Vanha on arvokasta

1. Vanha on arvokasta

3. Tavoitteina Ihmisarvoisen vanhuuden toteutuminen Vanhusten yksinäisyyden lievittäminen Syrjäytymisen ehkäiseminen Anna & Arvo rakentaa ihmisarvoista vanhuutta ja sukupolvien välistä yhteyttä

4. Yksinäisten ja apua tarvitsevien vanhusten löytäminen Kotikäyntityönkehittäminen Sukupolvien kohtaaminen Ihmisarvoisen vanhuuden toteutuminen Vanhusten yksinäisyyden lievittäminen Syrjäytymisen ehkäiseminen Vaikuttamistyö Hyvien mallien levittäminen Vanhusten saattaminen muiden seuraan Vapaaehtoistyön kehittäminen Ammattilaisten yhteistyön vahvistaminen

5. TOIMINTA- YMPÄRISTÖ TAVOITTEET TOIMINTA ARVIOINTI

6. Suunnitteluryhmä, jossa mukana ainakin diakoniatyöntekijä, vapaaehtoinen ja nuorisotyön edustaja Ohjausryhmä, jossa mukana myös yhteistyökumppaneiden edustajia (kunta, laitokset, järjestöt) Tilannekartoitus omalla paikkakunnalla Haastattelut 76-vuotiaiden luona Verkostokartoitukset Projektin rakentaminen

7. Ammattilaisten yhteistyön vahvistaminen Yksinäisten ja apua tarvitsevien vanhusten löytäminen Ihmisarvoisen vanhuuden toteutuminen Vanhusten yksinäisyyden lievittäminen Syrjäytymisen ehkäiseminen Vapaaehtoistyön kehittäminen Kotikäyntityönkehittäminen Vaikuttamistyö Vanhusten saattaminen muiden seuraan Hyvien mallien levittäminen Sukupolvien kohtaaminen

8. www.anna-arvo.fi

9. Terveys Turvallisuus Itsenäisyys Sosiaaliset suhteet Hengellinen elämä, suhde Jumalaan Hyvän vanhuuden rakennusaineita

10. Sairastaminen, kivut Liikuntakyvyn menettäminen Aistien heikkeneminen Vaikeudet perheissä Yksinäisyys ja eristyneisyys Taloudelliset huolet Kylien tyhjeneminen Rauhaton asuinalue Hyvän vanhuuden esteitä

11. Kaikilla paikkakunnilla yhteensä yksinäiseksi itsensä koki usein 8 %, silloin tällöin 35 % Yksinäisyyttä aiheutti: Puolison kuolema Oma sairastaminen Liikuntakyvyn heikkeneminen Omaisten ja ystävien vähyys Lasten asuminen kaukana Asuinolot ja perhehuolet Kokemus yksinäisyydestä

12. Konkreettinen yksin oleminen sosiaalinen yksinäisyys Yksinäisyyden tunne emotionaalinen yksinäisyys Yksinäisyys

13. Pelottavaa, jos joutuu yksin kohtaamaan piiloon siirretyt ja ahdistavat oman elämän tosiasiat Myönteistä, jos se mahdollistaa oman eletyn elämän tarkastelun rauhassa, asioiden arvottamisen elämänkokemuksen tuomalla viisaudella ja mielenrauhan saavuttamisen Yksinäisyys on

14. Yksinäisyyden tunne, masentuneisuus ja sosiaalinen eristyneisyys liittyvät läheisesti toisiinsa, mutta ne eivät ole toistensa edellytyksiä Yksinäisyyden tunteella on yhteys kotiin jäämiseen ja kotona pysymiseen (kokemus kodin vankina olemisesta) Siihen voi liittyä toivottomuuden, tarpeettomuuden ja tyhjyyden tunne

15. Keneltä saadaan apua

16. Millaista apua kaivataan

17. Seurakunnalta tukea kaivataan

18. Hengellinen ulottuvuus

19. Tarvitaan yhteistä työtä johon osallistuvat- ikäihmiset ja heidän lähipiirinsä- kuntien viranomaiset- seurakunnat ja järjestöt- valtion päättävät elimet- vapaaehtoiset toimijat, lähimmäiset, me kaikki Hyvästä elämästä totta

