Napoleonin valtakauden uudistukset

1. Napoleonin valtakauden uudistukset Napoleonin lainsäädäntö (1804-1810) länsimaisen yhteiskunnan perusperiaatteiden kiteyttäjänä: • Taustalla Ranskan vallankumous (1789); • Taustasyyt? • Maailmanhistorian käännekohta; uuden ajan alku; • Valistuksen kauden uudistukset Euroopassa (Preussin siviililaki 1794 oli ”välivaiheen” laki); • Taustalla klassillinen tilanne, jossa yhteiskunnallinen todellisuus oli ajanut olemassa olevien instituutioiden ja lainsäädännön ohi; • Sääty-yhteiskunnan eriarvoisuutta pönkittäneet rakenteet joutuivat valistusajattelijoiden kritiikin kohteeksi. Yhdenvertaisuuden toteuttaminen eri elämänalueilla oli keskeinen vaatimus; • Sääty-yhteiskunnasta teollistuvaan markkinatalousyhteiskuntaan

2. Preussin yleinen maanlaki (1794) • Valistuksen kauden kodifikaatiot (vrt. absolutismi); • Pyrkimykset laaja-alaiseen oikeuden uudistamiseen; • 1794 laki ”välivaiheen” kodifikaationa; • Ajatus rationaalisesti lainsäätäjästä: pyrkimys aukottomaan ja kaikenkattavaan sääntelyyn; • Vanhakantaiset piirteet: systematiikka, kasuistisuus; • Modernit piirteet: lakisidonnaisuuden ja yksityisen omistusoikeuden vahvistaminen; • Epäluottamus tuomareita kohtaan; • Yhteiskunnallisten valtasuhteiden kompromissi!

3. Napoleonin oikeudelliset uudistukset • Vallankumouksesta tasavallan kautta Napoleonin yksinvaltaan (1799, 1804-1814) • Ihmisoikeuksien julistus (1789), perustuslaki (1791); monarkiasta tasavaltaan, kansalaisten oikeudet, yhdenvertaisuuden periaate; • Hallinnon keskittäminen, verotuksen tehostaminen; • Kodifikaatiot 1804-1810; • Modernin oikeuden synty; • Napoleonin henkilökohtainen panos huomattava (erityisesti avioeroa koskeva sääntely)

4. Codecivil 1804 • Yksi maailmanhistorian merkittävimmistä kodifikaatioista: oikeuden ”pyhä kirja”! • 2281 artiklaa, 464 sivua; • Kielellisesti loistava; • Siihen koottiin pohjoisranskalaista tapaoikeutta ja roomalaisvaikutteista Etelä-Ranskan oikeutta; • Systematiikka klassinen: henkilöt, esineet, velvoitteet (sopimukset); • Pyrkimys aukottomuuteen, kaikenkattavaan sääntelyyn. • Tulkintakielto. Epäluottamus tuomareihin!

5. CodeCivil (sisältö ja reseptio) • Yhdenvertaisuuden periaate; • Sopimusvapaus; • Yrittämisen vapaus (elinkeinovapaus); • Oikeussubjektien määrän kasvu; • Tavoitteena ennustettavuus ja oikeusvarmuus taloudellisissa suhteissa; • Vallankumouksen saavutukset säilyivät, vaikka Napoleonin jälkeinen Eurooppa siirtyi ”taantumuksen aikaan”; • Napoleon otettiin vastaan uudistusten airuena; • Laaja reseptio eri puolille Eurooppaa ja Euroopan ulkopuolelle (Latinalainen Amerikka, Aasia); • Miksi? Laki kiteytti markkinatalouden perusperiaatteet selkeästi. Siksi lailla oli ”tulevaisuus puolellaan.”

6. Kirjallisuutta • Abulafia, David: The Great Sea: A Human history of the Mediterranean (2011); • Björne, Lars; Oikeusjärjestelmän kehityksestä (1979); • Van Caenegem, R.C.: EuropeanLaw in the Past and the Future (2002); • Jyränki, Antero: Lakien laki (1989); • Kekkonen, Jukka: Muutos ja jatkuvuus – näköaloja oikeushistoriaan (2003); • Kekkonen, Jukka: Kontekstuaalinen oikeushistoria (2008); • Ylikangas, Heikki: Miksi oikeus muuttuu? (1983);