PUHEENVUOROT

1. AJATTELUN KEHITYS AIKUISUUDESSA – KORKEAKOULUPEDAGOGISIA NÄKÖKULMIAKasvatustieteen päivät, Jyväskylä 21.11. 2013KLO 15.30-17.00 YAB 310

2. PUHEENVUOROT • KOKOONKUTSUJA: Eeva Kallio, JY/KTL, dosentti, erikoistutkija • Eeva Kallio: Aikuisen ajattelua kuvaavista malleista ja niiden sovellettavuudesta korkeakoulupedagogiikkaan (15 min) • Hannele Seppälä (Korkeakoulujen arviointineuvosto): Korkeakouluopiskelijoiden tieteellisen ajattelun valmiudet (15 m) • Auli Toom (HY): Hiljainen tieto ja akateeminen asiantuntijuus (15 m) • Mirjamaija Mikkilä-Erdmann (TY)Käsitteellinen muutos aikuisuudessa ja koulutukselliset haasteet (15 m) • Jani Ursin (JY): AHELO - yritys mitata kansainvälisesti korkeakouluopiskelijoiden ajattelutaitoja (15 m) • DISKUSSANTTI: Miira Tuominen, JY/YFI, dosentti, akatemiatutkija (10-12 m)

3. Aikuisen ajattelua kuvaavista malleista ja niiden sovellettavuudesta korkeakoulupedagogiikkaanEEVA KALLIO

4. Esitysrunko 1. Peruskäsitteitä - aikuisuus 2. Kehittyminen ja oppiminen käsitteinä 3. Aikuisuuden ajattelun kehitys 4. Integroiva ajattelu aikuisen ajattelumuotona 5. Integroivan ajattelun sovelluksia korkeakoulupedagogiikkaan

5. 1. Aikuisen kehitys ja oppiminen -historiaa Käsite ‘aikuisenoppiminen’ esiintyiensimmäisenkerran 1920-luvulla; ‘aikuisenkehittyminen’ myöhään 1960-luvulla (Hoare, 2011) Aikuisuus elämänkaaren osa-alueena on esiintynyt keski-ajalla ja renessanssissa elämänvaiheita (’ages of man’) kuvaamassa; liittyneenä kosmologiaperustaiseen aikakäsitykseen ja maailmankuvaan (Kallio, 2013)

6. 1. Aikuisuus osana elämänkulkua Hans Baldung: Three ages of man (and death) Titian: Allegory of Prudence, orthreeages of man

7. 1. Kehityksen käsitteestä Viittaa johdonmukaiseen laadulliseen muutokseen kyvyissä ja käyttäytymisessä Ennustettavaa, järjestyksenomaista (hierarkista, muttamyösei-hierarkisiamalleja on olemassa) Perustuu sisäisen ja ulkoisen todellisuuden väliseen vuorovaikutukseen Muutosvoi olla kaksisuuntaista: nousevaa (ideaali) tai laskevaa Lukuisilla osa-alueilla tapahtuvaa (esim. ajattelu, tunne) Pohjaa usein evoluutioteoriaan Samanaikaisestikohtikompleksisuutta, integraatiotajaautonomiaaetenevää(Hoare, 2011)

8. 2. Oppimisen käsitteestä Perustasoltaan: “uusienasioidenomaksuminen” Muutoskäyttäytymisessä, tiedon tai taitojensaavuttamisessa; muutos tai uudelleenrakentuminensuhteessaaiempaan. Uusiaineskorvaajamuokkaavanhansisällön Sekätiedonhankkiminenjasenmentaalimuuntaminenedellyttävätoppimista; kognitiivinenkehitys on sitenoleellinenosaoppimista(Hoare, 2011) Tietoinen/alitajuinen-, deklaratiivinen/proseduraalinenoppiminen; oppimisstrategiat ja –tyylit, sekä oppimistulokset yms. oppimisen osa-alueet

9. 2. Kehitys vs. oppiminen Kehitys: pysyvä muutos, jonka pohjana rakenteellinen, ’sisäinen’ struktuuri (makrotaso=>mikrotaso = holismi) Implisiittisesti arvottava: korkeampi, tuleva on ’parempi’ kuin edellinen taso; korkein taso ei häviä saavuttamisen jälkeen Useimmiten hierarkian idean sisältävä Oppimisessa myös pysyvyyden idea: opitun jatkuvuus, yleistäminen sekä pitkäkestoinen muistaminen Ei edellytä pysyvän mentaalisen taustarakenteen oletusta; poisoppiminen mahdollista Voi sisältää malleja, joissa on hierarkinen rakenne sisältäen muutoksen tasolta toiselle (Biggs: SOLO) Milloin oppiminen on kehitystä, ja kääntäen? Onko kyseessä yhtenäinen vai keskinäisesti vuorovaikutteinen sekä kietoutunut ilmiö? Sama ilmiö, erilaiset käsitteet? (vrt. Hoare, 2011) (Myös: Kehitys – oppiminen – muutos?)

10. 2. Kehitys ja oppiminen: hierarkian historiaa • Golden chain of being (Lovejoy, 1976) • Hierarkinen olemassaolon ketju • Maailmankuva, jossa piilevästi ajatus ylempien tasojen ’paremmuudesta’ Great Chain of Being from DidacusValades, 1579, Rhetorica Christiana). WikipediaCommons; http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Great_Chain_of_Being_2.png

11. 2. Oppiminen/kehitys ja makrotaso “It will always be necessary to chart adult development and learning in light of attributes that mirror the society and times that embed them, for sociohistorical changes and evolution [and economy, EK]are permanent forces. In differing societies and eras, some abilities will be emphasized over others, and there will always be dynamic interactions between each context and era and between macro-level societal facets and individual-level development” (Hoare, 2011)

12. 3. Aikuisen ajattelun kehitys • Ajattelu on moniulotteinen ilmiö, jossa tutkimuksellisesti on kymmenittäin eri osatekijöitä • Voi olla esim. itse ajatteluprosessien tai tiedon kehityksen tutkimusta, käsitteiden tutkimusta tms. • Kehityspsykologisessa tutkimuksessa perustavina lähtökohtina Piaget’n ja Perryn teoriat (kausaaliajattelu & käsitykset tiedosta)

13. 3. Aikuisen ajattelun kehitys (Kallio-Liitos, (2009)Tarvitaanko postformaalin ajattelun käsitettä? Psykologia, 2, 108-121)

14. 3. Aikuisen ajattelun kehitys: nykyiset vahvat mallit • DynamicSkillTheory: Fischer • Model of of HierarchicalComplexity: Commons • Episteeminen kognitio: Perry, Baxter-Magolda, Kitchener & King ym. • Kausaalisen tieteellisen ajattelun tutkimus: Piaget, Kuhn ym. • Kriittisen ajattelun tutkimus • Moraalikehitys: Kohlberg/Gilligan ym. • Viisauden tutkimus: Baltes & Staudinger, Ardelt ym. • Henkisyyden tutkimus: Thorstam, Jung, Wilber ym.

15. 3. Aikuisen ajattelun kehityksen kolme tasoa • Yksinkertaisin perusjaottelu, jota kaikki aikuisuuden ajattelun kehityksen mallit seuraavat (kukin luo kuitenkin omat erilliset tasojaottelunsa • Ehdoton (absolutismi, dualismi) • Vain yksi oikea vaihtoehto on tosi eri mahdollisuuksien/näkökulmien välillä • Suhteellinen, moninäkökulmainen(relativismi) • Kaikki mahdollisuudet/näkökulmat ovat tosia • Yhdistävä (”postformaali”, dialektinen, evaluoiva, autonominen, integroiva) • Punnitsee eri näkökulmia ja integroi niistä mahdollisen näkökannan itsenäisesti, jota pitää suhteellisesti kaikkein perustelluimpana (esim. Kramer, 1983; Kallio, 2011)

16. 4. Integroiva ajattelu aikuisen ajattelumuotona Lat. integer ‘kokonainen’ Kallio (2011) aikuisten ajattelun korkeimpien muotojen yhteinen piirre on eri osatekijöiden integrointi =>additiivinenja transformatorinenyhdistäminen Laajalti eri tieteenaloilla käytössä oleva käsite Mm. psykoterapiatutkimuksessa ajankohtainen aihe, ’integroiva psykoterapia’ (Lahti-Nuuttila & Eronen, 2012), samoin yliopistopedagogiikassa ’integratiivinen pedagogiikka’ (Tynjälä, 2007) Vrt. “aikuisenkehitys…samanaikaisestikohtikompleksisuutta, integraatiotajaautonomiaaetenevää” (Hoare, 2011) (differentiaatio-integraatio)

17. 4. Lähikäsitteet -Kompleksi integroiva ajattelu -Dialektinen ajattelu -Syntetisoiva ajattelu -Systeeminen ajattelu -Holistinen ajattelu -Kompleksi holismi -Relationaalinenkontekstualismi -Autonominen ajattelu (-Postformaali ajattelu)

18. 5.Integroiva ajattelu ja yliopisto-opinnot “An undergraduate education is traditionally supposed to provide students with both breadth and depth of knowledge, which derive from their general-education requirements and major, respectively. Increasingly, education experts also want students to develop a third skill, integrative thinking. It entails learning the deeper, underlying meaning of a discipline, making connections across courses and subjects, and applying different intellectual perspectives. Even better, some researchers say, is creative thinking, in which students master multiple disciplinary approaches to generate fresh and original ideas.” (March 15, 2013 Double Majors Produce Dynamic Thinkers, Study Finds By Dan Berrett, in The Chronicle of Higher Education, http://www.bravus.com/doublemajors.pdf)

19. 5. Botticelli: A Young Man Being Introduced to the Seven Liberal Arts Trivium and Quadrivium constituted the seven liberal arts of the medieval university curriculum: Grammar, rhetoric, logic, arithmetic, geometry, music, and astronomy. (The seven liberal arts in the Middle Ages DL Wagner - 1983 - Indiana UnivPr)

20. 5. Integroivan ajattelun kehittäminen yliopistopedagogiikassa • ”Korkeimman tieteellisen tiedon opettaminen ja tuottaminen” • Vahvasti differentioituneet eri tieteenalat • Integraatioperiaatteen tuominen tieteenalasisäisesti esim. • työelämävalmiuksien yhdistäminen akateemiseen tietoon • metodologinen pluralismi • filosofian/historian yhdistäminen erityistieteenaloihin • opinnäytetöiden merkitys • teorian ja empirian integrointi • sivuaine- & pää-aineopintojen integrointi

21. 5. Integrointi yliopistopedagogiikassa • Ajatusleikkinä… • Viisauden yhdistäminen yliopisto-opetukseen? (Barnett, 1988) • => yhteys sivistysyliopiston ideaan?

22. Integrointi yliopistopedagogiikassa: viisaus 1.“expert knowledge in the fundamental pragmatics of life permitting exceptional insight, judgment, and advice involving complex and uncertain matters of the human condition” (Baltes & Staudinger, 1993, p. 76). 2. Sternberg’s (1990, 2001) balance theory of wisdom focuses on wisdom as something that leads to the common good through balancing different interests and tasks. 3. Ardelt (2000): wisdom includes three dimensions: cognitive, affective, and reflective. Of the three, according to her, the last is the most important because it informs the other two. (Bassett, 2011) The Berlin School (1) focuses on wisdom as expert knowledge and looks at maximal performance, while Ardelt (3) uses the concept of wisdom as the property of persons in whom the three dimensions that she identified interact. For Sternberg (2), wisdom is a matter of the interaction of person, task, and situation and how wisdom can be used (ibid.)

23. Integrointi yliopistopedagogiikassa: viisaus Viisaus on eri asia kuin älykkyys Älykkyys- viisaus- sivistys? Tehty opetuskokeiluja yliopistoa alemmilla asteilla Keskeisenä piirteenä useiden erilaisten maailmankatsomusten/näkökulmien opiskelu ja viisauden ominaisuuksien harjoittelu (Basset, 2011) Viisauteen sisältyy holistinen käsitys kehityksen optimaalisesta luonteesta: ajattelu ei ole irrotettavissa muusta kehityksestä kuten tunteista, itseydestä, moraalista ja vuorovaikutuksesta

24. Symposiumi jatkuu… …esittelemällä yhtäältä kehityksellisiä ja toisaalta oppimisen tutkimukseen liittyviä ajattelun malleja, yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa tehdyistä tutkimuksista: Kausaaliajattelu ja episteeminen kehitys Hiljainen tieto ja asiantuntijuus Kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisu Käsitteellinen muutos

25. LÄHDEAINEISTOA Bassett, C. (2011) Wisdom and Its Development: Learning to Become Wise(r) .In: The Oxford Handbook of Reciprocal Adult Development and Learning (2 ed.). NY: Oxford U. Press. Barnett, R. (2008): Wisdom in the university. London: Routledge. Hoare, C.H. (Ed) (2011) The Oxford Handbook of Reciprocal Adult Development and Learning (2nd ed.) New York: Oxford University Press. Kallio, E. (2011). Integrative thinking is the key: An evaluation of current research into the development of adult thinking. Theory & Psychology, 21(6), 785-801. Kallio, E. (2013) Ages of Man in the History of Science and modern life-span theories in Psychology. Presentation in European Society for Research in Adult Development, Freiburg-im-Breisgau, 2013, (http://esradmaterials.weebly.com/uploads/6/5/0/0/650090/kallio_esrad_2013.pdf) Kramer, D. (1983)Post-Formal Operations? A Need for Further Conceptualization Hum Dev;26:91–105 Lahti-Nuuttila, P. & Eronen, S. (2012) Mikäpsykoterapiassaauttaa?Integratiivisenlähestymistavan perusteita. Helsinki: Edita. Lovejoy, A. 1976The Great Chain of Being: A Study of the History of an Idea. NY: Harvard U. Press. Overton, W. (2006) Developmental psychology: Philosophy, Concepts, Methodology. In W.Damon & R.Lerner: Handbook of child development vol 1. Theoretical models of human development. NY: Wiley. Tynjälä, P. (2007). Integratiivinen pedagogiikka osaamisen kehittämisessä. Teoksessa H. Kotila, A. Mutanen & M. V. Volanen (toim.) Taidon tieto. Helsinki: Edita, 11-26. * kuvamateriaali WikipediaCommonsista, ellei toisin mainittu