1 / 9

AURINKOKUNNAN PLANEETAT

AURINKOKUNNAN PLANEETAT. MERKURIUS HALKAISIJA km 4880 TIHEYS kg/dm ³ 5,4 LÄMPÖTILA C ° 340/-140 MASSA , MAA=1 0,055 PAINOVOIMA, MAA=1 0,37 RATANOPEUS km/s 47,9 ETÄISYYS AU 0,387 KIERTOAIKA d 88 PYÖRÄHDYSAIKA d 59 KUITA 0.

giza
Download Presentation

AURINKOKUNNAN PLANEETAT

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. AURINKOKUNNAN PLANEETAT MERKURIUS • HALKAISIJA km 4880 • TIHEYS kg/dm³ 5,4 • LÄMPÖTILA C° 340/-140 • MASSA , MAA=1 0,055 • PAINOVOIMA, MAA=1 0,37 • RATANOPEUS km/s 47,9 • ETÄISYYS AU 0,387 • KIERTOAIKA d 88 • PYÖRÄHDYSAIKA d 59 • KUITA 0

  2. VENUS, ylempi kuva Magellan luotaimen ottama tutkakuva, alempi kuva HST. • HALKAISIJA km 12100 • TIHEYS kg/dm³ 5,2 • LÄMPÖTILA C° 480 • MASSA , MAA=1 0,815 • PAINOVOIMA, MAA=1 0,87 • RATANOPEUS km/s 35 • ETÄISYYS AU 0,723 • KIERTOAIKA d 224 • PYÖRÄHDYSAIKA d 244 • KUITA 0 • Venuksen pinta ei näy, koska se on paksun kaasukehän peitossa. Pilviä on 20-50 km korkeudella ja niiden alapuolella on puner-tavan kirkasta. Paine on 90 bar. Kaasukehä on pääosin hiilidioksidia. Tulivuorista nousee muita happamuutta aiheuttavia kaasuja. Pin-nan muodot ovat pyöreitä paineesta johtuen. Pyörii toisinpäin kuin muut planeetat. Aina Auringon suunnalla, näkyy hyvin.

  3. MAA • HALKAISIJA km 12700 • TIHEYS kg/dm³ 5,5 • LÄMPÖTILA C° 50/-80 • MASSA , MAA=1 1,0 • PAINOVOIMA, MAA=1 1,0 • RATANOPEUS km/s 29,8 • ETÄISYYS AU 1,0 • KIERTOAIKA d 365 • PYÖRÄHDYSAIKA h 24 • KUITA 1 • Värikäs planeetta elämänvyöhykkeellä. Vesi esiintyy kaikissa olomuodoissa. Ilmakehä, jossa happea 21%, typpeä 78%. Ilmakehä ohenee nopeasti ylöspäin mentäessä. Noin 5 kilometrin korkeudessa sen tiheys on enää puolet maan pinnalla olevasta ilman tiheydestä. Tihein planeetta aurinkokunnassa. • Alemmassa kuvassa Maa nähtynä Kuusta (Apollo 17).

  4. MARS • HALKAISIJA km 6800 • TIHEYS kg/dm³ 3,9 • LÄMPÖTILA C° -55 • MASSA , MAA=1 0,107 • PAINOVOIMA, MAA=1 0,38 • RATANOPEUS km/s 24,1 • ETÄISYYS AU 1,524 • KIERTOAIKA a 1,88 • PYÖRÄHDYSAIKA h 24 • KUITA 2 • Mars näkyy punaruskeana ruosteisesta pölyävästä pinnasta johtuen. Sillä on ohut kaasukehä, joka on pääosin hiili-dioksidia. Aurinkokunnan korkeimmat vuoret ovat Marsissa. Olympos Mons on 24 km korkea. Napajäätikköjen koko vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Marsissa uskotaan olleen joskus vettä. • Yläkuva Valles Marineris rotkonreunaa. Alakuvassa Mars eri puolilta, HST.

