320 likes | 565 Views
Konrad Zuse. Tietojenkäsittelytieteen historiaa Teemu Hokkanen 15.2.2001. Johdanto. Konrad Zuse oli yksi tietokoneiden historian suurista nimistä Tunnetaan nykyisin ensimmäisen täysin automatisoidun, ohjelma-ohjatun ja vapaasti ohjelmoitavan tietokoneen keksijänä
E N D
Konrad Zuse Tietojenkäsittelytieteen historiaa Teemu Hokkanen 15.2.2001
Johdanto • Konrad Zuse oli yksi tietokoneiden historian suurista nimistä • Tunnetaan nykyisin ensimmäisen täysin automatisoidun, ohjelma-ohjatun ja vapaasti ohjelmoitavan tietokoneen keksijänä • Saavutuksena myös maailman ensimmäinen ohjelmointikieli Konrad Zuse
Henkilöhistoriaa • Syntyi Berliinissä 22.6.1910 • Perhe muutti Braunsbergiin 1912 isän työn perässä • Aloitti lyseon jo alle yhdeksänvuotiaana, mutta ei juuri välittänyt koulunkäynnistä • Piti piirtämisestä ja mekaanisista kokeiluista • Valmistui ylioppilaaksi 17-vuotiaana Konrad Zuse
Henkilöhistoriaa (2) • Aloitti yliopisto-opinnot Berliinin teknillisessä yliopistossa konerakennuksen linjalla • Keskittyi mieluummin harrastuksiinsa: näyttelemiseen, valokuvaukseen, mekaniikkaan ja erilaisiin kokeiluihin • Välivuosi opinnoissa ja aikomus ryhtyä mainosmaalariksi Konrad Zuse
Henkilöhistoriaa (3) • Palatessaan vaihtoi jälleen pääainetta, nyt maa- ja vesirakennustekniikaksi • Valmistui insinööriksi vuonna 1935 • Työt Henchelin lentoyhtiössä ja pian ura tietokoneiden parissa • Sota ja 1. kutsu armeijan palvelukseen 1938 • Toinen kutsu vuonna 1941 Konrad Zuse
Henkilöhistoriaa (4) • Naimisiin 6.1.1945 Giselan kanssa - viisi lasta • Pakeni Berliinin pommituksia Alpeille 1945 • Perusti Zuse KG nimisen yrityksen 1949, josta luopui vuonna 1964 • Zuse kuoli sydänkohtaukseen vuonna 1995 Konrad Zuse
Elämäntyö tietokoneiden parissa • Kiinnostui koneista ”vahingossa” opiskeluidensa loppuvaiheessa • Teki pääosan tutkimuksestaan sodan eristämänä ja tietämättä muusta alan kehityksestä • ”Aktiivinen aika” 1934-1969 Konrad Zuse
Z1 • Suunnitelmat Z1:n toteuttamisesta valmistuivat 1936 • Valmisti koneen yhdessä ystäviensä kanssa vanhempiensa olohuoneeseen • Z1 valmistui 1938 • Ei kuitenkaan koskaan toiminut luotettavasti Konrad Zuse
Z1 – teknisiä tietoja • Kellotaajuus 1 Hz • 64:n 22 bittisen sanan mekaaninen muisti • Koostui n. 20 000 metallilevystä • Laskentanopeus n. 5 sek./kertolasku • Tarkoitettu alunperin koekäyttöön Konrad Zuse
Jälleenrakennettu Z1 Saksan teknillisessä museossa Berliinissä Konrad Zuse
Z2 • Tarkoituksena kokeilla releiden toimivuutta • Valmistui 1939 • Muistina Z1:stä tuttu mekaaninen ratkaisu • Aritmeettinen yksikkö releistä Konrad Zuse
Z2 – teknisiä tietoja • Kellotaajuus 3 Hz • Muisti kuusitoista 16 bittistä sanaa • Mekaaninen muisti, aritmeettinen yksikkö 200 relettä • Laskentanopeus n. 5 sek./kertolasku Konrad Zuse
Z3 • Maailman ensimmäinen luotettava ja vapaasti ohjelmoitava tietokone • Valmistui 1941 • ”Ominaisuuksiltaan” lähes nykyaikaisten koneiden kaltainen Konrad Zuse
Z3 – teknisiä tietoja • Kellotaajuus 5-10 Hz • Muisti 1800 relettä, 64 sanaa á 22 bittiä • 600:n releen aritmeettinen yksikkö • Laskentanopeus kertominen 3 sek, jako 3 sek, yhteenlasku 0,7 sek Konrad Zuse
S1 ja S2 • Tilaustyönä Henchelin lentoyhtiölle • Kauko-ohjattavien pommien kehitykseen • S1 valmistui 1942 ja oli rakenteeltaan yksinkertainen sisältäen yhteensä 800 relettä • S1 toimi myöhemmin ratkaisuiltaan Z11:n esikuvana Konrad Zuse
