Mauri Kallinen LT, dosentti,

1. Painokevennetyn kävelyn ja tehostetun käden käytön kuntoutuksen tuloksellisuus iäkkäillä aivohalvauspotilailla Mauri Kallinen LT, dosentti, vs. kuntoutusylilääkäri OYS, lääkinnällinen kuntoutus 25.10.2012

2. Esityksen sisältö Tutkimushankkeen tavoitteet Tutkimusasetelma ja –menetelmät Käytännön kokemuksia mittausten ja kuntoutusmuotojen soveltuvuudesta Alustavia tuloksia perustietojen ja toimintakyvyn osalta

3. Tutkimuksen lähtökohta (1) • Kelan toimeksianto (kehittämishanke taustalla) • Tietoa on olemassa aivohalvauksen kuntoutuksen vaikuttavuudesta – saadaanko vastaavia vaikutuksia normaalissa palvelujärjestelmässä? • Ovatko avokuntoutuksen tulokset samaa luokkaa kuin laitosmuotoisen kuntoutuksen? • Tutkimusasetelma EI ole RCT

4. Tutkimuksen lähtökohta (2) Mitkä tekijät vaikuttavat kuntoutuksen tuloksellisuuteen (ikä, sukupuoli, sairastamisaika, kuntoutusmuoto jne.)? Päävastemuuttujat: asumismuoto ja sen muutokset, pitkäaikaispäätökset, kuolleisuus, laaja-alaista toimintakykyä kuvaavat muuttujat kuten FIM ja FSQ Tutkimus käynnistyi marraskuussa 2008 ja viimeiset mittaukset joulukuun alussa 2012

5. Kuntoutuslaitokset Laitosmuotoiset kuntoutusinterventiot toteutettiin kolmessa kuntoutuslaitoksessa 1. Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron 2. Kuntoutuskeskus Kankaanpää 3. Kruunupuisto Oy Punkaharjun kuntoutuskeskus Avomuotoinen kuntoutus toteutui Pirkanmaan Erikoiskuntoutuksessa

7. Tutkittavat (1/2) 65-85 –vuotiaat henkilöt, joiden toimintakyky on alentunut aivohalvauksen vuoksi niin, että kotona selviytyminen on uhattuna Potilaat, joilla halvaantuneen käden käyttö alentunut ohjautuvat tehostetun käden käytön kuntoutukseen; potilaat, joilla kävelykyky alentunut ohjautuvat painokevennettyyn kävelykuntoutukseen Mikäli potilas soveltui yhtä hyvin molempiin kuntoutusinterventioihin, suoritettiin arvonta jompaankumpaan ryhmään

8. Tutkittavat (2/2) N= 320 (tavoite) Sisäänotto - sairastumisesta kulunut 3kk- 36 kk - kotiutumisesta vähintään kuukausi - toimintakykyä on jäljellä: 1) kädellä tarttuminen ja irrottaminen onnistuu 2) FAC –luokat 1-4 - kuntoutuja on motivoitunut tiiviiseen ja tavoitteelliseen harjoitteluun

9. Painokevennetyn kävelyn kuntoutuksen valintakriteerit Keskeiset vajaakuntoisuutta aiheuttavat tekijät ovat kävelyn ja tasapainon vaikeudet FAC – luokat 1-4 Pitää pystyä seisomaan itsenäisesti ja tulee olla tahdonalaista liikettä halvaantuneessa jalassa Itsenäinen kävely apuvälineen avulla tai ilman on saavutettavissa kuntoutuksen avulla Potilas asuu itsenäisesti kotonaan tai palveluasunnossa

10. Tehostetun käden käytön kuntoutuksen valintakriteerit Keskeisin vajaakuntoisuutta aiheuttava tekijä on halvaantuneen käden merkittävä käytönvajaus Kuntoutuksen tavoite on käden käytön parantuminen Tarttuminen ja irrottaminen onnistuu, vähintään 20 asteen ojennus ja/tai koukistusliike ranteessa sekä vähintään 10 asteen ojennus ja/tai koukistusliike yhdessä tai useammassa sormessa  Tarttuminen ja irrottaminen onnistuu halvaantuneella kädellä Halvaantuneessa yläraajassa ei ole kuntoutusta toiminnallisesti haittaavaa kipua Potilas asuu itsenäisesti kotonaan tai palveluasunnossa

11. Kuntoutukseen ei valita Hakijalla on akuutti tai vaikea sairaus Hakijalla on vakava, nopeasti etenevä sairaus Tehostettuun käden kuntoutukseen ei valita, jos henkilöllä on vaikea tasapainohäiriö Hakijalla on keskivaikea tai vaikea muistihäiriö (MMSE < 19) tai muita kognitiivisiin toimintoihin tai ko-operaatioon heikentävästi vaikuttavia sairauksia, kuten esim. sekavuustila, vaikeahoitoinen epilepsia, vaikea afasia tai vaikea neglect Hakija on hakuhetkellä laitoksessa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla

12. Mittaukset ja kyselyt • sis.ottokriteereinä MMSE (> 19) ja FAC (1-4) • tehdään perusjakson alussa ja 6kk, 12kk perusjakson päättymisestä (paitsi MMSE vain kerran) Kuntoutujalle lähetettävät kyselyt -Terveyskysely, lääkitykset, apuv. -WHOQOL-BREF (elämänlaatu) -GDS-15 (depressioseula) -SOC-13 (elämänhallinta) -40 min Kuntoutuslaitoksessa täytettävät kyselyt -RBDI (mieliala) - 30 min Kuntoutuslaitoksen henkilökunnan kaikille tekemät mittaukset -AMPS (toimintakyky) 120 min -GAS (tavoitteiden arviointi) 15-30 min -FIM (toimintakyky) 45 min Kävelykuntoutukseen osallistuville -10m kävely 5-10 min -6 min. kävely 15-20 min Käden käytön kuntoutukseen osallistuville -WMFT (käden toimintakyky) -Käden pinch (lihasvoima) Ulkopuolisten mittaajien kaikille tekemät mittaukset - lomakkeiden tarkistukset , suostumuslomakkeet 30 min -FAC (toiminnallinen kävelykykyluokitus) 5min -FSQ (toimintakykykysely) 30 min -BBS (Bergin tasapainotesti) 45 min

13. Kuntoutus (1) Laitosmuotoinen toteutus - erikoislääkäri (neurologi, geriatri tai muu soveltuva erikoislääkäri),ft, tt, sh, sos. tt, neuropsykologi tai psykologi Avomuotoinen toteutus - erikoislääkäri, ft, tt, neuropsykologi tai psykologi, tarv. sh ja sos.tt Tarvittaessa: liikunnanohj., rav. terapeutti, erikoislääkäri, puheterapeutti, jalkaterapeutti

14. Kuntoutus (2) Painokevennetty kävelykuntoutus - kävelymatolla tai kävelysimulaattorilla - tukivaljailla tuettuna paino keventäen - horisontaalinen tukitanko edessä - sykettä seurataan (lääkäri ja Ft määritt.) - tasapaino-, vartalonhallinta ja lihasharjoittelu täydentävät - yhteensä 15 tuntia, joka päivä tunnin ajan

15. Kuntoutus (3) Painokevennetty kävelykuntoutus - lisäksi 1-1,5 tuntia kävelyharjoittelu päivittäin omaa kehoa kantaen 1-2 fysioterapeutin tukeman tarv. esim. valjailla liikkuminen turvaten (kattokisko) - tarvittaessa sensorinen sähköstimulaatio ja FES - lisänä muu laaja-alainen kuntoutus ja kotiharjoittelu - tavoiteasettelu, välitavoitteet

16. Kuntoutus (4) Tehostettu käden käytön kuntoutus - yksilöllinen lasta parempaan käteen - liikeharjoittelu CIMT –periaatteen mukaan - 6-7 tuntia päivässä, puolet terapia-ajasta Ft:n tai Tt:n ohjauksessa - kotiharjoittelu

17. Rekrytoinnin onnistuminen (N=35)

18. Kuinka hyvin haastattelut ja tutkimukset soveltuivat? (N=36)

19. Kuinka hyvin kuntoutujat pystyivät toteuttamaan ohjelmaa kävelykuntoutuksessa? (N=29)

20. Kuinka hyvin kuntoutujat pystyivät toteuttamaan ohjelmaa käsikuntoutuksessa? (N=26)

21. Kuntoutuksen määrän soveltuminen? (N=35)

22. Kotikäyntien merkitys (N=34)

23. Perustiedot: kävelykuntoutus

24. Perustiedot: kävelykuntoutus (jatkoa)

25. Toimintakyky ja elämänlaatu: kävelykuntoutus

26. Toimintakyky- ja elämänlaatu: käden käytön kuntoutus

27. Tutkijaryhmä Mauri Kallinen tutkimuksen johtaja, PPSHP Maarit Heinonen projektipäällikkö, GeroCenter Sanna Sihvonen yliopettaja, JAMK Markku Hakala prof., Tampereen Yliopisto Arja Häkkinen prof., Jyväskylän yliopisto Sinikka Peurala johtaja, Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Hannu Kautiainen biostatistikko, MedCare Oy Mari Kantanen lehtori, JAMK Manu Vesterinen psykologi, Keski-Suomen shp Auli Karttunen ft, jatko-opiskelija, Vesilahden terveyskeskus Aarne Ylinen, ylilääkäri, HUS

28. Tervetuloa hankkeen päätösseminaariin 4.10.2013!