20. Yhteistyötä edistää • Henkilösuhteet ja toisten työn tunteminen (98 %) • Säännölliset tapaamiset (77 %) • Innostuksen tarttuminen (87 %) • Esimiehen lupa ja kannustus (80 %) • Ongelmien avoin käsittely (80 %) • Selvä työnjako (71 %) • Konkreettiset tavoitteet (69 %)

21. Yhteistyön hyödyt • Ikäihmisten tilanteen paraneminen • Vapaaehtoistyön vahvistuminen • Tiedon välittäminen yksinäisistä ja apua tarvitsevista • Uudet ryhmät, toimintamuodot ja kohtaamiset • Ikäihmisten asiat esillä tiedotusvälineissä • Yhteisöllisyyden lisääntyminen

22. Etsivä työ • Miten löytää avun ulkopuolelle jäävät vanhukset? • Yhteistyö eri tahojen ja lähiverkostojen kanssa (viranomaiset, järjestöt, terveyskeskukset, kahvilat ja kioskit, omaiset, naapurit ja ystävät) • Haastattelut, ennaltaehkäisevät kotikäynnit, syntymäpäiväkäynnit • Huomio elämän murrosvaiheisiin - muuttaminen • Tarvitaan osaamista yksinäisten, päihdeongelmista, masennuksesta tai muistioireista kärsivien tunnistamiseen • Huoli puheeksi – varhainen puuttuminen myös vanhusten ongelmia kohdatessa

23. Huolen vyöhykkeistö

24. Osaamisen lisääminen • Marginaalissa elävät vanhukset • Dementiaa sairastavan kohtaaminen ja hengellinen hoitaminen • Diakoniatyöntekijät kouluttajana muille seurakunnan työntekijöille • Seurakunta kouluttajana vanhustenhuollon työntekijöille

25. Yhteisöllisyyden vahvistaminen • Oikeus saada asua kotona, mutta myös päästä pois kodin seinien sisältä • Henkilökohtainen kutsuminen ja yksinäisten huomioiminen • Lähellä tapahtuva toiminta • Osallistumisen mahdollistaminen • Kohdennettu kerhotoiminta • Vapaaehtoistoiminnalla merkittävä rooli • Kerhot, retket, jumalanpalvelukset

26. Toivon luominen • Turvallisuuden tunteen vahvistaminen • Tarpeellisuuden tunteen vahvistaminen • Tuki elämän vaikeiden asioiden käsittelyyn • Voimavarojen löytäminen ja vahvistaminen • Yhteys eri sukupolvien välillä • Mahdollisuus jumalasuhteen hoitamiseen

27. Auttaa ikääntyvää löytämään rohkeutta oman elämänpiirin laajentamiseen? Auttaa epäolennaisen karsimiseen (esim. pukeutuminen) Tukea ponnistelussa merkityksellistä elämää kohti (Mikä on minulle merkityksellistä?) Kohdata ristiriitoja ja onko minulla rohkeutta puuttua niihin? osaanko käsitellä asioita aidon dialogisesti? Edistää positiivisia kokemuksia samalla kun käsittelen ristiriitoja ammattitaidolla? Osaanko...

28. 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle 2. Vanhuksille tulee taata mahdollisuus ihmissuhteisiin ja osallisuuteen elämästä 3. Perheenjäsenten välistä yhteyttä ja omaishoitoa on tuettava 4. Hyvän hoidon järjestäminen on arvovalinta, ei pelkkä taloudellinen kysymys 5. Marginaalissa elävistä vanhuksista tulee kantaa erityistä huolta.

29. Arvokkainta, mitä ihminen voi toiselle lahjoittaa, on antaa hänelle mielenkiintonsa, myötäelämisensä, tietonsa, taitonsa, uskonsa ja rohkeutensa. Silloin hän lahjoittaa elävintä itseään ja kohottaa sillä toisen elossa olemisen tunnetta ja tahtoa. Vasiliki Lanaran

32. Edellyttää meiltä osallistujana enemmän kuin kykyä toimia ryhmässä ja tietoisuutta toiminnalle asetetuista tavoitteista (ulkoa ohjautuva) Osallisuus on omatehtoista ja aktiivia – se koskettaa identiteettiä Pohjalla on kyky tunnistaa omia tarpeita ja toive ottaa kantaa ja vaikuttaa Kuka minä olen? Montako identiteettiä kannan mukanani? – kaikki vapaaehtoisesti? Identiteetin uudelleen rakentuminen Syvällisempi osallisuus on enemmän kuin passiivi mukanaoleminen

33. Miten edistän ympärilläni osallisuutta? Mitkä ovat minulle avautuvia ja riittäviä kriteerejä, joiden perusteella voin määritellä subjektiuen olemassaolon? Jos osallisuus on mahdollisuutta merkitykselliseen elämään, niin mitä siihen kuuluu iäkkäänä? Mikä on sinulle merkityksellistä omassa vanhuudessasi? Olenko tarpeeksi sensitiivinen huomaamaan niitä, jotka ovat kadottamassa subjektiutensa?

