120 likes | 227 Views
TRIKIINIANALYTIIKAN menetelmä ja validointi 9.12. 2010 TUOHTA TUTKIMUKSESTA KIEHISIÄ KEHITTÄMISESTÄ Lihateollisuuden tutkimuskeskus, LTK Elintarvikehygieniapalvelut Ryhmäpäällikkö, ELT Marjatta Rahkio. Tutkimustyö.
E N D
TRIKIINIANALYTIIKAN menetelmä ja validointi 9.12. 2010 TUOHTA TUTKIMUKSESTA KIEHISIÄ KEHITTÄMISESTÄ Lihateollisuuden tutkimuskeskus, LTK Elintarvikehygieniapalvelut Ryhmäpäällikkö, ELT Marjatta Rahkio
Tutkimustyö • Tutkimustyö on kuin korttipeli, jossa aikaisemman kortin päälle voidaan laittaa uusi kortti • Samaa voi sanoa projektin suunnittelusta ja rahoituksesta • Jonkun on lyötävä ensimmäinen kortti pöytään, jonka jälkeen voi ilahtuneena todeta että kädessä olevilla korteilla pääseekin peliin mukaan • = meissä kaikissa on paljon piilopotentiaalia ja – osaamista
Global-hankkeiden erityispiirteitä • Kansainvälisyys • Alueellinen näkökulma • Käytännön tarve
Tausta: kansainvälisyys • Kansainvälisen tutkimushankkeen TARVE voi lähteä erilaisista näkökulmista • -kansainvälisyys ei sinänsä välttämättä ole enää arvo sinänsä vaan sen avulla haetaan myös TEHOKKUUTTA ja parhaimpia käytäntöjä sekä hyväksyttävyyttä
Trikiinihankkeen tausta: Kansainvälisyys • Trikiinimääritysmenetelmä on perinteisistä perinteisin ja validointi (eli talokohtaistaminen) edellyttäisi menetelmämuutosten hyväksyttämistä kansainvälisesti • - lainsäädäntö pakottaa kansainvälisyyteen (yleistä elintarvikealalla)
Tausta: alueellisuus • Alueella tehdään sellaisia kv-hankkeita, jotka hyödyttävät aluetta • TRIKIINIHANKKEEN alueellinen tausta: • Noin 40% Suomen teurassioista teurastetaan Forssassa • (teurasikojen kokonaismäärä 2,3 milj)
Tausta: käytännön tarve ja sidosryhmäintressi • Sidosryhmän sitouttaminen, löytäminen usein hankkeiden haastavin kohta • Miten tutkija ja käytännön tarve löytävät toisensa? • TRIKIINIHANKKEEN sidosryhmäintressi: • Perinteinen menetelmä on aikaa vievä ja kallis • Toimijoilla ja yrityksillä SUURI halu kehittää menetelmää
Trikiini • Trichinella spiralis, sukkulamato • Loinen, yleinen siassa ja villieläimissä, jotka ovat sen varsinaisia isäntäeläimiä. • Trikiinin toukat kulkeutuvat lihaksiin ja varsinkin palleaan, jossa on vilkas verenkierto. • Ihminen syö trikiinintoukkia sisältävää lihaa, toukat vapautuvat vatsassa (suolahapon vaikutuksesta) koteloistaan, käyvät läpiseuraavan kehitysvaiheen ja koteloituvat lihaksistoon. Toukan kotelo kalkkeutuu ja aiheuttaa tuskallisen lihassairauden eli trikinoosin • Kuumentaminen ja pakastus tuhoavat trikiinin, mutta Suomessa pakkasen kestäviä arktisia lajeja. • EU:ssa siat tutkitaan, USA:ssa käytetään pakastusta
Valmisteluhankkeen sisältö • luodaan laboratorioverkostoyhteistyö ja kartoitetaan toimijoiden ja laboratorioiden näkemykset trikiinimenetelmän kehittämismahdollisuuksista • tehdään hakemus varsinaisesta hankkeesta, tavoitteena 7 puiteohjelma • selvitetään mahdollisuutta laajentaa hanketta lihantarkastuksen yleisen ja laajemman kehittämisen ja modernisoinnin suutaan. • yksilötarkastusten sijaan on tarve kehittää muita seurantamenetelmiä ja luoda kriteeristöä siitä, miten voidaan määritellä vähäisen riskin alueita, joilla tarkastustoimenpiteet ovat vähäisempiä.
Käytännön ongelmia • Tutkimushankkeen nivouttaminen puiteohjelman osa-alueisiin (work-programme) on HAASTE • -esim. vuonna 2004 perusasetelma olisi ollut paljon parempi • ONKO YLEINEN ONGELMA SUOMESSA, OLEMMEKO JÄLKIJUNASSA ? • Puiteohjelman ja sen aikataulujen seuraaminen on HAASTE • -netissä paljon informaatiota, aikatauluista pidettävä huolta (sama pätee kansallisessakin tutkimusrahoituksessa)
Käytännön ongelmia • Tasapuolisuuden ylläpitäminen suomalaisten hankekumppaneiden kesken • Kv-kumppanit löytyvät tai ovat löytymättä aikaisempien kontaktien tai asiakaskontaktien kautta • partnerihakujärjestelmää ymmärrettävä paremmin • Hankkeen lainsäädäntötausta ei välttämättä ole eduksi hankerahoitusta ajatellen • Herkkä menetelmä >< Toimiva menetelmä • Innovatiivisen otteen säilyttäminen