Sikojen virikeseminaari

1. Sikojen virikeseminaari 3.9.2103 Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta

2. Miksi virikkeitä? Helena Telkänranta Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta Sikojen virikeseminaari 3.9.2013

3. Mitä tarkoittavatluontainen käyttäytyminenja käyttäytymistarpeet? Eläin osaa tehdä Eläimen pitää päästä tekemään Käyttäytymistarpeet ovat hyvinvoinnille välttämättömiä Eläin pyrkii tekemään niitä, oli ympäristö sopiva tai ei

4. Pureskelu ja tonkiminen kuuluvat sian keskeisiin käyttäytymistarpeisiin Entä jos niitä ei voi toteuttaa? • Turhautuminen, stressi • Käyttäytymisen suuntautuminen muihin kohteisiin 5

5. Virikkeet ja hännänpurenta Virikkeet ja ”lelut” ei ylellisyys, vaan välttämättömyys Sika kyllästyy nopeasti: tarvitaan tarpeeksi kiinnostavaa purtavaa 7

6. Hännänpurentaanon monia syitä • Pureskeltavan puute • Kuidun vähyys rehussa • Puutteet rehun koostumuksessa • Riittämätön ruokintatila • Veden saannin rajoittaminen • Huono hengitysilma • Kuumuus, kylmyys Ritilälattia yksi suurimpia riskitekijöitä

7. Lainsäädäntö Asetus sikojen suojelusta, 13 § 3 mom: ”Sikojen saatavilla on oltava jatkuvasti riittävä määrä sellaista materiaalia, joka ei vaaranna eläinten terveyttä ja jonka avulla siat voivat toteuttaa lajinomaisia käyttäytymistarpeitaan kuten tonkimista ja tutkimista.”

8. Eviran tulkintaohje • Sioilla tulee olla esimerkiksi kutterinpurua, turvetta, olkea tms. niin paljon, että ne voivat muodostaa materiaalista pieniä kasoja. • Mikäli tämä ei ole mahdollista (esim. lannanpoistojärjestelmän tukkeutumisen vuoksi), sioilla tulee olla jatkuvasti käytössä ”leluja” (palloja, ketjuja yms.), joita olisi hyvä myös vaihdella. • Leluja käytettäessä sioille tulee myös tarjota vähintään kaksi kertaa päivässä olkea, heinää, sanomalehtiä, tms. manipuloitavaa materiaalia, mikä tyydyttää sian pureskelu- ja tonkimistarvetta.

9. Materiaaleilla on eroja Hyvä virike • kiinnostaa kuukausien jälkeenkin • mahdollistaa useita käyttäytymismuotoja (tonkiminen, pureskelu, pesänteko) Tehoton virike on tuottajalle pelkkä kustannus 20 18

10. Riittävät määrät Uutta kaikki pyrkivät käyttämään yhtä aikaa Vanhojakin pyritään usein käyttämään yhdessä

11. Paikka karsinassavaikuttaa paljon Makuualue, ruokailualue, aktiviteettialue Millä korkeudella? Miten kiinnitetään? Sama esine voi toimia eri tavoilla eri sikaloissa (mm. ilmavirtojen vaikutus makuualueiden käyttöön)

12. Kysymyksiä, keskustelua?

13. Eri virikkeiden toimivuus porsituskarsinoissa ja välikasvatuksessa

14. Aiempi tutkimus imevienporsaiden virikkeistä HY eltdk (Telkänranta H, Swan K, Hirvonen H, Valros A) Osa pohjoismaista hännänpurennan tutkimushanketta Sisalköysiä ja sanomalehteä porsimisesta vieroitukseen → vähemmän välikasvatusvaiheen hännänpurentaa

15. Koeasetelma

16. Virikekarsinat ja kontrollit • Virike: 30 karsinaa, kontrolli: 29 karsinaa • Molemmilla lakisääteinen minimi: pallo ketjussa ja kutterinpurua 2 krt/pv • Virikekarsinoissa lisäksi 10 sisalköyttä ja sanomalehteä 2 krt/pv

17. Välikasvatus samoissa oloissa • Vieroitus viikolla 4 • Siirto identtisiin välikasvatuskarsinoihin • Kuhunkin karsinaan 2-3 pahnuetta samasta virikekäsittelystä • 12 välikasvatuskarsinaa viriketaustalla, 12 kontrollitaustalla

18. Virike vähensi toisten porsaiden tonkimista ja pureskelua Suu- ja kärsäkosketusten määrä/porsas/minuutti Virike = sininen Kontrolli = punainen • Akt. vko 2 Akt. vko 3 Makuu vko 2 Makuu vko 3 P < 0.001 käsittelyjen välillä jokaisessa vertailussa

19. Köysi ja sanomalehtilisäsivät virikkeenkäyttöä Suu- ja kärsäkosketusten määrä/porsas/minuutti Virike = sininen Kontrolli = punainen Suu- ja kärsäkosketusten määrä/porsas/minuutti Virike = sininen Kontrolli = punainen • Akt. vko 2 Akt. vko 3 Makuu vko 2 Makuu vko 3 P < 0.001 käsittelyjen välillä jokaisessa vertailussa

