leat automáhtalaččat váhnenráđi miellahtut. • Oahppi oahppamii ja loaktimii lea áibbas mearrideaddjin dat ahte ruovttu ja skuvlla gaskkas lea buorre dialoga (gulahallan). • Ruovttu ja skuvlla ovttasbargu lea mearriduvvon oahpahuslága • §:s 11-4 • Skuvla galgá dat mii álggaha ovttasbarggu ja bearráigeahččá ahte skuvlla ráđđeorgánat doibmet ulbmiliid mielde.
FAU • Váhnenráđđi vállje bargolávdegotti FAU • FAU doaimmahuvvo veaháš iešguđetládje skuvllas skuvlii – dávjá leat váhnengulahallanolbmot dat mat leat FAU • Don gávnnat buriid tipssaid dás:www.fug.no
FAU barggut sáhttet leat: • Bargat buori skuvlabirrasa ovdii. • Dieđuid juohkit ja gullat buot váhnemiin mii lea áigeguovdil. • Bargat ovttas Ohppiidráđiin ja skuvlla eará ráđđeorgánaiguin, rektoriin ja oahpaheddjiiguin • Sosiála doaimmaid álggaheaddjin ohppiid várás • Lágidit deaivvadeami váhnemiidda ja oahpaheddjiide, omd. doallat váhnenčoahkkima mas buot váhnemat leat čoahkkanan ja mii meannuda iešguđetlágan fáttáid • Cealkámuša addit suohkana dahje skuvlla áššiin mat leat relevánta, omd.ortnetnjuolggadusat. • Ásahit oktavuođa skuvlla ja báikegotti gaskii • Bidjat olahahtti mihtuid mat čohkkejit váhnemiid ja • mat addet bohtosiid.
VÁHNEN-GULAHALLANOLBMOT • Leat gulahallin skuvlaklássa váhnemiid gaskkas • Leat gulahallinváhnemiid ja FAU gaskkas • Leat gulahallinváhnemiid ja skuvlla gaskkas, erenoamážit gulahallat gulahallanoahpaheddjiin
Váhnen-gulahallanolbmobarggut: • Veahkkin oaččuhit buori ja positiiva klássabirrasa • Plánet váhnenčoahkkimiid ovttasráđiid oahpaheddjiin • Ráhkkanahttit ja čađahit praktihkalaš bargguid dalle go • leat čoahkkimat ja doalut • Ođasmahttit iežas dieđuid dan hárrái mas klássa/joavku berošta ja maid atná dehálažžan • Leat gaskaoapmi FAU ja váhnemiid gaskkas
Ovttasbargolávdegoddi, SU • Skuvlla bajimus ráđđeaddi ovttasbargolávdegoddi • Riekti addit cealkámuša buot áššiin mat gusket • skuvlii (SU sajes sáhttá leat doaibmastivra) • FAU vállje 2 áirasa SU:i, nubbi dain lea FAU jođiheaddji. • SU lea oktiibiddjon ná: 2 oahpaheaddjiáirasa, 1 áirras bargoveaga eará bargiin, 2 ohppiidáirasa ja 2 áirasa suohkanis. • Miellahtut ovddastit daid joavkkuid beroštumiid geat sin leat válljen.
SU sáhttá bargat dáid áššiiguin: • Plána ruovttu - skuvlla ovttasbarggu várás • Bušeahttaevttohus • Čuovvolit ohppiid- ja váhneniskkademiid • Skuvlaovddideapmi • Ortnetnjuolggadusat • Skuvlla doaibmaplána • Oahpahusdiimmuid disponeren • Skuvlla diehtojuohkindoaibma
Skuvlabiraslávdegoddi (SMU) • Vuođđoskuvlla ja joatkkaskuvlla ohppiin lea riekti dasa ahte lea buorre fysalaš ja psykososiálalaš biras mii ovddida • dearvvašvuođa, loaktima ja oahppama. (oahpahuslága kap. 9a) • SMU oktiibidjan lea nu ahte váhnemat ja oahppit oktii leat eanetlogus. • Dát lávdegoddi lea ráđđeaddi orgána ja dat oažžu addit cealkámuša áššiin mat gusket skuvlabirrasii. • FAU vállje áirasiid SMU:i • Lávdegottis lea vejolaš bargat buot áššiiguin mat leat gullevaččat skuvlabirrasii.
