250 likes | 490 Views
Markku Kankkunen kasvatustieteen tohtori tutkija. Savonlinnan sivistystoimenjohtaja markku.kankkunen@savonlinna.fi. Perusopetuksen opetussuunnitelmatyö - seudullinen näkökulma ja tutkimuksen antamat mahdollisuudet. Kasvatustyön lähtökohta.
E N D
Markku Kankkunen kasvatustieteen tohtori tutkija Savonlinnan sivistystoimenjohtaja markku.kankkunen@savonlinna.fi
Perusopetuksen opetussuunnitelmatyö - seudullinen näkökulma ja tutkimuksen antamat mahdollisuudet
Kasvatustyön lähtökohta • Savonlinnan kaupungin koulutoimen (ja toivottavasti myös muiden) strategian lähtökohta: Kasvatus on ihmiskunnan tärkein tehtävä.
Onko koulussa aikaa yrittää, erehtyä ja pohtia? • skolè = luova joutilaisuus • paidiã = leikki; paideiã = kasvatus; paidagogos = ohjaaja, opastaja • theõriã = näkeminen [mallintaminen] • tukeeko OPSimme edellisen kaltaista henkistä oppimisympäristöä?
Uuden opetussuunnitelma-työn perimmäinen tarkoitus • on noudattaa ja edistää yhtenäisen perusopetuksen toteuttamisen henkeä ja päämääriä, jotka on määritelty perusopetusta koskevissa säädöksissä
Tieteellinen tutkimus on ops:n kehittämisen ja johtamisen edellytys • Miten kehittäminen ja johtaminen liittyvät toisiinsa? • Mitkä asiat ovat keskeisiä johtamisen siirtovaikutuksen tarkastelussa? • Mitä ”kriittisen tarkastelun kestävä” eli tieteellinen tutkimus seudullisessa yhteistyössä tavoittelee?
Administration, yleishallinnon kehikko Uusien asioiden käynnissä pitäminen (yksityiskohtainen fokusointi: muutossuunnan valintojen täytäntöönpano, rutiinitoiminta) leadership=tuore fokusointi (näkökulma) hallinnon hajauttamiseen; jaettu johtajuus laajasti hajautettu rajoitettu viranhaltijoihin, joilla muodollinen johtoasema vakiintunut fokusointi huippumanagereilla Kehittäminen ja johtaminen Uusien asioiden tekeminen mahdolliseksi (laaja fokusointi: muutossuunnan valinta, organisaation muodonmuutoksen edistäminen) management orchestration Wallace, M. 2003. Managing the unmanageable? Educational Management & Administration 31(1).
Ihminen on uskomustensa vanki ”Korkea otsa on älykkyyden merkki, sanotaan”
”Tutkimushan on kaiken perusta, sanotaan” • oppimiskäsitys, oppimisympäristö, toimintakulttuuri ja työtavat; missä empiirinen tutkimus luuraa? ***** mikään ei ole muuttunut mutta kaikki on kuitenkin toisin (Sartre 1938/99, 82)*****
”Seudullisia” yhteis- työtasoja: the world is places • Paikallinen; kunnan sisällä • yhteistyö yli oppilaitosrajojen (vaikeaa) • seudullinen; kuntien kesken • yhteistyö esim. täydennyskoulutuksessa (vaatii veturin kuten Savonlinna) • valtakunnallinen; esim. OPH-vetoisesti • kansainvälinen; osallistuminen kv. keskusteluun Journal-pohjalta
Mitä tieteellinen tutkimus seudullisessa yhteistyössä tavoittelee? • ”Tieteen rationaalisuuden kriteerit ovat yhteisöllisiä”, • ”Tiede onkin ainoa tiedon tavoittelun muoto, jossa - erehtyväisyydestä huolimatta - kollektiivinen itsepetos on pitkällä aikavälillä tehty mahdottomaksi” (Niiniluoto 2003, 218).
