Turkin Tasavalta

1. Valtiomuoto: Tasavalta Pääkaupunki: AnkaraMuita kaupunkeja: Istanbul, Izmir, Bursa, Adana, Antalya, Konya, Gaziantep, Eskisehir Pinta-ala: 780 580 km² (sijalla 36) Väkiluku (2008): 71 551 700 (sijalla 17) Viralliset kielet: Turkin kieli Valuutta: Uusi Turkin liira (TRY)  Elinkeinorakenne: Maatalous 11,7 %, Palvelut 58,5 %, Teollisuus 29,8 % BKT:sta Itsenäisyys: – perustettu 29. lokakuuta1923 Turkin Tasavalta

2. Turkkilaiset Kielet Turkin kieli on maailmassa viidenneksi eniten puhutuin kieli Kiina 1.300.000.000 (8 murteensa mukaan lukien) Englanti 427.000.000 Espanja 266.000.000 Hindi 260.000.000 (kaikkien murteittensa ja Urdu murre mukaan lukien) Turkin kieli 220.000.000 (kaikkien murteittensa kanssa) Arabia 181.000.000 (kaikkien murteittensa kanssa) Portugalinkieli 165.000.000 Bengalinkieli 162.000.000 Venäjänkieli 158.000.000 Japaninkieli 124.000.000 Saksankieli 121.000.000 Ranskan kieli 116.000.000

3. päiväys: 2006-08-20 (first version); 2006-11-21 (last version) Turkkilaisten kielten puhuma-alueet Turkkia puhuu laajalla alueella Itä-EuroopastaSiperiaan ja aina läntiseen Kiinaan saakka. Turkkilaiset kielet ovat lähtöisin suppealta alueelta Keski-Aasiasta, josta ne levisivät laajalle alueelle varhaiselta keskiajalta alkaen.

4. Turkkilaisten kielten puhujamääriä havainnollistava lohkojako

5. Tänään kun sanotaan "turkkilainen", tulee mieleen ihminen, joka asuu Turkin valtion rajojen sisällä ja jonka äidinkieli on turkki. Mutta maailmassa on miljoonia nykyisen Turkin rajojen ulkopuolella asuvia ihmisiä, joiden äidinkieli on turkki. Historiassa turkkilaiset levisivät laajalti moniin maihin ja perustivat siellä valtioita. Mutta keitä olivat näiden turkkilaisten yhteiset esi-isät? Missä ensimmäiset turkkilaiset elivät ja mihin levisivät? Ensimmäiset turkkilaiset elivät paikassa, joka sijaitsi Keski-Aasiassa Tanrivuorten ja Altaivuorten välissä. Paikassa tehdyistä kaivauksista saatujen tietojen mukaan turkkilaiset olivat vaaleita ja leveäkalloisia keskikokoisia ihmisiä. Tämä paikka oli Kiinan rajalla, mistä johtuen suurimman osan turkkilaisten historiasta opimme Kiinan historiasta. Kiinan historia kertoo turkkilaisista hallitsijoista vuosien 2000-1000 eKr. välillä. Näin ollen turkkilaisten tiedossa oleva historia käsittää 4000 vuotta. Turkinkielen vanhimmat säilyneet muistomerkit ovat 700-luvulta ja ne sijaitsevat nykyisen Mongolian alueella. Turkin kielestä tiedetään nykypäivästä vain 3000 vuotta taaksepäin. Turkkilaiset olivat silloin sekä suvun että kielen kannalta erilaisia kuin lähinaapurinsa mongolit ja kiinalaiset. "Turkin" nimeä käytti monesta turkkilaisesta heimosta vain yksi. Tämän sanan alkuperä on "Turuk" joka merkitsee "voimakas". 600-luvulla jKr. alettiin kutsua kaikkia turkkilaisia heimoja joiden äidinkieli oli turkki nimellä "turkkilainen". Jokaisella heimolla oli kuitenkin oma nimi.