S1 ja S2 (2) • S2 oli S1:n paranneltu versio • Sisälsi 600 relettä • Ensimmäinen prosessinhallintaan käytetty tietokone • Tarkoituksena käyttää lentävien pommien lento-ominaisuuksien automaattiseen mittaamiseen • Ei otettu koskaan käyttöön Konrad Zuse
Z4 • 1940 ajatus perustaa tietokoneita valmistava yritys (Zuse Apparatebau) • Z4 suunniteltiin yrityksen ensimmäisen valmistukseen tulevan koneen prototyypiksi • Käyttötarkoituksesta johtuen muistitekniikaksi valittiin mekaaninen muisti Konrad Zuse
Z4 (2) • Valmistuminen pitkittyi useiden vastoinkäymisten takia • 1945 Zuse pakeni perheineen Z4 mukanaan Berliinin pommituksia • Perhe päätyi aluksi Hintersteinin kylään jossa Z4 kehitystyö oli mahdotonta • 1947 muutto Hopferauhin jossa työ jatkui Konrad Zuse
Z4 (3) • 1949 koneesta kiinnostui myös itävaltalainen professori • 1950 Z4 siirrettiin Zürichiin ja otettiin tutkimuskäyttöön Konrad Zuse
Z4 – teknisiä tietoja • Kellotaajuus 30 Hz • Mekaaninen 64:n sanan muisti á 32 bittiä, alkuperäisenä tarkoituksena oli tehdä muistista 500 sanainen • 2200 relettä aritmeettisessa yksikössä • Laskentanopeus n. 11 kertolaskua sekunnissa Konrad Zuse
Z4 1950 Konrad Zuse
Plankalkül • Maailman ensimmäinen algoritminen ohjelmointikieli • Alkuperäisenä tarkoituksena oli kehittää koneiden ohjelmointia • Määritelmät valmistuivat vuonna 1945/1946 • Ensimmäinen julkaisu aiheesta 1972 • Jäi lopulta muiden ohjelmointikielten jalkoihin Konrad Zuse
Zuse KG • Zuse perusti Saksan ensimmäisen tietokonealan yrityksen viiden työntekijänsä kanssa 1949 • Ensimmäinen tehtävä oli saattaa Z4 toimintakuntoon Zürichin teknilliseen korkeakouluun • 1950 Zuse KG myi ensimmäisen tilauskoneensa (Z5) Leitz Companylle Konrad Zuse
Zuse KG (2) • Saksan ja Euroopan vaikean tilanteen vuoksi Zuse teki aluksi kauppoja pääasiassa Yhdysvaltoihin • 1954 valmistui Z11, joka sai suosiota etenkin optiikkateollisuudessa ja yliopistojen keskuudessa • 1955 aloitettiin Z64 Graphomatin kehitystyö Konrad Zuse
Zuse KG (3) • Zuse KG:n ensimmäinen elektroninen tietokone oli Z22 ja valmistui 1958 • Samalla ensimmäinen Zusen valmistama muistiin tallennettua ohjelmaa käyttävä kone • Z22R valmistui 1960 ja oli ensimmäinen ferriittirengasmuistia käyttävä tietokone Konrad Zuse
Zuse KG (4) • Z23 sisälsi transistoritekniikkaa ja korvasi Z22:n 1961/1962 • Muita malleja olivat Z25, Z31, Z43 • Taloudelliset vaikeudet alkoivat 1961 • 1964 Rheinstahl niminen metallialan yritys osti Zuse KG:n ja myi sen 1965 BBC:lle • 1967 Siemens AG osti yrityksen ja 1969 Zuse KG:n logosta luovuttiin lopullisesti Konrad Zuse
Zuse KG (5) • Konrad Zuse lähti yrityksestä lopullisesti 1969 • Vuosien 1949 ja 1969 välisenä aikana Zuse KG myi yli 250 konetta arvoltaan yli 100 milj. DM Konrad Zuse
Konrad Zuse vuoden -64 jälkeen • Toimi aluksi Zuse KG:ssä konsulttina • Keskittyi elämänkertansa kirjoittamiseen • Julkaisi plankalkülin määritelmän 1972 sekä kaksi ohjelmointiaiheista kirjaa • Ryhtyi jälleen maalaamaan • Maalannut uransa aikana joitakin satoja maalauksia Konrad Zuse
Konrad Zuse vuoden -64 jälkeen (2) • Muutamia kymmeniä taidenäyttelyitä Konrad Zuse
