1 / 21

Valviran organisaatiorakenne

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Maarit Mikkonen Ryhmäpäällikkö, varatuomari Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Valviran organisaatiorakenne. Lainsäädäntö. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994), ammattihenkilölaki

gur
Download Presentation

Valviran organisaatiorakenne

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteriMaarit MikkonenRyhmäpäällikkö, varatuomariSosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoValvira Maarit Mikkonen

  2. Valviran organisaatiorakenne Maarit Mikkonen

  3. Lainsäädäntö • Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994), ammattihenkilölaki • Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994), ammattihenkilöasetus • EU:n direktiivi ammattipätevyyden tunnustamisesta (2005/36/EY), saatettu Suomessa voimaan 1.1.2008 • Automaattinen ja yleinen tunnustamisjärjestelmä • Saavutetut oikeudet • Sopimus eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista (5.1.1994/2, SopS 2) Maarit Mikkonen

  4. Laillistetut ammattihenkilöt: 17 ryhmää • Yksinomainen ammatinharjoittamisoikeus • Vaatii kyseisen säännellyn koulutuksen suorittamisen • Luvaton ammatinharjoittaminen rangaistavaa • Laillistettuja ammattihenkilöitä ovat: lääkäri, hammaslääkäri, proviisori, psykologi, puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, farmaseutti, sairaanhoitaja, kätilö, terveydenhoitaja fysioterapeutti, laboratorionhoitaja, röntgenhoitaja, suuhygienisti, toimintaterapeutti, optikko ja hammasteknikko. Maarit Mikkonen

  5. Nimikesuojatut ammattihenkilöt • 22 ammattiryhmää, joista 9 ei enää kouluteta Suomessa (nykyisin liitetty lähihoitajakoulutuksen ohjelmiin) • Suojattu ammattinimike, mutta tehtäviä saa suorittaa muukin henkilö kuin kyseisen koulutuksen suorittanut • Suomessa säännellyn koulutuksen suorittaneet ovat nimikesuojattuja th:n ammattihenkilöitä, rekisteröinti on suotava • Suurin ryhmä lähihoitajat, muita apuvälineteknikko, jalkaterapeutti, koulutettu hieroja, kiropraktikko, naprapaatti, osteopaatti, psykoterapeutti, sairaalafyysikko, sairaalageneetikko, sairaalakemisti, sairaalamikrobiologi ja sairaalasolubiologi. • Psykoterapeutti, sääntelemätön koulutus, jonka Valvira voi hyväksyä. Vuodesta 2012 lähtien yliopiston järjestämää tai yliopiston kanssa yhteistyössä järjestettyä koulutusta. • Vanhoja nimikkeitä ovat apuhoitaja, hammashoitaja, jalkojenhoitaja, kuntohoitaja, lastenhoitaja, lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja, mielenterveyshoitaja, mielisairaanhoitaja ja perushoitaja –nimikkeet, jotka poisteteeiin asetuksesta 1.1.2008 lukien Pirjo Pennanen

  6. Terveysalan koulutus Suomessa • Laeilla ja asetuksilla säädettyä koulutusta(pääosin) ja se kuuluu Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan • Valvira laillistaa tai nimikesuojaa terveydenhuollon ammattihenkilön koulutuksesta annetun todistuksen perusteella, evätä voi samoin perustein kuin ammattioikeuden poistaa • Nk. SORA-lainsäädäntö mahdollistaa puuttumisen opinto-oikeuteen (”soveltumattomuuteen ratkaisuja”) Maarit Mikkonen

  7. EU-/ETA-maassa suoritettu koulutus • Automaattinen tunnustamisjärjestelmä • Ammattihenkilölaki 7 §: Valvira myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa kyseistä ammattia laillistettuna ammattihenkilönä EU-/ETA-valtion kansalaiselle, jolla on ammattipätevyysdirektiivin liitteessä mainittu asiakirja (ns. automaattinen tunnustamisjärjestelmä). • Sairaanhoitajat, lääkärit, hammaslääkärit, kätilöt, proviisorit Maarit Mikkonen

  8. EU-/ETA-maassa suoritettu koulutus • Yleinen tunnustamisjärjestelmä • Ammattihenkilölaki 8 §: Valvira myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa kyseistä (esim. terveydenhoitajan) ammattia laillistettuna ammattihenkilönä tai esim. lähihoitajan ammattia nimikesuojattuna ammattihenkilönä EU-/ETA-valtion kansalaiselle, jolle on EU-/ETA-valtiossa suoritetun koulutuksen perusteella kyseisessä valtiossa myönnetty direktiivissä tarkoitettu tutkintotodistus, joka kyseisessä valtiossa vaaditaan oikeuden saamiseksi kyseiseen ammattiin (ns. yleinen tunnustamisjärjestelmä). Maarit Mikkonen