Mitä seudullisuudella on konkreettisesti saatu aikaan? • Savonlinnan seudulla konkreettisesti pyritty saamaan yhteinen tahtotila keskeisimmistä päämääristä: • hyper-ops: alueellinen ops-yhteistyö • täydennyskoulutustarve kartoitettu • yhteishanke kuntien, ISKY:n, OKL:n ja norssin kanssa: opettajien kelpoisuus opettaa perusopetuksen luokilla 0-9
Mitä seudullisuudella on konkreettisesti saatu aikaan? • Savonlinnan seutukunta on niin pieni, että koulutusten toteutumiseksi ”on ollut pakko” järjestää seudullista koulutusta: • kahden vuoden aikana (2003-2004) seudullista opetusalan koulutusta ollut yli 40 päivää = ainakin osittain, seutu-kunta on alkanut nähdä yhteisiä etuja
Mitä seudullisuudella on konkreettisesti saatu aikaan? • Ops-sidonnaisuus lähtökohtana, mm.: • kielenopetuksen menetelmäkoulutus ja internetkoulutus, • digitaalisen oppimateriaalin tuottaminen, • ”ilmiöt ja ihmekoneet” –luonnontiede- ja teknologiakoulutus
Mitä seudullisuudella on konkreettisesti saatu aikaan? • täydennyskoulutustarve kumpuaa niin käytännön kuntien tarpeena kuin myös yksilöllisistä, akateemisista sisältötavoitteista • OPH on tullut mukaan rahoittamaan eräänlaisella ”starttirahalla” hanketta, jonka tavoitteena on opettajien kelpoisuus opettaa perusopetuksen luokilla 0-9
Pedagoginen tukiseudulle, seuduille... • runsaasti puheluja, sähköposteja, kyselyitä…pääosin ops-koordinaattorille • aktiivista luentotoimintaa vierailijoille ja luentopyyntöjä alueen ulkopuolelle • ops-koordinaattori Tommi Tikka • stj Markku Kankkunen
Case: seudullisuus Savonlinnan seudun vinkkelistä... • Savonlinna alueen keskus, kahdella saarella, järvien ympäröimänä • sama koskee lähikuntia, saaristokuntia • saaristokunta Sääminki liitetty Savonlinnaan, jonka • pinta-alasta 40 % vettä, ei enää kuitenkaan saaristokunta Savonlinnaan
Mitä kouluverkostolle on tehty? • Usein väitetään, ettei mitään ole tehty perusopetuksessa • miten on muissa koulumuodoissa? Esim. kymmenessä vuodessa on kasvanut valtaisa amk-järjestelmä: rahaa riittää, miten tulokset? • esimerkki Savonlinnan koulutoimesta vuodesta 1975-2001: perusopetus, lukio
Kouluesimerkki…uudesta oppimiskäsityksestä • …tärkein yksittäinen oppimiseen vaikuttava tekijä on se, mitä oppija jo ennestään tietää. Ota selville mitä hän tietää ja opeta häntä sen mukaisesti. (Ausubel…)
Yritys ja erehdys -taktiikka • Oppiminen yrityksen ja erehdyksen kautta - virheistä oppimisen menetelmä - näyttää olevan oleellisesti sama, harjoittivatpa sitä alemmat tai ylemmät eläimet, simpanssit tai tiedemiehet (Karl Popper 1995, 216).
Johtopäätös • Charles Peirce painotti, että ”Jonkun pitää lopettaa meissä saman toistaminen”. On hankittava ”tapa tapojen muuttamiselle” (“a habit of changing habits”). • Voisiko seudullinen yhteistyö olla yksi keino tapa tapojen muuttamiselle?
Tuoreimpia aiheeseen liittyviä julkaisuja • Kankkunen, M. 1999. Opittujen käsitteiden merkityksen ymmärtäminen sekä ajattelun rakenteiden analyysi käsitekarttamenetelmän avulla. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja N:o 54. • Kankkunen, M. 2001. Concept mapping and Peirce’s semiotic paradigm meet in the classroom environment. Learning Environments Research, 4(3), 287-324. • Kankkunen, M. 2004. How to acquire ”the habit of changing habits”: The marriage of Charles Peirce’s semiotic paradigm and concept mapping. Edited by A.J. Canas, J.D. Novak & F.M. Gonzales, Vol. 1. Concept Maps: Theory, methodology, technology. Navarra: Universidad Publica de Navarra, 375-383.