Rikoksentorjuntaneuvoston yhdyshenkilöt ja turvallisuussuunnittelun tietopankki

1. Rikoksentorjuntaneuvoston yhdyshenkilöt ja turvallisuussuunnittelun tietopankki Työryhmässä 28 osanottajaa (Rikoksentorjunnan päivitetty yhdyshenkilöverkosto kattaa kunnat joissa yli 90 % väestöstä)

2. Työryhmät kysymykset • mitä tukea yhdyshenkilöille on ja toivotaan • mitä toiveita turvallisuussuunnittelun tietopankille • miten kehittää yhdyshenkilöverkostoa

3. Turvallisuussuunnittelun tietopankki, portaali tai tietopalvelu. RTN:n luvannut pystyttää • Selvittävä suhde muihin suunniteltuihin • ARTU • Olemassa oleviin, kuten: • www.turvallisuus.net • Tämän kautta mahdollisuus löytää turvallisuuspalvelujen ja -ratkaisujen tarjoajia • www.sotkanet.fi • Sisältää jo nyt kuntakohtaisia tietoja

4. Kuntakohtaisten tietojen saannin ongelmat • Rtn lupaa osaltaan selvittää mahdollisuuksia parantaa tätä • Linkkejä olemassa oleviin lähteisiin • Toimia uusien lähteiden avaamiseksi

5. Turvallisuusarvioiden julkisuus? • Turvallisuusarvio perustuu useimmiten osittain tietoihin, jotka ovat joko salassapidettäviä tai ainakin sellaisia, joita ei toivottaisi julkisuuteen. • Voivat olla haitallisia kunnan tai kaupungin tai jonkin alueen kannalta, leimaavia. • Jos ongelmat kuvataan avoimesti ja yksityiskohtaisesti, asukkaat, yritykset tai kunnan johto eivät välttämättä siitä pidä. • Toisaalta turvallisuuskehitys vaatii julkisuutta. Avoimuus ja keskustelu ovat välttämättömiä kiinnostuksen herättämiselle. • Miten hallita näitä ongelmia?

6. Julkisuusongelmia ja esimerkkejä ratkaisuista • Vantaan turvallisuustalkoiden suunnitelmat perustuvat julkisiin tietoihin, niissä ei ole salassa pidettäviä tietoja. Toisaalta myöskään ei saada käyttöön tietoja, jotka voisivat olla tärkeitä esim sosiaali- ja terveystoimesta tai diakoniatoimelta. • Keskusteltiin mahdollisuudesta siihen, että sivustoissa on julkisten osien lisäksi luottamuksellisia alueita. Todettiin kuitenkin että sellaisiin liittyy omat ongelmansa, ne vuotavat ja niiden olemassaolosta voi tulla ongelma • ”Vain huono uutinen on hyvä uutinen”: miten saada median esittelemään alueiden kysymyksiä myönteisessä hengessä? • Oulussa turvallisuussuunnitelma on netissä (poliisin sivuilla) ja siinä on poliisin hälytystilastoista tietoa, mutta ei leimaa kaupunginosia. Seurantaraportti on valmisteilla ja siihen tulee tietoa joka menee valtuustolle tiedoksi mutta ei tule nettiin

7. Turvallisuusarvioiden julkisuus? • olisi hyvä että tietopankissa olisi selkeästi esitetty mitä julkisuuslaki, henkilötietolaki, tietosuoja, ym merkitsevät tässä yhteydessä ja miten niitä sovelletaan. • RTN lupasi luonnostella asiakirjan jossa hahmotetaan suositeltavia käytäntöjä julkisuuden, imagokysymysten, leimaavuuden välttämisen ja tietosuojan kannalta

8. Riskitason määrittely, ARTU ja muut työkalut • Keskusteltiin riskitason asettamisen ongelmista. Kunnan poikkeaminen valtakunnallisesta keskiarvosta vain osa lähtökohdista. Vaikka kunta kokonaisuutena olisi keskitasolla, voi olla alueita, jotka poikkeavat paljonkin. • ARTU ohjaa kirjoittamaan esiin asioita, joita ei joko saa tai ei ole syytä panna julkisuuteen, mikä on sekä hyvä (pakottaa ottamaan kantaa olennaisiin asioihin) että hankalaa, kun julkisuus pitää miettiä erikseen • Suhde muihin suunnittelutyökaluihin selvitettävä tarpeettoman päällekkäisyyden estämiseksi • Ruotsin BRÅ:n sivuilta (www.bra.se) voi jo hakea LUPP-työkalun, jolla rikollisuuskehitystä voi ”ennustaa”

9. Toiveita turvallisuussuunnitelun nettisivustolle • Laajempi ja selkeämpi tieto hyvistä ja hankkeista. (OM:n tukemien hankkeiden loppuraportoinnista on jo uusi, selkeyttävä lomake.) Euroopan rikoksentorjunta-verkoston (EUCPN) hyvien käytäntöjen kriteerit selvemmin esiin. • mahdollisimman paljon tietoa siitä, mitä kannattaa tehdä. Ei vain kuvauksia arvioiduista hankkeista vaan myös kansainvälisten meta-analyysien tai synteesien tietoa siitä, mitkä toimet tietyssä ongelmassa todennäköisesti toimivat – ottaen huomioon etenkin menetelmien tuloksellisuus suhteessa niiden kustannuksiin • Seuraavassa seminaarissa käytännöllisempi lähestyminen siihen, miten ja mistä tietoa löytää. Nettiosoitteen ilmoittaminen ei useinkaan riitä.

10. Yhteistyö • Keskustelussa toivottiin (vielä) parempaa yhteistyötä rikoksentorjuntaneuvoston, oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön kesken. Nykytilanne (edelleen) joskus hämmentävä paikallistasolla. • Kuntien ja kunnanjohdon roolin korostuminen. Turvallisuussuunnittelun taloudellisten hyötyjen osoittaminen olisi tehokas keino mobilisoida kuntien johdon tuki. • Tarvitaan parempaa yhteistyötä ”ISON” turvallisuuden (joka tarkoittaa sellaisia asioita kuten yhteiskunnan perustoimintojen turvaaminen kriisioloissa) ja arjen turvallisuuden edistäjien kesken.