  9. EU-/ETA-maassa suoritettu koulutus • Yleisen tunnustamisjärjestelmän piiriin kuuluvat myös ne tutkinnot, jotka eivät täytä automaattisen tunnustamisen edellytyksiä. Esim. vanhemmat tutkinnot ja uusissa jäsenvaltioissa niiden Euroopan unioniin liittymistä edeltävänä aikana suoritetut tutkinnot. • Yleisessä tunnustamisjärjestelmässä hakijan koulutusta verrataan kansalliseen koulutukseen. Mikäli hakijan koulutus eroaa sisällöltään olennaisesti kansallisesta koulutuksesta, hakija voidaan ehdollisessa tunnustamispäätöksessä määrätä suorittamaan kelpoisuuskokeen tai sopeutumisajan (korkeintaan 3 vuotta) ennen varsinaista laillistusta. Maarit Mikkonen

  10. EU-/ETA-maassa suoritettu koulutus • Sopeutumisaikana hakija harjoittaa ammattia ohjauksen ja valvonnan alaisena. • Kelpoisuuskoe on järjestettävä korkeakoulussa tai oppilaitoksessa, jolla on lainsäädäntöön perustuva toimivalta antaa tutkintoon johtavaa koulutusta ko. alalla. • Sopeutumisajasta ja kelpoisuuskokeesta säädetään tarkemmin terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 10 – 12 §:ssä. Maarit Mikkonen

  11. EU-/ETA-maassa suoritettu koulutus • Jos hakija ei ole EU/ETA-valtion kansalainen vaaditaan lisäksi riittävä kielitaito • Valtiohallinnon kielitutkinnosta vaaditaan tyydyttävä taitotaso ja yleisestä kielitutkinnosta keskitason tutkinto (tasot 3–4). Maarit Mikkonen

  12. EU-/ETA-alueen ulkopuolinen koulutus • Ammattihenkilölain 11 §: • Valvira myöntää laillistuksen tai nimikesuojauksen EU- tai ETA-valtion kansalaiselle • joka on suorittanut vastaavankoulutuksen EU-/ETA-alueen ulkopuolella • joka on osoittanut täyttävänsä ammattihenkilöasetuksen 4 §:ssä säädetyt mahdolliset muut pätevyysvaatimukset. • Ammattihenkilöasetuksen 4 §: • Valvira voi erikseen määrätä lisäopintoja ja ammattitaidon selvittämiseksi kuulustelun. Maarit Mikkonen

  13. EU-/ETA-alueen ulkopuolinen koulutus • Ammattihenkilölain 13 §: • Valvira voi erityisestä syystä ja määrääminsä ehdoin myöntää laillistuksen tai nimikesuojauksen henkilölle • joka ei ole EU-/ETA-valtion kansalainen • joka on suorittanut koulutuksensa EU-/ETA-alueenulkopuolella. • Hakijalla on oltava tehtävän edellyttämä asetuksella säädetty pätevyys ja riittävä kielitaito. • Ammattihenkilöasetuksen 14 §: • Valvira voi määrätä hakijan suorittamaan määräämänsä palvelun, lisäopintoja sekä ammattitaidon selvittämiseksi kuulustelun. • Pätevyys vastaa Suomessa suoritettua vastaavaa koulutusta Maarit Mikkonen

  14. Pohjoismainen sopimus • Sopimus eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista (5.1.1994/2, SopS 2) • Sopimusvaltiot Tanska, Suomi, Islanti, Norja ja Ruotsi • Sillä Pohjoismaiden kansalaisella, joka on jossakin Pohjoismaassa saanut vertailukelpoisen oikeudellisen hyväksynnän toimia sopimuksen liitteessä tarkoitettuna ammatinharjoittajana, on sopimuksen mukaisin edellytyksin oikeus saada tällainen hyväksyntä myös muissa valtioissa, joissa on voimassa hyväksymistä koskevia määräyksiä. Maarit Mikkonen