20. Viriketaustaisilla vähemmän hännänpurentaa välikasvatuksessa • Ehjä häntä Lieviä vaurioita Vakavia vaurioita: tulehdus ja turvotus • tai häntä poikki ns P < 0.05 P < 0.01

21. Muut tulokset Virike- ja kontrolliryhmän välillä ei ollut eroa: • Kuolleisuus syntymästä vieroitukseen • Vieroituspaino • Virikkeenkäyttöaktiivisuus välikasvatuksen lopussa • Toisten porsaiden pureskelu ja tonkiminen välikasvatuksen lopussa

22. Johtopäätökset Lakisääteisen minimin ylittävät lisävirikkeet nostivat virikkeenkäyttöaktiivisuutta ja vähensivät toisten porsaiden pureskelua ja tonkimista Lisävirikkeiden antaminen ennen vieroitusta lievensi hännänpurentaa vieroituksen jälkeen

23. Kysymyksiä,keskustelua

24. Imevien porsaiden koe Kysymykset • Syntyisikö porsaiden käyttäytymiseen eroja pienemmälläkin lisävirikemäärällä? • Onko hännänpurennassa näkynyt ero saattanut johtua eroista stressitasossa? 3 1 2

25. Pilottivaihe Kokeillut materiaalit • Sisalköysi, ø 10 mm • Turvelevy, lämpökäsitelty, 4 cm x 40 cm x 60 cm • Sanomalehti, 1 aukeama/karsina • WC-paperi, 1 m/karsina

26. Tulokset

27. Varsinainen koe Virikkeet syntymästä vieroitukseen: Kontrolli, 14 karsinaa • Metalliketju, 20 cm, vahvuus 3 mm • Kutterinpurua kourallinen, 2 krt/pv Virike, 15 karsinaa • Samat kuin kontrollissa • Sisalköysi, ø 10 mm: 4 x 130 cm, 2 x 80 cm

28. Mitä mitattiin Videolta 1 ja 2 vko iässä • Toisten porsaiden tonkiminen ja pureskelu • Köysien tonkiminen ja pureskelu • Makuullemenon kesto ja keskeytymisten (ylösnousujen määrä) Paikan päällä 3 vko iässä • Emän utare- ja nisävauriot • Silmävuoto, emät ja porsaat • Uuden esineen testi

29. Stressin epäsuora mittaaminen Silmävuoto asteikolla 0-5 (porfyriiniä sisältävä tumma kyynelnestetahra) Uuden esineen testi: puhdas paperinpala karsinaan, otetaan aika sekuntikellolla kunnes kolmaskin porsas on koskettanut kärsällä

30. Tulokset Suu- ja kärsäkosketusten keskimääräinen lukumäärä /porsas/minuutti 1 viikon iässä virikeryhmän porsaat pureskelivat ja tonkivat toisiaan makuullemenon aikana vähemmän kuin kontrollit p = 0,048

31. Muut tulokset Emän silmävuodossa tendenssi: asteikolla 0-5 • virikkeellisten emät keskimäärin 2,1 • kontrollien emät keskimäärin 2,9 Makuullemenoajassa tendenssi: 2-viikkoisissa virikkeelliset liikkuvat kauemmin • virikkeellisten keskiarvo 4,5 min • kontrollien 3,8 min. Ei vaikutusta • emän nisä- ja utarevaurioihin • porsaiden silmävuotoon • uuden esineen testiin

32. Johtopäätökset Köydet vähensivät toisiin porsaisiin kohdistuvaa pureskelua ja tonkimista nukkumaanmenon yhteydessä. Ero tavanomaisiin karsinoihin oli pieni, ja on epäselvää, vaikuttaako se myöhempään hännänpurentaan. Köydet alensivat hiukan emakoiden stressitasoa, mahdollisesti siksi että porsailla oli muutakin pureskeltavaa kuin emä.

33. Emakot porsitushäkeissä:pienimuotoinen pilotti • Tuore koivunpala 40 cm, ø 6 cm, porsimisesta vieroitukseen • 6 emakkoa kokeessa, 6 kontrollina • Tulos: käyttö erittäin vähäistä • Syy tuntematon: porsitushäkin vaikutusta emakon henkiseen hyvinvointiin tutkittu riittämättömästi

34. Kysymyksiä, keskustelua

35. Välikasvatus Pilottivaiheessa kokeillut materiaalit • Sisalköysi, ø 20 mm • Turvelevy, lämpökäsitelty, 4 cm x 40 cm x 60 cm • Puu: leppä, haapa, koivu, mänty • Keskitiheyksinen polyeteenimuoviputki, ø 25 ja 32 mm • Metalliketju, pitkälenkkinen, 3 mm; tavallinen ja kolmihaarainen

37. Pilottivaiheen tulokset

38. Varsinainen koe Välikasvatusvaihe mukana kahdessa osakokeessa • Lihasikojen 2. osakokeessa • Kasvatussioilla Mittaukset vain 5 kk iässä Havainnot: runsaasti käyttöä puulla ja muovilla 14 19 13

39. Kysymyksiä, keskustelua