Ryhdy käyttäjäksi!

1. Ryhdy käyttäjäksi! Ryhdy käyttäjäksi! Kukkaviljelyn integroitu kasvinsuojelu Irene Vänninen MTT Ruukku- ja ryhmäkasviviljelijöiden neuvontapäivät 19.4.2007 Luumäki Irene Vänninen MTT Kasvintuotanto 19.4.2007

2. Integroitu kasvinsuojelu naapurisi puutarhassa • Mitä vierustoverisi ymmärtää integroidulla kasvinsuojelulla? • Miten vierustoverisi on toteuttanut sitä omalla viljelmällään? • Jos ei ole sitä käyttänyt, niin miksei?

3. IPM-elementit: SeeTKY • Suunnittele, estä ja ehkäise • Tarkkaile ja tunnista • Käytä kynnysarvoja • Yhdistele älykkäästi eri torjuntamenetelmiä http://www.uta.fi/~henri.rantala/Kasvit/kukat/Riippupelargonia.html

4. IPM on ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa kasvustosta kerättyyn tietoon perustuen • ongelmanmäärittelyt ja tavoitteet • vastuutukset • koulutus • neuvontakontaktit • tiedottami- nen • tarkkailumenetelmät, tarvikkeet ja kirjanpito • torjuntamenetelmät ja niiden yhteen- sovittaminen (estävät ja ehkäisevät, korjaavat) • torjuntaeliöostojen kilpailutus ja aikatau- lutus • kustannusten arviointi, budjetointi Suunnittele kokemuksista oppiminen Kerää tieto Arvioi Torju http://www.uta.fi/~henri.rantala/Kasvit/kukat/Riippupelargonia.html

5. Kysymyslomake www.agropolis.fi/into Tietopankki Valmistautuminen

6. IPM on ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa kasvustosta kerättyyn tietoon perustuen http://www.agropolis.fi/into/materiaalit/Tarkkailu.pdf Suunnittele kokemuksista oppiminen Kerää tieto Arvioi Torju

7. Kerää tieto=tarkkaile ja tunnista

8. Taloudellisen tuhon kynnysarvon rajoituksia: • relevantti vain, jos torjunta johtaa vioituksen lieventymiseen • biotorjuntaan liittyviä eksakteja kynnysarvoja toistaiseksi hyvin vähän

9. Vihannespunkki riippapelakalla: taloudellisen tuhon kynnysarvon (17,86 punkkia/leh- ti) ylittymisen ajankohta (viikkoa viljelyn aloittamisesta), kun vihannespunkkisaastun- nan alkuviikko ja alkusaastunnan tiheys (punkkeja/lehti) tunnetaan jos saastunta alkaa viikolla 4 ja silloin on väh.1,1 punk- kia/lehti, torjuntakynnys kynnys ylittyy viikolla 7 (=tor- junta nopeavaikutteisella me- netelmällä aloitettava) Opit et al. 2005, J. Amer. Soc. Hort. Sci. 130(2), 159-166

10. jos saastunta alkaa viikolla 4 ja silloin on väh.1,1 punk- kia/lehti, torjuntakynnys ylit- tyy viikolla 7 nopeavaikutteista kemiallista torjuntaa käytettäessä torjunta aloitetaan viikolla 7 biotorjuntaa käytettäessä on otettava huomioon viive vaikutuksessa: kun petopunkkeja levite- tään 1 kpl neljää vihannespunkkia kohti, vihan- nespunkkeja tulee vielä 8,7 kpl/lehti lisää ennen kuin niiden määrä lähtee laskuun Petopunkkien levitysajankohdan on siis ol- tava riittävän aikainen  torjuntakynnyksen on petopunkkeja käytettäessä2 kpl/lehti, jotta taloudellisen tuhon kynnys ei ylittyisi petopunk- kien levitystä seuraavina kolmena viikkona dynaamisen torjuntakynnyksen sijasta valittu vakiokynnys- arvo käytännöllisyyden ja riskin minimoimisen takia Opit et al. 2005, J. Amer. Soc. Hort. Sci. 130(2), 159-166

11. IPM on ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa kasvustosta kerättyyn tietoon perustuen Suunnittele Kerää tieto Arvioi Torju

12. IPM on ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa kasvustosta kerättyyn tietoon perustuen Menetelmä vs olosuhteet: tuholainen ja sen tiheys, kasvi, vuodenaika, lämpötila, kosteus Suunnittele Torjunta-aineiden vai-kutus hyötyeliöihin Torjuntamenetelmän vaikutuksen seuranta Kerää tieto Arvioi Resistenssinhallinta Torju

13. IPM on ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa kasvustosta kerättyyn tietoon perustuen Suunnittele • onnistuminen ja siihen vaikut- • taneet tekijät? • pullonkaulat (loma-ajat, kesä- • helteet, sydäntalvi, resistenssi, • neuvontakontaktit, osaaminen, • kustannukset) • tavoitteet seur. vuodelle Kerää tieto Arvioi Torju

14. IPM:n osaamisen kasvu ajan myötä tarkentaa torjuntaa ja alentaa kustannuksia (IPM) Realistinen tavoite kun IPM-osaaminen huipussaan (ei sis. työkustannuksia) Kemiall. torjunnan kustannus /m2, sis. työn (2002-06) maistettuaan IPM:n hyötyjä viljelijä pyrkii: • alentamaan kustannuksia nostamalla osaamistasoaan  • alentamaan torjuntaeliöiden levitysmääriä + yhdistämään biotorjuntaan kemiallita valikoivaa torjuntaa • laajentamaan koko pinta-alalle (suuruuden tuomat hyödyt)

16. Kasvihuoneviljelijän optimointiongelma tiivistettynä: Missä vaiheessa ja minkä verran käytetään eri torjunta- keinoja, jotta sadosta saatava tuotto olisi maksimaalinen? Funktiot, jotka kuvaavat kasvin tavoiteltavaa laatua viljelykierron lopussa sekä torjuttavan tuholai- senja torjuntaeliön lisääntymistä viljelyjakson aikana Schumacher et al. 2006

17. Malli laskee minä viikkoina pelakalle kannattaa tehdä biologiset ja/tai kemialliset torjun- takäsittelyt, jotta lopputuote olisi halutun laatuinen ja sen tuholais- ja torjuntaeliömäärä pysyisi halutuissa rajoissa; malli antaa myös lopputuotteesta saatavan voiton Schumacher et al. 2006

18. Kriittisiä tekijöitä IPM:n käyttöönoton laajenemiselle Pioneeriviljelmien pysyminen IPM:ssa ja kustannusten selvittäminen IPM-yrityksissä pitkällä aikavälillä - valikoivien torjunta- aineiden saatavuus? -torj.aineiden saatavuus ylipäätään - yleisten tuotantokus- tannusten kehitys? tarjolla olevan tiedon laatu, saatavuus ja levi- tyskanavat? tarjolla olevan neuvon- nallisen tuen saatavuus ja laatu? tiedon hankinta (jatkuva) käyttö: kokeilu(t) informaation hankkimiskust. -kh-työntekijäkunnan rakenne? -kh-yritysten omistaja- rakenne? oppimisprosessin nopeuttaminen ja tehostaminen? -auktoriteettiasiat yrityksessä -resurssit: aika, raha, psykologi- nen turvallisuus kokeiluja tehtäessä -tekemällä oppiminen+muilta oppiminen

19. IPM:n käytöstä koituvan lisäarvon mittaaminen maistettuaan IPM:n hyötyjä viljelijä pyrkii: • alentamaan kustannuksia nostamalla osaamistasoaan  • alentamaan torjuntaeliöiden levitysmääriä + yhdistämään biotorjuntaan kemiallita valikoivaa torjuntaa • laajentamaan koko pinta-alalle (suuruuden tuomat hyödyt) • löytämään tason, jolla IPM:n rajahyöty on maksimissaan (huom. jopa tietyn- laiset ylilyönnit alkuvaiheen ”oppimishuumassa”) IPM

20. www.agropolis.fi/INTO