4: Liikkeenjohdon semiotiikkaa

1. 4: Liikkeenjohdon semiotiikkaa ”Kaikkien tarinoiden äiti”. Profilointi Leif Åberg syksy 2000 Neljäs istunto 18.10.

2. 1 Strateginen johtaminen 27.09. 2 Semioosi viestinnän kontekstissa, 04.10. 3 Liikkeenjohdon mantrat ja karnevaalit: semiotiikka ja ohjausprosessi, 11.10. 4 ”Kaikkien tarinoiden äiti”. Profilointi 18.10. 5 ”Valkoinen kääpiö”. Liikemerkin mahti 25.10. - EI KOKOONTUMISTA 01.11. 6 ”Tyhjän arkin syndrooma”. Tiedotteen paradigmat ja syntagmat 08.11. 7 ”Se.Suuri.Suomalainen.”. Semiotiikka ja markkinointi 15.11. 8 ”Muutoksen merkit”. Luotaus semioottisena järjestelmänä 22.11. 9 ”Pääkonttorin merkit”. Tilan semiotiikkaa 29.11. 10 Synteesi: liikkeenjohdon semioottisen teorian rakennuspuut 13.12. Jaksotus

3. Soviteteoreettinen näkökulma ohjaukseen Ohjausprosessi Synergiset ryhmät Kaaosteoria: bifurkaatiopisteet ja viestintä Careyn rituaali-näkökulma viestintään Semioottiset teoriat: Juri Lotmanin auto-kommunikaatioteoria ja Mihail Bahtinin karnevaaliteoria Viimeksi tapahtui:

4. Yhteisöviestinnän teoriat ja mallit: Profilointi Profiloinnin työkalut Semioottiset teoriat ja mallit: Walter Fisherin narratiivinen teoria Algirdas Greimasin generatiivisen kulun kielioppi Vladimir Proppin aktanttiteoria Elementtejä:

5. Semiotiikkaa ...

6. Myyttinen tarina - mikä konstituoi myytin - myytin rakenteet

7. Lauri Honko: jumalaistaru alkuaikaiset tapahtumat ja teot arvot ja normit käyttäytymismallit kultin pyhyyden perustelut David Bellingham: suullisesti kerrottu tai kirjoitettu kertomus Joseph Campbell: universaaleja johtolankoja kollektiivisia ikuisia ja ajattomia Myytti?

8. Bruno Bettelheim: syntyvät initiaatioriiteistä tai muista siirtymäriiteistä ainutlaatuinen, suurenmoinen kertomus traaginen loppu Joseph Henderson: sankarimyytit vaatimaton syntymä yli-inhimilliset voimat nopea nousu voitokas taistelu hybris, ylpeyden synti kukistuminen suojelijat tärkeitä Myytti?

9. Kanoninen myytti, ”kaikkien myyttien äiti”: • Useimmiten traagisesti päättyvä kertomus alkuaikaisista jumalaisista, ihmeellisistä ja ainutlaatuisista tapahtumista ja sankariteoista • mutta myytti määräytyy myös kerronnan tilanteen perusteella: • esittäjällä motiivit • kuulija kokee katarttisen, kirkastavan tai puhdistavan elämyksen

10. Miksi myyttejä kerrotaan? • ne viestivät yhteisön arvoista, normeista ja riiteistä • ne antavat käyttäytymismalleja • ne auttavat ymmärtämään itseä yksilönä ja yhteisön jäsenenä

11. Miten myyttejä kerrotaan? • oraalisesti • antiikin ajoista lähtien myös välitettyinä • nykyään myytit ovat ”medialisoituneet”

12. kenties ei Lévi-Strauss: myytti koostuu aina sen kaikista eri versioista universaalimyytit: maailman synty maailman loppu jälleensyntyminen ikuinen etsiminen ikuinen nuoruus kulta-aika jumalsankarit myytti tuonpuoleisesta Onko moderneja myyttejä?

13. Myyttien rakentaminen - Fisher’in narratiivinen paradigma - Greimas’in generatiivisen kulun malli

14. ihmiset ovat tarinankertojia ja tarinan kuulijoita ihmisten toimien takana ovat hyvät syyt (good reasons) nämä hyvät syyt ovat kontekstisidonnaisia ihmiset tunnistavat narraation logiikan: pysyykö tarina koossa ja onko tarina uskottava maailma on kertomusten sarja Walter Fisher: narratiivinen paradigma

15. Tarinan koherenssi, koossapysyminen: argumentatiivinen: rakenteellisesti ehyt sisällöllinen: miten on muihin tarinoihin verraten karaktäärinen: miten istuu esittäjän suuhun Tarinan uskottavuus: tarinaan liittyvät syyt tarinan arvot

16. I Tekstien kolme rakennetasoa: syvärakenteetankkuroivat merkityksenannon hahmotusprosesseihin kerronnalliset raken-teet: mistä puhutaan diskursiiviset raken-teet: miten puhutaan II Tekstien tutkimuksen fokus: syntaktinen: merkkien väliset suhteet semanttinen:merkitykset Greimas’in generatiivisen kulun mallin ulottuvuudet