  15. Terhikki-rekisteri - terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri • Yli 400 000 terveydenhuollon ammattihenkilöä rekisterissä • Laillistetut, nimikesuojatut ja luvan saaneet • Suomessa ja ulkomailla koulutetut • 39 eri ammattiryhmää • Lääketieteen ja hammaslääketieteen sekä farmasian opiskelijat siitä lähtien, kun saavat tilapäisesti toimia laillistetun ammattihenkilön tehtävissä • Työnantajat ja kansalaiset voivat puhelimitse tiedustella ammattihenkilön koulutusta, ammattipätevyyttä, rajoituksia • Julkinen tietopalvelu internet-pohjaisena (JulkiTerhikki) ahkerassa käytössä: 1. 5 milj. hakua vuonna 2011 Maarit Mikkonen

  16. Kielitaito: Ammattihenkilölain 18a§ Ammattihenkilöllä tulee olla hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä kielitaito. • EU-kansalainen • EU-kansalaiseen rinnastetaan EU-kansalaisen perheenjäsen, pitkään EU-alueella oleskellut 3. maan kansalainen ja pakolaisasemassa oleva henkilö. • Laillistamisen/nimikesuojauksen yhteydessä ei kielitaitovaatimusta. • Muun kuin EU-/ETA-valtion kansalainen • Hakijan on osoitettava riittävän kielitaito laillistamisen/nimisuojauksen yhteydessä (suomi tai ruotsi, yleinen kielitutkinto, tyydyttävä taso). • Riittävä kielitaito on arvioitava tehtäväkohtaisesti = • ammattitehtävien hoidon kannalta välttämätön kielitaito. Maarit Mikkonen

  17. Käsittelyajoista • Direktiivin mukainen käsittelyaika on enintään 3 kuukautta (automaattinen tunnustamisjärjestelmä) tai 4 kuukautta (yleinen tunnustamisjärjestelmä). Käsittelyaika alkaa siitä, kun kaikki tarvittavat asiakirjat ovat toimitettu Valviraan. • Jos tutkintoa tulee täydentää esimerkiksi kelpoisuuskokeella tai sopeutumisajalla, hakija saa laillistamispäätöksen vasta korvaavien toimenpiteiden suorittamisen jälkeen (esim. sopeutumisaika voi olla pisimmillään 3 vuotta). • Kotimaisten osalta hakemusaika pyritään pitämään 5 päivässä. Maarit Mikkonen

  18. Ammattipätevyyden valvonta • Ensisijaisesti sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikön oma koko toiminnan ja yksittäisten ammattihenkilöiden rekrytoinnin ja toiminnan jatkuva seuranta, arviointi, ohjaus ja tarvittaessa toimintaan puuttuminen aktiivisesti • Tämä on lainsäädännön edellyttämää omavalvontaa, jonka tavoitteena on varmistaa potilasturvallisuus ja toiminnan laatu asiakkaille / potilaille • Toimintatavat määritellään omavalvontasuunnitelmaan (yksityinen terveydenhuolto ja sosiaalihuolto) tai suunnitelmaan laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta (julkinen terveydenhuolto) • Toissijaisesti valvontaviranomaiset (AVIt eli aluehallintovirastot tai Valvira) Maarit Mikkonen

  19. Valvonta-asiat • Ammattihenkilön toiminnan valvonta käynnistyy tavallisesti jostain seuraavasta syystä: • potilas tai hänen omaisensa kantelee hoidosta Valviralle • apteekki, työnantaja, poliisi tai joku muu tekee ilmoituksen henkilön toiminnasta • Valvira ottaa asian käsiteltäväkseen esimerkiksi julkisuudessa esiin tulleiden tietojen perusteella • Aluehallintovirastojen kanssa sovitun työnjaon mukaisesti Valvira käsittelee valvonta-asian silloin kun kyseessä on: • erityisen tärkeä, koko maata tai useampaa aluetta koskeva asia • epäily hoitovirheestä, joka olisi aiheuttanut potilaan kuoleman tai vakavan vammautumisen • oikeuslääketieteelliseen kuolemansyynselvitykseen liittyvä asia • asia, joka saattaa edellyttää turvaamis- tai kurinpitotoimenpiteitä. Turvaamistoimenpiteenä voidaan esimerkiksi rajoittaa terveydenhuollon ammattihenkilön toimintaoikeuksia tai tai poistaa ne kokonaan. • Muut kantelut käsitellään aluehallintovirastoissa. Maarit Mikkonen

  20. Valvonta-asiat Maarit Mikkonen

  21. Kiitos mielenkiinnosta! Maarit Mikkonen

More Related