Kasvatusfilosofiaa

1. Kasvatusfilosofiaa Eero SalmenkiviOpettajankoulutuslaitos

2. Kasvatusfilosofien yksimielisyys • Kasvatusfilosofit ovat olleet liikuttavan yksimielisiä siitä, että kasvatuksen tavoitteena eivät ole spesifit tiedot ja taidot vaan jotain muuta. • Joku muu voi olla hyve (aretē), hyvät tavat, (yleis)sivistys, tai vaikka mielen ja ruumiin terveys. • Yleisin tavoite lienee tehdä kasvatettavasta kyvykkäöistä yhteiskunnan jäseniä. • Valistusmuotoilu: ”ei niinkään siirtää heihin tiedon sisältöjä, vaan muovata heistä kriittiseen arviointiin kykeneviä kansalaisia” (Haaparanta Tieteessä tapahtuu 1999/3).

3. Plato’s Definition of Education in the Laws • [E]ducation, we say, consists in that right nurture which most strongly draws the soul of the child when at play to a love for that pursuit of which, when he becomes a man, he must possess a perfect mastery. …But we must not allow our description of education to remain indefinite. For at present, when censuring or commending a man's upbringing, we describe one man as educated and another as uneducated, though the latter may often be uncommonly well educated in the trade of a pedlar or a skipper, or some other similar occupation. But we, naturally, in our present discourse are not taking the view that such things as these make up education: the education we speak of is training from childhood in goodness, which makes a man eagerly desirous of becoming a perfect citizen, understanding how both to rule and be ruled righteously. This is the special form of nurture to which, as I suppose, our present argument would confine the term “education” whereas an upbringing which aims only at money-making or physical strength, or even some mental accomplishment devoid of reason and justice, it would term vulgar and illiberal and utterly unworthy of the name “education.” (Laws, I, 643d-644a)

4. Locke • Vaikka Muutamia mietteitä kasvatuksesta on alun perin kirjekokoelma, Locke piti kasvatusta erittäin tärkeänä. • ″[Y]hdeksän kymmenestä on sitä mitä on, hyvä tai paha, hyödyllinen tai hyödytön, kasvatuksen ansiosta″ (1914, s. 6) • Hän puhuu lähinnä säätyläispoikien kasvatuksesta ja kotiopetuksesta. • Locke piti kasvatuksen päätavoitteena kasvatettavan muokkaamista hyvin eli ’terveesti’ käyttäytyväksi – kasvatuksen ruumiillista puolta unohtamatta. ″Terve sielu terveessä ruumiissa, niin kuuluu lyhyt, mutta täydellinen määritelmä onnellisesta tilasta tässä maailmassa″ (1914, 6). • Mukaan mahtuu myös jonkinlaisia akateemisia tavoitteita, esimerkiksi latinan kielen, maantieteen, laskennon, geometrian, historian ja lakien jonkinlainen oppiminen (1914, s. 262–272).

5. Locke (jatkoa) • ″Pääasia, joka tulee kasvatuksessa ottaa huomioon, on se, millaisia tapoja te lapseen istutatte″ (1914, s. 25). • Locke esittää, että kasvatuksesta vastuulliseksi ″on valittava henkilö, jonka mielestä latina ja kielet ovat vähäpätöisin osa kasvatuksessa, henkilö, joka ymmärtää, kuinka paljon arvokkaampia ovat hyve ja sopusuhtainen sielu kuin minkäänlainen oppineisuus tai kielitaito ja joka sen tähden katsoo tärkeimmäksi tehtäväkseen oppilaittensa luonteen muodostamisen ja sen ohjaamisen oikeaan suuntaan; kun tämä oikea suunta on kerran saavutettu, tuottaa se tarvittavaan aikaan kaiken muun, vaikka kaikki muu lyötäisiin laimin; mutta ellei sitä ole saavutettu ja vakiinnutettu niin, että se kykenee torjumaan kaikkia huonoja ja paheellisia taipumuksia, eivät kielet ja tiedot ja kaikki muut kasvatuksen edut auta kerrassaan mitään, tekeväthän vain ihmisen pahemmaksi ja vaarallisemmaksi″ (1914, s. 262).