17. Syntaksin taso Semantiikan taso Syvärakenteet Perussyntaksi Perussemantiikka Kerronnallisetrakenteet Kerronnallinen syntaksi Kerronnallinensemantiikka Diskursiiviset rakenteet Diskursiivinen syntaksi Tematisaatio jakuvallistaminen

18. Perussyntaksilogiikan keinoin kuvattavissa oleva merkityksenannon prosessi - polarisaatio ja binaarioppositiot - semioottinen neliö

19. Semioottinen neliö (Greimas) käsite vastakäsite vastakkaissuhde S 1 S 2 ristiriitasuhteet täydentyväsuhde täydentyväsuhde - S 2 - S 1 vastakkaissuhde vastakäsitteenpuuttuminen ei-käsite

20. Kerronnallinen syntaksi - kerronnallinen kielioppi - aktanttimalli - modaliteetit - kerronnallisen kulun teoria

21. Greimas’in aktanttimalli lähettäjä objekti vastaan-ottaja auttaja subjekti vastustaja

22. Proppin aktanttiteoria • tehtävän antaja • etsitty • sankari • valesankari • roisto • auttaja • ylempi voima

23. Modaliteetit • perusmodaliteetit: oleminen ja tekeminen • muut:tahtominentietäminenvoiminentäytyminenuskominen

24. Kanonisen kertomuksen skeemat: sopimusosa asettamisosa toimintaosa tunnustusosa Juoni testien sarjana: kvalifioiva testi ratkaiseva testi glorifioiva testi Kerronnallisen kulun teoria

25. Diskurssiinpano- toimijan asettaminen: kuka - tilan asettaminen: missä - ajan asettaminen: milloin - aspektin eli näkökulman asettaminen

26. Perussemantiikka- yksilölliset ja sosiaaliset semanttiset perusarvot, ”universaaliarvot”- esimerkiksi aina läsnäolevat elämä ja kuolema,luonto ja kulttuuri

27. Kerronnallinen semantiikka- ideologisointi - yksilölliset ja sosiaaliset arvot, jotka liittyvät tähän tarinaan

28. Tematisaatio - kertomuksen teemat: mistä kyse Kuvallistaminen- valitut kielikuvat ja metaforat - referentiaalinen ikonointi

29. Syntaksin taso Semantiikan taso Syvärakenteet Perussyntaksi Perussemantiikka Kerronnallisetrakenteet Kerronnallinen syntaksi Kerronnallinensemantiikka Diskursiiviset rakenteet Diskurssiinpano Tematisaatio jakuvallistaminen

30. Profilointi • Profiloinnissa on kyse työyhteisön haluamien strategisten mielikuvakytkentöjen pitkäjänteisestä rakentamisesta kohderyhmien tajuntaan • Kyse on siten vision ja liiketoiminta-strategian manifestoinnista eli esillepanosta

31. VISIO Åberginleija LIIKEIDEA, MISSIO LEGITIMI- TEETTI YRITYS- KULTTUURI VISIONESILLE-PANO STRATEGIA RYHMÄN JA TIIMIN TAVOITTEET RYHMÄDYNAMIIKKA MUU-TOS-VIES-TIN-TÄ YKSILÖDYNAMIIKKA TEHTÄVÄT LUO-TAUS

32. Profiili =työyhteisön haluamatmielikuvat Imago(t) =kohderyhmientodellisetmielikuvat

33. Profiili =työyhteisön haluamatmielikuvat Imago(t) =kohderyhmientodellisetmielikuvat Ohjatut tekijät Ulkoiset tekijät:- omat aikaisemmat kokemukset- muiden kertomukset - joukkoviestimien tarinat

34. Profiili =työyhteisön haluamatmielikuvat Imago(t) =kohderyhmientodellisetmielikuvat Teot Viestit Ilme Visio

35. Vision esillepanon työkaluja • profilointimatriisi auttaa löytämään temaattisia painotuksia • (myyttinen) kehystarina linkittää menneet ja tulevan ja asemoi nykyhetken • strategiset avainsanat ja strategiset perusviestit • slogan: työyhteisöä kuvaava iskevä perusviesti • tunnus, “tunnari”: työyhteisön logo+tunnus tai äänitunnus

36. Profilointimatriisi Sisällönpainopiste: Ajallinen painopiste: mennyt nykyhetki tulevaisuus työyhteisö ihmiset tuotteet

37. MISSIO Kehys-tarina VISIO:palmusaaret Ulkoinenlegitimiteetti Sisäinenlegitimiteetti HYVÄPERIMÄ

38. Strategiset perusviestit: esimerkiksi 3x3x3 -kuviona

39. Eli kun kehystarinaa suunnitellaan, pohditaan seuraavia asioita: Merkkien väliset suhteet Merkitykset Miten merkityksen-antoa hahmotetaan Binaarioppositiotja semioottinen neliö Taustalla olevatuniversaalit arvot Mistä puhutaan Aktantit, modaliteetit, kerronnan kulku Ideologisointi,tämän tarinan arvot Miten puhutaan Kuka, missä, milloinNäkökulma Teemat,metaforat javiittaukset Lopuksi Fisherin testi: 1) pysyykö tarina koossa: a) onko se rakenteellisesti ehyt, b) miten se istuu muihin tarinoihin ja c) esittäjänsä suuhun; 2) onko tarina uskottava: a) syyt ja b) arvot

40. Synteesi: