1 / 33

Erilaiset kipsit ja kipsausmenetelmät

Erilaiset kipsit ja kipsausmenetelmät. Kipsauksen historia. juontaa juurensa Egyptiin 2000- luvulle eKr. käytettiin alun perin seinien rappaamiseen vuodelta 970 löytyvät ensimmäiset maininnat kipsin käytöstä murtumien hoidossa

harlow
Download Presentation

Erilaiset kipsit ja kipsausmenetelmät

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Erilaiset kipsit ja kipsausmenetelmät

  2. Kipsauksen historia • juontaa juurensa Egyptiin 2000- luvulle eKr. • käytettiin alun perin seinien rappaamiseen • vuodelta 970 löytyvät ensimmäiset maininnat kipsin käytöstä murtumien hoidossa • vasta 1700- luvun lopulla kipsin käyttö murtumissa levisi Eurooppaan • tämän jälkeen kipsivalostekniikan kehittäjä J.Venel perusti ensimmäisen ortopedisen instituutin Sveitsiin

  3. Historia jatkuu.. • 1800- luvulle asti muottivaloksena, eli kipsiä kaadettiin muottiin, jossa raaja oli • 1800- luvun puolivälissä hollantilainen A.Mathysen keksi nykyisen periaatteet eli kipsi sidottiin raajan ympärille • 1930- luvulla tehtiin ensimmäiset kaupalliset kipsisidokset, jotka koostuivat pehmeistä sidoksista, joihin oli laitettu kipsiä ja haihtuvia nesteitä • Synteettisiä kipsimateriaaleja alettiin kehittää 60-luvulla, koska perinteisellä kipsillä oli huonoina puolina sen heikkous, alttius vedelle ja pitkä kuivumisaika

  4. Kipsimateriaalit Perinteinen kipsi = kalsiumsufaattidihydraatti • helppo työstää ja muotoilla • kovettuu täysin n. 24 tunnissa paksuudesta riippuen • painava

  5. Kipsimateriaalit jatkuu.. Synteettinen kipsi = polyuretaaniresiinillä kyllästetty kuitukangas tai polypropyleenin ja elastomeerikuitujen yhdistelmä • yleensä tavallisen kipsin jälkeen 2-3 viikolla • vaikeampi työstää • kuivumisaika lopulliseen lujuuteen n.30min • lapsille mielekäs; useita värivaihtoehtoja

  6. Kipsimateriaalit jatkuu.. Alussukka • kipsin ja ihon väliin suojaksi • synteettinen putkiharso Pehmuste • synteettistä kipsivanua • suojaa ihoa • vähentää turvotusta ja rakkulointia • estää veden pääsyn iholle kipsatessa

  7. Kipsimateriaalit jatkuu.. Kreppipaperi • muotoilee pehmusteen • kipsi paremmin istuva • saatavilla myös synteettinen versio - käytetään yleensä lasikuitukipsin kanssa

  8. Päivystyksessä yleisemmin kipsattavat murtumat • Lyhyttä kipsisaapasta käytetään hyväasentoisissa nilkanalueen murtumissa, esim. malleolit, talus. Kipsi ulottuu varpaiden tyvestä polvitaipeeseen niin, että polvinivelen liike ei rajoitu • Pitkää kipsisaapasta eli alaraajakipsiä käytetään polven murtumien ensihoidossa ja säärimurtumien varsinaisena hoitona. Kipsi ulottuu varpaiden tyvestä viisi senttiä nivusista alaspäin. Nilkka kipsataan suorakulmaan ja polvi15-20 asteen kulmaan

  9. Erikoisen lyhyttä kipsisaapasta käytetään jalkapöydän ja varpaiden murtumissa. Kipsi ulottuu varpaiden alta tai tyvestä säären puoliväliin. Nilkka kipsataan 90 asteen kulmaan, jotta kävely olisi mahdollista. Kipsihylsyä käytetään polvenalueen murtumissa ja nivelside vammoissa. kipsihylsyn käyttö on vähenemässä ja tilalle on tullut erilaiset ortoosit ja tuet. Kipsaus aloitetaan noin kymmenen senttiä malleolitason yläpuolelta ja ulotetaan viisi senttiä nivustason alapuolelle. Polvi kipsataan samaan kulmaan kuin pitkä saapaskipsi.

  10. kipsauspöytä haaleaa vettä putkisukkaa levittimet sideharso välinepöytä roskakori muoviliina kreppi muoviesiliina kipsivati kipsisiteitä kipsisakset pehmusteside kertakäyttökäsinet Saapaskipsin kipsaustekniikkaVälineet:

  11. Esivalmistelut • suojaa välinepöytä muoviliinalla • kipsivatiin lämmintä vettä • avaa kipsi- ja pehmustesidepakkaukset • varaa muut tarvikkeet pöydälle • suojaa omat ja potilaan vaatteet muoviesiliinalla • muista käyttää kertakäyttöhanskoja kipsi kuivattaa ihoa

  12. Saapaskipsin teko • käytetään malleolien murtumissa ja nivelsidevammoissa leikkauksen jälkihoitona, sekä jalkaterän ja –pöydän vammoissa • potilas autetaan kipsauspöydälle makuulle • murtunut jalka nostetaan kohoasentoon tuen avulla • suojataan potilaan vaatteet muoviliinalla • potilas ohjataan sellaiseen asentoon, jossa raajan lihakset ovat rentoina

  13. tarkastetaan ihon kunto ja teipataan mahdolliset haavat sidetaitoksilla • putkisukkaa pujotetaan noin kymmenen senttiä yli oletetuista kipsin päistä • kipsattava alue pehmustetaan pehmustesiteellä • pehmustetta on hyvä kiertää useampi kerros malleolien päälle • kierretään päälle kreppisidettä yksi kerros • krepin päälle käännetään putkisukan päät • muotoillaan reunat

  14. kastetaan kipsirullaa haaleaan veteen rullanpää avattuna noin 5-10 sek (kuplia ei nouse) • rullaa puristetaan kevyesti kämmenten välissä, ei kierretä • aloitetaan kiertää raajan ympäri raajan kärjestä nilkkaa kohti ja edeten kohti polvea • kierretään niin, että 1/3 menee lomittain, eikä kerrosten väliin jää rakoja • kipsikankaat laminoidaan toisiinsa sivelemällä kämmenillä • märkää kipsiä käsitellään laajoilla otteilla, eikä painella sormilla painaumia hankaumat!

  15. saapaskipsiin kuluu normaalisti kahta eri levyistä kipsirullaa 4 - 6 kpl • tarkistetaan raajan verenkierto sekä polven ja varpaiden liikkuvuus • kaikki varpaat pitää olla näkyvillä ja luonnollisessa asennossa • reunat viimeistellään niin, että ne eivät paina mihinkään ja ovat siistit • pohjeluun yläpään kohdalla kulkeva pohjehermo ei saa jäädä puristuksiin!!

  16. kipsauksen jälkeen raaja röntgenkuvataan ja varmistutaan murtuman asennosta reponoidaan jos asento huono • koputus kova n. 10 min ja lopullinen kovuus 2-3 vrk • kipsi ei kestä varausta tänä aikana vaan murtuu ja joudutaan uusimaan

  17. Halkaisu • kipsi halkaistaan, koska raaja voi turvota ja verenkierto estyä • halkaistaan kipsisahalla jättäen molemmista päistä pari cm kiinni • sahatessa on hyvä käyttää hengitys- ja kuulosuojaimia • tarkistetaan että kipsi on auki koko syvyydeltään • suojaksi vedetään paksuputkisukka tai kierretään ohut sideharsokerros

  18. Ummistus • kipsi ummistetaan 3-7 vrk päästä • tarkistetaan että turvotus on laskenut • painetaan halkaisureunat yhteen ja kierretään päälle 2-3 rullaa kipsisidettä • tarkistetaan että kipsi on tukeva ja varpailla sekä peroneushermolla on tilaa

  19. Vaihto ja poisto • vaihto tehdään 2-3 viikon päästä laitosta • röntgenkuvataan ja tarkistetaan, että on lähtenyt luutumaan • vaihdetaan yleensä lasikuitukipsiin kevyempää, kestää kosteutta paremmin • osavaraus yleensä kivun mukaan • kipsi poistetaan kokonaan 6-10 viikon päästä • sahataan kokonaan auki ja leikataan saksilla pehmusteet sekä alussukka auki levitetään

  20. Kipsin poiston jälkeinen hoito ja kuntoutus • poiston jälkeen raaja pestään ja rasvataan huolellisesti • lihaskuntoa voi nostaa samoilla liikeharjoitteilla kuin kipsin kanssa vastusta nostamalla • liikeratoja tulee myös harjoittaa (pienenevät usein hoidon aikana) • parasta harjoitusta raajalle, kun alkaa tekemään heti normaaleja päivittäisiä puuhia!!

  21. Potilaan ohjaus kipsatessa Kipsauksen joka vaiheessa otetaan huomioon potilaan omat tuntemukset (esim. painaako kipsi?) Potilas ohjataan hyvään rentoon asentoon, tällöin raajan saa helposti oikeaan kipsausasentoon.Potilaalle annetaan paperilla kotihoito-ohje, josta selviää miten kipsin kanssa pärjää kotona suihkussa ja jokapäiväisissä toimissa sekä milloin pitää ottaa yhteys hoitavaan lääkäriin.

  22. Kipsatun raajan hoito ja kuntoutus • eri hoitolaitoksilla eri ohjeet, joilla sama tarkoitus; • turvotuksen lasku • verenkierron parantaminen • lihasvoiman ylläpitäminen • nivelten jäykistymisen estäminen

  23. Esimerkki kipsatun alaraajan harjoitusohjelmasta 1. Koukista ja ojenna varpaita 2. Jännitä reisilihas polvea ojentamalla ja nosta alaraaja suorana ylös, pidä muutama sekunti ja laske hitaasti alas 3. Istu tuolin reunalla, jännitä reisilihasta ja nosta jalka vaakatasoon, pidä muutama sekunti ja laske hitaasti alas. 4.Työnnä seisten alaraaja suorana taakse, mutta älä kallista vartaloa. 5. Nosta seisten alaraaja suorana sivulle

  24. Harjoitusohjelmista • alaraajan kolme kertaa päivässä ja jokainen liike 15-20 kertaa kunnosta riippuen • jos turvotus lisääntyy vähennetään liikkumista ja nostetaan raaja koholle • kohoasennossa tehdään pumppausliikkeitä verenkierron vilkastuttamiseksi • jos nämä ei auta otettava yhteys hoitavaan lääkäriin

  25. Kyynär- tai kainalosauvojen käytön ohjaus • Sauvojen mittaus sopivan mittaisiksi - Pidä sauvat hieman etuviistossa lattialla, hartiat rentoina, kyynärpäät hiukan koukussa - Jos hartiat kohoavat, sauvat ovat liian pitkät. - Jos selkä menee kumaraan, sauvat ovat liian lyhyet. - Jos käytät kainalosauvoja, älä roiku kainaloiden varassa, vaan paina sauvoja rintakehää vasten.

  26. Sauvakävely - sauvat ja kipeä jalka siirtyvät yhtä aikaa lattialle eteen - aseta pano käsille ja varaa kipeälle jalalle vain jalan omalla painolla, eli jalka koskettaa kevyesti lattiaan. Jätä kipeä jalka paikalleen. - astu terveellä jalalla askel kipeän jalan ohi.

  27. Hyvä muistaa - älä kannata kipeää jalkaa ilmassa edessä tai takana, vaan pidä jalka kevyesti maassa, paino käsillä eli sauvoilla. - jos lääkäri on antanut sinulle luvan varata jalalle, niin varaa sille! - jalan oma paino on noin 15 kg.

  28. porraskävely - porraskävely on syytä opetella porras kerrallaan. - ylöspäin; terve jalka-> sauvat ja kipeä jalka samalle portaalle. - alaspäin; sauvat -> kipeä jalka -> terve jalka samalle portaalle

  29. Kipsaushoidossa ilmeneviä ongelmia • jatkuva kipu ja puutuminen ovat varoitusmerkki kipsin epäsopivuudesta ja niihin on aina suhtauduttava vakavasti • aina selvitettävä syy mistä oireet johtuvat • kipua ja puutumista yritetään ensin hoitaa kotona kotiohjeilta tehostamalla (kohoasento ja lihasjumppaus) • mikäli tämä ei auta ja kipu jatkuu pari päivää, on kipsi syytä halkaista tai mahdollisesti vaihtaa.

  30. kastumisen takia pehmennyt tai väärästä kuormittamisesta murtunut kipsi pitää yleensä vaihtaa, koska se on menettänyt tukevan ominaisuutensa • kävelykipsin pohjan murtumissa saatetaan välttyä koko kipsin vaihdosta vahvistamalla saappaanpohjaa kipsilevyllä • jos kipsistä tulee liian väljä turvotuksen laskiessa ja lihasmassan surkastuessa sitä voidaan pienentää poistamalla pohkeesta parin sentin kaistale ja kiristämällä kipsi parilla kipsirullalla kiinni

  31. hiertäminen johtuu usein epätasaisesta pehmustamisesta kipsausvaiheessa, • kipsin väärästä mitoituksesta tai • kipsin reunojen hiertämisestä • usein avuksi riittää reunojen uudelleen muotoilu ja pehmustaminen, mikäli kipsi hiertää vieläkin on syytä vaihtaa se

  32. Nilkkamurtuman kipsihoidon komplikaatiot • murtuma, jota ei leikkata, ei yleensä aiheuta merkittäviä komplikaatioita • hoitoon liittyy aina syvän laskimotukoksen vaara • lisääntyvä kipu pohkeessa, jota varpaiden nosto ylöspäin vielä pahentaa, on tutkittava laskimotukoksen varalta hoitona varfariinilääkitys ja pienimolykyylinen hepariini sc. kunnes INR hoitotasolla. Varfariini n. 3-6kk.

  33. saapaskipsi voi painaa pohjehermoa polvitaipeen seudussa • kipu paikallistuu säären yläosaan hermopinne • kipsiä on löysättävä riittävästi, jotta hermolle jää tarpeeksi tilaa • mikäli pinnettä ei vapauteta, pohjehermo vioittuu pysyvästi ja potilaalle tulee merkittävä vaiva loppuiäkseen

More Related