Konrad Zuse vuoden -64 jälkeen (3) • 1992 käynnisti viimeisen projektinsa, Helix-tornin • Koneellisesti korkeutta muuttava torni joka tuottaa sähköä huipulla olevan generaattorin avulla • Mekaniikan taidonnäyte joka ei todennäköisesti koskaan tule toimimaan • Ei koskaan saanut päätökseen Konrad Zuse
Kunnianimityksiä • Honorary Degrees; Dr.-Ing.E.h., T.U. Berlin-Charlottenburg, 1956; Dr.rer.nat.h.c., University of Hamburg, 1979; Dr.rer.nat.h.c, T.U. Dresden, 1981; Dr.techn.h.c., Universitait Reykjavik, Iceland, 1986; Dr.rer.nat.h.c., University of Dortmund, 1991; Dr.h.c.sc.techn., ETH Eidgenossische Technische Hochschule, Zurich, 1991; Dr.-Ing.E.h., Hochschule f. Architektur und Ballwesen, Weimar, 1991; Dottore ad honorem in Matematica, University of Siena, Italy, 1992; Inländische Auszeichnungen/Ehrungen: Werner-von-Siemens-Ring, Stiftung Werner-von- Siemens-Ring, 1964; Dieselmedaille in Gold, DEV Deutscher Erfinder- Verband/Nurnberg, 1969; Grosses Verdienstkreuz des Verdienstordens der Bundesrepublik Deutschland, 1972,, mit Stern, 1985); Ehrenmitglied der Deutschen Akademie der Naturforscher LEOPOLDINA, Halle/Saale, 1972; Aachener und Munchener Preis, Carl-Arthur-Pastor- Stiftung, Kuratorium der Aachener und Munchener Versicherungs AG, 1980; Ehrenplakette der Stadt Bad Hersfeld, 1980; Konrad-Zuse-Medaille, ZDB/Zentralverband des Deut- schen Baugewerbes) 1983 Bernhard-Weiss-Plakette, VDMA/Verband Deutscher Maschinen- und Anlagenbau e.V./Dusseldorf, 1981; Bayerischer Maximiliansorden, Bayerischer Ministerprasident, 1984; Goldener Ehrenring, Deutsches Museum/Munchen, 1984; Cothenius-Medaille, LEOPOLDINA, Deutsche Akade- mie der Naturforscher/Halle - Saale, 1985 ; Ernst-Reuter-Plakette, Senat Berlin, 1985; VDE-Ehrenring, Verband Deutscher Elektrotechniker e.V./Dusseldorf, 1986; Philip-Morris-Ehrenpreis, Philip Morris GmbH/DABEI, 1987; Wilhelm-Leuschner-Medaille, Hessischer Ministerprasident, 1987; Ehrenmitglied: Deutsche Akademie der Naturforscher LEopollDINA, Halle/Saale, 1972; Akademischer Verein Motiv, 1982; Verein des Schleswig-Holsteinisches Museums fur Rechen- und Schreibtechnik e.V., Altzenholz, heute: MICOM, 1983; Gesellschaft fur Informatik e.V./GI 1986 Verein islandischer Ingenieure, Reykjavik/Island, 1985; Deutsches Museum, Munchen, 1990; Vereinigung der Freunde und Förderer der Ingenieur- schule an der Fachhochschule Schmalkalden e.V., 1992; Ehrenburaerrecht: Ehrenburgerrecht der Stadt Hunfeld, 1975; Namensqebunq: Konrad-Zuse-Strasse, in Bad Hersfeld/Hessen, 1972; Konrad-Zuse-Schule, in Hünfeld/Hessen, 1978; Konrad-Zuse-Medaille, ZDB Zentralverband des Deutschen Baugewerbes und GI/Gesellschaft f. lnformatik e.V., 1981; Konrad-Zuse-Zentrum für Informationstechnik Berlin/ZIB, in Berlin, 1984; Konrad-Zuse-Zertifikat, Freundeskreis der Berufl. Schulen e.V./Bad Hersfeld, 1985; Zuse-Raum, Berufliche Schulen/Bad Hersfeld, 1985; Konrad-Zuse-Gesellschaft, Grundung am 6. 9. 88 in Hünfeld, 1988; Konrad-Zuse-Haus, Fa. PDS Programm + Software GmbH, Rotenburg/Wumme, 1989; Konrad-Zuse-Programm, Förderung v. Gastdozenten ausländischer Hochschullehrer - DAAD/Deutscher Aka-demischer Austauschdienst, Bonn, 1991; Konrad-Zuse-Zimmer, Schelztor-Gymnasium, Esslingen, 1991; Zusestrasse, in 0-Hoyerswerda, 1991. Konrad Zuse
Yhteenveto • Taiteilijaluonne jolla riitti ideoita • Laaja-alainen edelläkävijä tietojenkäsittelyssä Konrad Zuse