6. Keski-Aasia

7. Turkinkielen historia on yhtä vanha kuin turkinkansan historia. Turkin kieli kuuluu Uralilais-Altailaisen kieliryhmän altailaiseen haaraan. Suomen ja unkarin kielet kuuluvat Uralilaiseen haaraan. Altailaiseen kieliryhmään kuuluvat myös mongolian, mantshurian ja korean kielet. Turkkilaiset ovat suvun kannalta erilaisia kuin mongolit ja korealaiset mutta turkin kieli tulee samasta juuresta. Myöhemmin nämä kielet ovat eronneet toisistaan niin, että nykyisin on vain vanhaa sukulaisuutta. Turkkilaiset kielet ovat noin kolmekymmentä kieltä sisältävä kieliryhmä.(http://fi.wikipedia.org/wiki/Turkkilaiset_kielet) Turkkilaiset kielet ovat läheistä sukua keskenään, sillä niiden uskotaan eriytyneen verrattain myöhään, ajanlaskun alun aikoina. Turkkilaiset kielet ovat varmuudella sukua vain keskenään: ne on joskus yhdistetty mongoli- ja tunguusikielten kanssa altailaiseksi kielikunnaksi, mutta tämä on jäänyt todistamattomaksi hypoteesiksi. → Uralilainen kantakieli on paikannettu jonnekin Venäjän havumetsävyöhykkeelle. Tutkijoiden kannat eroavat siinä, onko uralilaisten kielten lingvistinen alkukoti sijainnut Uralin länsi- vai itäpuolella. Uralin itäpuolella sijainnutta alkukotia puolustavat tutkijat (mm. Juha Janhunen) viittaavat siihen, että uralilaiset kielet muistuttavat typologisesti tämän alueen muita kielikuntia, ennen kaikkea turkkilaisia kieliä, mongolikieliä ja tunguusikieliä. Jotkut kielitieteilijät pitävät mongolikieliä, tunguusikieliä ja turkkilaisia kieliä yhtenä altailaisten kielten kielikuntana. (wikipedia 3. lokakuuta 2009)

8. Turkkilaiset kielet ovat agglutinoivia (Agglutinoivissa kielissä sanavartalo ja taivutuspääte pysyvät samanmuotoisina ja ovat toisistaan selvästi erotettavissa. Kunkin taivutuskategorian tunnukset ovat kaikille sanoille periaatteessa samat, eli erityisiä taivutusluokkia (deklinaatioita tai konjugaatioita) ei ole. Taivutus- ja johdinainekset voivat muodostaa pitkiä ketjuja. Suomalais-ugrilaiset ja turkkilaiset kielet ovat esimerkkejä agglutinoivista kielistä.) , ja niille on ominaista vokaaliharmonia. Turkkilaisiin kieliin on omaksuttu piirteitä erityisesti kiinasta, iranilais- ja arabikielistä. Turkkilaisista kielistä puolestaan on piirteitä kulkeutunut Kaakkois-Kiinaan ja Venäjän pohjoisimpiin osiin Turkin kielessä on se etu, että sanat lausutaan täsmälleen samoin kuin ne kirjoitetaankin. Vuonna 1928 otettiin nimittäin käyttöön latinalaiset aakkoset muutamin pienin muutoksin ja sanat on siitä lähtien kirjoitettu täysin foneettisesti.

9. Turkin Kulttuuri Turkki on ollut heettiläisten, persialaisten, hellenismin, Rooman, Bysantin, Seljukkien ja Osmanien hallussa. Turkissa näkyy vieläkin monen eri kulttuurin kädenjäljet. Turkissa yhdistyy toinen toisiinsa vanha maailma sekä nykyaika. Turkilla on erittäin monipuolinen kulttuuri, joka on sekoitus Oĝuz Turkkilaisia, osmanien valtakunnan aikaisia, länsimaisia sekä islamilaisia kulttuureja ja perinteitä. Turkkilainen kulttuuri on muodostunut paitsi yrityksestä olla "moderni" ja länsimaalainen, myös tarpeesta pitää yllä perinteisiä uskonnollisia ja historiallisia arvoja. Kun Turkki oli muuntautunut onnistuneesti uskontoon pohjaavasta osmanien valtakunnasta moderniksi uskonnon ja valtion erottavaksi kansallisvaltioksi, joka noudattaa tiukkaa uskonnon ja valtion välistä erottelua (sekulaarinen tasavalta), taiteelliset ilmaisutavat monipuolistuivat ja lisääntyivät. Tasavallan alkuvuosina valtio investoi suuria summia korkeakulttuuriin, kuten museoihin, teattereihin ja arkkitehtuuriin.

10. a) Musiikki Osmanien valtakunnan sekä islamilaisen maailman ja Euroopan välisen vuorovaikutuksen seurauksena useat eri musiikin lajit ovat suosittuja Turkissa, "arabeskista" (Arabeski on turkkilaisen musiikinlajin nimitys, jota käyttävät turkkilaiset musiikkitieteilijät 1950- ja 1960-luvuilla Turkissa syntyneestä tyylistä. Se vastaa kreikkalaista popmusiikin lajia ja arabialaista popmusiikkia. Arabeski on saanut alkunsa turkkilaisesta kansanmusiikista ja Lähi-idän musiikista. Sen voittopuolisesti arabivaikutteisista sävelmistä johtuen sitä pidetään työväenluokan musiikkina. Lajin perustajana pidetään Orhan Gencebayta) hip hop -musiikkiin. http://www.youtube.com/watch?v=wTL6nXQltJU ”Turkkilaisessa kansanmusiikissa” yhdistyvät Keski-Aasian shamanistinen musiikki ja erilaiset alueelliset musiikit. http://www.youtube.com/watch?v=0Clj1uWjmJg Arabialaisesta hovimusiikista periytyvä ”klassinen turkkilainen musiikki”syrjäytettiin tasavallan alkuaikoina ja sen kouluopetus lopetettiin. Syynä tähän oli, että musiikki symboloi sulttaaneja ja palatseja. Yksityiset musiikkijärjestöt pitivät hovimusiikin kuitenkin hengissä, kunnes viimein vuonna 1993 Istanbulin konservatoriossa avattiin turkkilaisen musiikin osasto. http://www.youtube.com/watch?v=vpEGgA4j_rk Modernissa turkkilaisessa musiikissa on vaikutteita paitsi keskiaasialaisista ja islamilaisista myös eurooppalaisista perinteistä. Nykymusiikissa yhdistyvät kansanmusiikin perinteet ja länsimaiset vaikutteet omaperäisellä tavalla. Turkkilaisesta nykymusiikista on tullut suosittua myös maan rajojen ulkopuolella.