  5. JUPITER, yläkuva THO, alakuva Galileo- luotain. • HALKAISIJA km 140000 • TIHEYS kg/dm³ 1,3 • LÄMPÖTILA C° -140 • MASSA , MAA=1 318 • PAINOVOIMA, MAA=1 2,64 • RATANOPEUS km/s 13 • ETÄISYYS AU 5,203 • KIERTOAIKA a 11,863 • PYÖRÄHDYSAIKA 9h55min30s • KUITA 63 • Aurinkokunnan suurin planeetta. • Halkaisija 11 kertaa Maan halkaisija. • Ydin kiveä, sen päällä nestemäinen metallisen vedyn kerros sitten neste-mäistä vetyä ja pinnalla 1000 km paksu kaasukerros, jossa pilviä. Pilvet muodos-tavat raitoja. Suuri punainen pilkku. Jupiter näkyy hyvin ja kiikarilla voi havaita neljä Galilein löytämää kuuta.

  6. SATURNUS, yläkuva THO, alakuva Nasa. • HALKAISIJA km 120000 • TIHEYS kg/dm³ 0,7 • LÄMPÖTILA C° -170 • MASSA , MAA=1 95 • PAINOVOIMA, MAA=1 1,16 • RATANOPEUS km/s 9,6 • ETÄISYYS AU 9,52 • KIERTOAIKA a 29,35 • PYÖRÄHDYSAIKA 10h30min • KUITA 47 • Rakenne kuten Jupiterilla. Renkaat, jotka eivät aina näy asennosta johtuen. Ren-kaiden paksuus on vain kilometriluokkaa. Näkyvistä renkaista uloinna on A- rengas, sitten 4000 km leveä Cassinin jako, B- rengas. A- renkaan halkaisija on 272000 km. Litistynyt navoiltaan 10000 km. Suurimmalla kuulla Titanilla on typpeä oleva kaasukehä.

  7. URANUS, kuva Voyager 2 luotain. • HALKAISIJA km 52600 • TIHEYS kg/dm³ 1,1 • LÄMPÖTILA C° -210 • MASSA , MAA=1 14,5 • PAINOVOIMA, MAA=1 1,11 • RATANOPEUS km/s 6,8 • ETÄISYYS AU 19,17 • KIERTOAIKA a 83,9 • PYÖRÄHDYSAIKA 17h14min • KUITA 21 • Uranus löytyi vuonna 1781. Ydin on ilmeisesti rautaa ja piitä. Sen päällä vesijäätä, metaania ja ammoniakkia. Uloinna kaasukehä vetyä, heliumia ja metaania, joka värjää Uranuksen vihertävän siniseksi. Lähes tasaisen värinen. Pyörimisakseli on 98 astetta kallellaan ratatasoon nähden. Heikot renkaat. Näkemiseen tarvitaan kaukoputki.

  8. NEPTUNUS, kuva Voyager 2 luotain. • HALKAISIJA km 49500 • TIHEYS kg/dm³ 1,7 • LÄMPÖTILA C° -220 • MASSA , MAA=1 17,24 • PAINOVOIMA, MAA=1 1,43 • RATANOPEUS km/s 5,4 • ETÄISYYS AU 30 • KIERTOAIKA a 164,4 • PYÖRÄHDYSAIKA 16h7min • KUITA 12 • Rakenne kuten Uranuksella. Väri sininen. Valkeita pilviä. On välillä aurinkokunnan uloin planeetta. • Löytyi vuonna 1846. Näkemiseen tarvitaan kaukoputki.

  9. PLUTO, kuva HST, Plutoa ei enää pidetä planeettana • HALKAISIJA km 2240 • TIHEYS kg/dm³ 2 • LÄMPÖTILA C° -230 • MASSA , MAA=1 0,002 • PAINOVOIMA, MAA=1 0,05 • RATANOPEUS km/s 4,7 • ETÄISYYS AU 40 • KIERTOAIKA a 248,8 • PYÖRÄHDYSAIKA 6d9h17min • KUITA 3 • Löytyi vuonna 1930. Koostuu kivestä ja vedestä. Ohut kaasukehä. Ei ole kuvattu luotaimien avulla. Siksi selvää kuvaa siitä ei ole. Kuvassa vasemmalla Pluto, oikealla kuu Charon, joka löytyi vuonna 1978. • Luotain on matkalla. • Pluto oli vuosina 1979-1999 Neptunuken radan sisäpuolella.

More Related