Doaibmastivra (DS) • Doaibmastivra lea iešguđet skuvlla stivra ja dan sáhttá buohtastahttit fitnodagain. Doaibmastivrra ulbmil lea ahte buot osolaččat skuvllas besset leat mielde ovddasteame mearrideaddji orgánas. Doaibmastivra sáhttá leat Ovttasbargolávdegotti sajes.
Suohkanis lea váldi mearridit ásahuvvo go doaibmastivra skuvllaide ja suohkan maid mearrida doaibmastivrra válddi.Doaibmastivra sáhttá omd. addit cealkámuša čuovvovaš áššiide: • Bušeahttaevttohus • Skuvlla doaibma- ja ovddidanplána • Ruovttu - skuvlla ovttasbargoplána • Fágaplánat • Skuvlaárvvoštallan
Vuordámušat • Lea dehálaš čielggadit mat vuordámušaid • mis leat guhtet guimmiidasamet • Luohttámuš lea dehálaš skuvlla ja ruovttu gaskkas • Skuvla lea dat organiserejuvvon oassebealli dás • Buot váhnemat galget dovdat sii leat searvvis • Váhnemat ja skuvla berrejit doaibmat oktasaččat «mii»-namas • čielga mihtuiguin oahppi várás. • Máŋga suohkana leat ráhkadan čállosa ”Standard for hjem skole samarbeid – dás moadde vuordámuš-ovdamearkka:
Fága/oahppan: • Skuvla vuordá ahte don gii ovddastat máná: • čuovvolat máná ruovttus • válddát oktavuođa dárbbu mielde • fuolahat ahte oahppi boahtá skuvlii áiggil ja lea vuoŋis • fuolahat ahte oahppi atná árvvus buohkaid skuvllas • fuolahat ahte oahppi čuovvu skuvlla njuolggadusaid • Váhnen vuordá ahte skuvla: • oahpaha mánáid lágaid ja plánaid mielde • váikkuha dasa ahe oahppis lea hállu ja miella oahppat • ja skuvlla bargoveahka lea buorre ovdagovva • addá dieđuid fágalaš ja sosiálalaš ovdáneamis • doalláburiid jasisdoallovalljiovdánanságastallamiid • doallá buriid ja sisdoallovallji váhnenčoahkkimiid
Oadjebasvuohta ja loaktin • Skuvla vuordá ahte: • don hukset mánnásat positiiva miellaguottuid skuvlla hárrái • don válddát oktavuođa jus mánná ii loavtte skuvllas • don boađát váhnenčoahkkimii • don ovttasbarggat eará váhnemiiguin/ • váhnenovddasteddjiiguin • Váhnemat vurdet ahte: • dássidit besset gulahallat skuvllain oahppi fágalaš ja sosiála ovdáneami hárrái • skuvla lea rabas ovttasbargui • skuvla ii obanassiige dohkket mobbema, veahkaválddi ja rasismma. • skuvla váldá oktavuođa dárbbu mielde
Dialogajaovttasbargu • Skuvla vuordá ahte: • don searvvat váhnenčoahkkimii ja ságastallamii ovdáneami hárrái • don vástidat skuvlla geavaheaddji-iskkademiid • don attát dieđuid dáhpáhusaid birra mat sáhttet váikkuhit oahppái skuvllas. • don anát árvvus ohppiid, bargiid ja jođiheddjiid skuvllas ja maid eará váhnemiid. • Váhnemat vurdet ahte: • skuvllas leat buorit diehtojuohkinkanálat • skuvla bovde (unnimusat) guovttiváhnenčoahkkimii jagis • skuvllas lea beroštupmi du oainnuide ja vástida dan maid don jearat. • go olmmoš lea váhnen/ovddasteaddji ahte de lea vejolaš váikkuhit skuvllaid ovttasbargoorgánaid čađa
Skuvla dárbbaša din!Skuvla háliida ovttasbarggu!Ohppiide ávkin!