6. Locke (jatkoa) • Hyvien tapojen ja tottumuksen voiman lisäksi Locken kasvatusajattelun pääkorostuksena voi pitää kasvatettavan kohtelemista järkiolentona, jota voidaan parhaiten kasvattaa lempeällä ikäkauteen soveltuvalla järkeen vetoavalla suostuttelulla (1914, s. 102‑103).

7. Valistuksesta eteenpäin • Tämä teema on jatkunut myös valistuksen jälkeen • Saksalainen Bildung idea • Kant • Hegel -> Snellman • von Humboldt • Herbart • Monet nykyfilosofit (Habermas, Honeth jne.) • Ajatus ”sivistävästä kasvatuksesta” myös brittiläisessä analyyttisessä nykyfilosofiassa (R. S. Peters, P. Hirst). • Amerikkalaisessa pragmatismissa (Dewey, Scheffler, Siegel, Lipman) ei selkeää sivistysajatusta, mutta osin samanlaisia korostuksia ihmisen kehityksestä.

8. Martha Nussbaum • Uusin yleissivistävän/humanistisen (liberal arts) koulutuksen puolustaja on Martha Nussbaum. • Talouskasvua tärkeämpää - Miksi demokratia tarvitsee humanistista sivistystä? Gaudeamus, 2011. (Not For Profit: Why Democracy Needs the Humanities, 2010). • Myös vanhempi Cultivating Humanity, 1997. • Nussbaumin (2010) fokus on USA:ssa (ja Intiassa), mutta teesit globaaleja. • Humanistinen kasvatus markkinatehokkuuden uhkaamana (”kansallinen kilpailukyky”) • Vaikka humanistinen kasvatus itse asiassa parhaiten antaa sitä, mitä työelämässäkin tarvitaan.

9. Mutta… postmoderni aika • Mitä on yleissivistys 2010-luvulla? • Lyotardin jo 1970-luvulla esittämän (La Condition postmoderne: Rapport sur le savoir, 1978, Tieto postmodernissa yhteiskunnassa) käsityksen mukaan tiedon ja yleissivistyksen luonne on dramattisesti muuttunut. • One of the most dramatic changes depicted by Lyotard is the that knowledge becomes exterior to the knower. “The old principle that acquisition of knowledge is indissociable from the training (Bildung) of minds, or even of individuals, is becoming obsolete and will become ever more so.” (Lyotard 1987 (engl), 4.)

10. Filosofian rooli • Haaparannan (1999) mukaan on kolme eri tapaa, jolla sivistyksen suuressa linjassa on suhtauduttu muutokseen: vetäytyjät, sopeutujat ja vaikuttajat. • Haaparannan mukaan nykyään haetaan juuri sopeutumista. • Innoittajana osin stoalaisuus, mutta erona stoalaisuuteen se, että on sopeuduttava nimenomaan ihmisten tekemiin asioihin, kuten tulonjakoon, yhteiskuntamuotoon ja teknologiaan. • Haaparannan mukaan filosofian, erityisesti kantilaisen, ei tulisi sopeutua tällaiseen sopeuttavaan ja viihdyttävään rooliin

11. Kasvatus ja sivistys sopeuttajina • Elinikäinenoppiminen, eitietoavaantiedonkäsittelytaitoa, eioppiviaihmisiävaanoppiviaorganisaatioita (“oppimisenkaikkiallisuus”). • Suuriosanykyisistäsloganeistasopiihyvinsopeuttavaanrooliin • Toisaaltaniillä on eittämätönkokemukselinenoikeutus, jokaperustuuennenkaikkeainternetiin. • Kysymykseksinousee, mitäkaikkienpitäisiosata • Mikä on perusopetuksentehtävä? • Entämitävaatiijamihinvelvoittaa ns. korkeampikoulutus? • Nussbaus (2010) esim. epäilee, ettätoinenasteeiriitäyleissivistykseenvaantarvitaan college, mutta 1997 hänvaatisamantapaisiataitojakaikille (= perusopetukseen).

12. Lukio? • Lukio on toisen asteen yleissivistävä koulutus ja ylioppilastutkinto sen päättökoe. • Onko ihme, että näiden rooli herättää kysymyksiä, jos koko (yleis)sivistyksen käsite on murroksessa?