34. Kerronta on ihmisen tapa jäsentää ja merkityksellistää elämäänsä Muistikaan ei ole tietokone, vaan tilannekohtainen Elämänkerronnassa on mukana Tunteet Arvot ja arvostukset Sekä aika (historiallisen ajan kulttuuri) „aika oli semmoista“.... Merkityksellisyys....

35. Tilan ja ajan luominen Kohtaamisen ja osallisuuden paikat Ikäkäs tulee omana itsenään näkyväksi, kuulluksi ja kohdatuksi Kohtaaminen vapaassa tilassa ilman rooleja (auttaja – autettava) Narratiivinen gerontologia ...elämänkerronnan tärkeys...

36. Moninaisuutta kunnioittava kumppanuus edellyttää Vanhus/päihdeidentiteetin riisumista ja ihmisen arvokkuuden tunnustamista sekä hyväksymistä hänet sellaisena kuin hän on henkisen esteettömyyden saavuttamista ja jaettua asiantuntijuutta kykyä nähdä ikääntyneen elämänkokemus, elämänviisaus ja kypsyys selviytyä koettelemuksista hänen voimavaranaan palauttaa ikääntyneen elämäntarkoituksellisuus kiinnittämällä huomio siihen, mitä hänellä vielä on jäljellä

37. Ikäeettisen vanhus/päihdetyön merkitys Tavoitteena on arvokas vanhuus ja se perustuu: ikääntyneen ihmisarvoon ja arvokkuuteen sekä moninaisuutta kunnioittavaan kumppanuuteen ikääntyneen autonomiaan sekä fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen sielunhoidolliseen työotteeseen ja sen kykyyn kohdata ihminen ja hänen elämäntilanteensa Ikäeettisen päihdetyön tehtävänä on rikkoa tabut, kuten märkä ikäluokka

38. Kehittyäkseen ikäeettinen vanhus/päihdetyö edellyttää Vanhus- ja päihdetyön välistä dialogia Vanhus-, päihde- ja mielenterveystyön välistä kumppanuutta Vanhus-, päihde-, mielenterveys- ja hengellisen työn välistä kumppanuutta

39. ”Toivon terveyttä ja silmälasit. Hieman ripsiinkin väriä olisi hyvä saada. Olla hyvännäköinen. Hoitokotiin haluan kovasti.” Mistä haaveilet? • ”Toivon kanssaihmisten hyväksyntää ja hyvää elämää. Kirkossa käyntiä. Konsertissa ja teatterissa käyntiä.” • ”haaveilen, että saan olla vanha. Saisin olla kotona pienessä puhtaassa kodissa.”

40. ”Saisin lämpöisemmän asunnon, josta pääsisi auttamatta ulos. Hissin ovet liian painavat. Raput on pahat. Hyvä kun olisi edes parveke, että pääsisi ulos.” Mistä haaveilet? • ”Haluaisin päästä viikoksi kotoa lepäämään ja keräämään voimia palvelutaloon.” • ”Pääsisin veteraanien kuntohoitoon, jotta vaimo saisi levätä ja jaksaisi vielä hoitaa kotona.”

41. ”Toivon etten joutuisi avuttomaksi muiden armoille. Terveys olisi niin hyvä, että voisi matkustaa tyttären luokse Sveitsiin.” Mistä haaveilet? • ”Toivon että olkapää olisi terve ja hartiat kunnossa. Jotakin piristystä yksinäisyyteen vaimon kuoleman jälkeen.” • ”Haluaisin ulkoilla luonnon helmassa metsässä, järven rannalla.”

42. Yhteensä 98 % koki itsensä tyytyväiseksi usein tai silloin tällöin Pitkän elämänkokemuksen omaavien tapa ottaa vastaan elämältä monenlaisia asioita? Voimia elämään tuo: Säilynyt terveys Valoisa luonne Ystävien olemassaolo Uskonnon antama turva Tyytyväisyys elämään