11. b) Tanssi Turkissa on kaikkiaan yli 1 500 erilaista kansantanssia. Jokaisella alueella ja lähes jokaisella kylällä on oma tanssinsa. Eräs tunnetuimmista kansantansseista on Välimeren alueen ”lusikkatanssi”, jossa pojat ja tytöt tanssivat yhdessä laulaen ja puulusikoita naksutellen. Egean alueen Zeybek-tanssi kuvastaa sankaruutta, ja sen esittävät värikkäästi pukeutuneet miestanssijat. http://www.youtube.com/watch?v=hhR5fFIas5M&feature=related Turkkilainen vatsatanssi on peräisin arabeilta. Osmanivaltakunnan aikaan vatsatanssia saivat esittää vain muut kuin musliminaiset, ja he esittivät sitä vain toisille naisille pääasiassa haaremeissa. Sen sijaan miestanssijat saattoivat olla myös muslimeita. Myös he esiintyivät vain miehille. Nyky-Turkissa miesvatsatanssijat ovat harvinaisempia, mutta heitä tavataan esiintymässä esimerkiksi yökerhoissa tai erityistilaisuuksissa, kuten häissä.

12. c)Arkkitehtuuri Myös Turkin arkkitehtuuri muistuttaa alueella vuosisatojen ajan vaikuttaneesta ainutlaatuisesta eri kulttuurivaikutteiden ja perinteiden sekoituksesta. Kreikkalais-roomalainen kaupunkikulttuuri on hyvin näkyvissä muun muassa Efesoksessa. Bysantin kirkkorakennuksista tunnetuin on Hagia Sofian basilika Istanbulissa. Perinteinen bysanttilainen arkkitehtuuri on läsnä lukuisissa Turkin osissa. Esimerkkejä myöhäisemmästä, paikallisia ja islamilaisia perinteitä huolellisesti sekoittavasta osmanien ajan arkkitehtuurista (1000-1600-lukujen) on nähtävillä paitsi Turkissa myös muissa valtakunnan entisissä osissa. Tämän ajanjakson aikana maahan rakennettiin jättiläismäisiä moskeijoita neulamaisine minareetteineen. Mimar Sinan oli osmaniajan arkkitehtuurin mestari, ja hän toimi myös sulttaanin hoviarkkitehtina. 1700-luvulta alkaen Turkin arkkitehtuuriin ovat vaikuttaneet länsimaiset tyylit, mikä on nähtävissä erityisesti Istanbulissa, jossa Sinisen moskeijan ja Dolmabahçen palatsin kaltaisten rakennusten vierellä kohoaa lukuisia moderneja pilvenpiirtäjiä, kaikki edustaen eri perinteitä.

13. d) Kuvataide Heettiläisten taide, joka oli sekoitus anatolialaisesta, mesopotamialaisesta ja egyptiläisestä taiteesta, sulautui helleenisellä ajalla kreikkalaiseen taiteeseen. Bysanttilaiset omaksuivat kreikkalaisilta ja roomalaisilta mosaiikkitaiteen, jota he käyttivät pyhimyslegendojen kuvaamiseen. Turkkilaiset käyttivät koristeellisesti maalattuja kaakeleita moskeijoiden, palatsien ja kylpylöiden kaunistamiseen. Turkin kuuluisin kaakelikaupunki on Marmaranmeren eteläpuolella sijaitseva Iznik.Osmanitaiteilijat piirsivät värikkäitä miniatyyreja, joissa he kuvasivat Koraanin tapahtumia, voitokkaita taisteluita ja hovielämää. Eräs tunnetuimmista miniatyyrimaalareista oli 18. vuosisadalla elänyt maalari Levni.

14. Lähteet http://www.suomi-turkki.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=13&Itemid=43 Tarihte Türkler, Prof. Dr. Erol Güngör Sivu: 11, 12, 13, Ötüken Yayinevi http://www.harvestservice.com/lomalleTurkkiin.html http://www.phnet.fi/public/ergene/turkki/kieli.html TURK DiLi: DUNYA DiLi Prof. Dr. Sukru Haluk Akalın Turk Dil Kurumu Baskanı