3. NEPistä I 5-vuosissuunnitelmaan

1. 3. NEPistä I 5-vuosissuunnitelmaan Perääntymisestä uuteen vallankumoukseen

2. Taustaa: talouden romahdus (”razruha”) • Vuonna 1921 suurteollisuuden tuotanto 21% vuoden 1913 tasosta • Raudan tuotanto 100 000 tonnia (vuonna 1913 4,2 miljoonaa tonnia) • Maatalouden tuotanto 60% vuoden 1913 tasosta • Suurkaupunkien autioituminen (2/3 Pietarin ja ½ Moskovan asukkaista lähtenyt kaupungista) • Volganvarren nälänhätä

3. Poliittinen kriisi • Talonpoikaiskapinat (Tambov) • ”Työarmeija” (Trotski) • Lakot • Kronstadtin kapina kevät 1921 • NEP-päätös: äkkiä ja varoittamatta ”takaisin kapitalismiin” • Poliittinen masennus. Kommuunien purkautuminen. Itsemurhat • Poliittinen konkurssi> puoluekurin tiukentaminen (”demokraattinen sentralismi”) • Kampanja ”pikkuporvarillisia” aineksia vastaan: SR:ien näytösoikeudenkäynti 1922, ”filosofien laiva” • Työläisten väheneminen Venäjällä (tuotannon romahdus)

4. Leninin tilinpäätös • Viimeiset kirjoitukset, ”Osuustoiminnasta” 1923: -vallankumous epäonnistui, koska kansan sivistystaso oli liian matala -vallanotto kuitenkin auttaa sosialismin toteutumista tulevaisuudessa (diktatuuri on säilytettävä) -tarvitaan ”vain” yhtä: kulttuuria -on otettava oppia kauppiaalta

5. NEP • Uusi talouspolitiikka (Novaja ekonomitšeskaja politika) • Julistetaan keväällä 1921 (kestää vuoteen 1928) • Ei enää pakko-ottoja –”kaupungin ja maaseudun sopu” (smytška) • Elintarvikevero talonpojille, ylijäämä vapaaseen myyntiin • Vähittäiskaupan vapauttaminen • Pientuotannon vapauttaminen • > maatalous toipuu nopeasti

6. NEP:in luonne • Ei sosialismia eikä kapitalismia. Taistelu ”pikkuporvarillisuutta” vastaan • Pirstaleiset pikkutilat, ”maaseudun arkaisaatio” (M. Lewin), mir-yhteisön paluu. Maaseudulla ei ylituotantoa eikä markkinoita> ”maalaiselämän idiotismi” (Marx). • Talouden toipuminen vuoteen 1928 mennessä • ”Proletariaatin diktatuuri” jatkuu. ”Työläisten ja talonpoikien valtio” –mutta ei ”sosialistinen yhteiskunta”

7. Neuvostoliiton perustaminen • Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto perustettiin vuoden 1922 lopussa • ”Kansallisten” tasavaltojen liitto (”Affirmative action republic” (T. Martin)) • Stalinin määritelmä kansallisuuksista 1913 • Periaatteessa valtioliitto. Liitontasavalloilla suvereenin valtion elimet ja ”omat” kommunistiset puolueet • Neuvostoliiton kommunistinen puolue käyttää todellista valtaa ja pitää liiton koossa

8. Kansallisuuspolitiikan luonne • ”Korenizatsija”-politiikka vuodesta 1923 1930-luvun puoliväliin. Tavoitteena luokkataistelun organisointi kansallisuuksien sisällä. ”Ennakkoluulojen voittaminen”. • Kansallisten kielten kehittäminen. Latinalainen kirjaimisto käyttöön uusissa kirjakielissä ja raja-alueilla korvaa arabialaisen • Isovenäläisen kansallisuuden ”veljellinen apu”: teollisuuden (ja proletariaatin) luominen reuna-alueille • ”Sisällöltään sosialistinen, muodoltaan kansallinen kulttuuri” • Kulttuuriset oikeudet toteutuivat alueellisissa puitteissa (vain ”omalla” alueella)

9. Kansallisuuspolitiikan merkitys • Tavoitteena kansallisten ennakkoluulojen voittaminen ja kaikkien kansallisuuksien proletaarien yhdistäminen luokkataistelun pohjalta • Entisen Venäjän imperiumin uusi aluejako kansalliselta pohjalta (Liitontasavallat, autonomiset tasavallat, autonomiset alueet, kansalliset piirikunnat). (Kuvernementtijako kumotaan”. • Liitontasavaltojen eroamisoikeus (toteutui 1991) (proletariaatilla oikeus määritellä kansakunnan tahto)

10. Venäjän paluu suurpolitiikkaan • Taustaa: Versailles’n rauha 1919 • Genovan konferenssi 1922 (Venäjän velat) • Rapallon sopimus Saksan ja Neuvosto-Venäjän välillä (Ranskaa ja Englantia vastaan) 1922 • Yhteistyötä taloudellisella, poliittisella ja sotilaallisella alalla 1922-1934 • Reichswehrin salainen koulutus- ja kokeilutoiminta Venäjällä • Länsivaltain ja Versailles’n järjestelmän vastustaminen • NL:n kansainvälinen tunnustus 1920-luvun alussa (USA 1933)

11. Maailmansotien välisen ajan suurpolitiikka • Eurooppalaista politiikkaa. Kansainliitto voittajavaltojen käsissä (Saksa, NL ja USA ei jäseniä) • USA:n ”Loistava eristäytyminen” • Versailles’n rauha ja Saksan rankaiseminen (Reininmaan miehitys ja hyperinflaatio 1923) • Saksa lähenee NL:oa, molemmilla vastakohtaisuus Puolaan, jota tukee Ranska • Taustaa: Puolan jälleenperustaminen (1700-luvun jakojen jälkeen) • Komintern tukee NL:n ja Saksan yhteistyötä Kansainliittoa ja Versailles’n sopimusta vastaan

12. Komintern • ”III internationaali”. Perustettiin 1919 • Taustaa: I maailmansota, II internationaalin epäonnistuminen • Jäseniksi (”Kominternin osastoiksi”) puolueet, jotka sitoutuivat bolševistisiin sääntöihin • Periaatteessa kommunistipuolueiden yhteistyöelin (NKP ”yksi jäsenpuolue”) • Päämaja Moskovassa, työkieli saksa • ”Moskovan toinen käsivarsi”. Rahoitti kumouksellista toimintaa, konspiraatiota

13. Kominternin linja • 1919-24 tavoitteena maailmanvallankumouksen ja kansalaissodan aikaansaaminen • 1924-28 ”Yhteisrintama alhaalta”, bolševisointi (työläisten vetäminen yhteisiin kampanjoihin ”sd.-johtajien päiden yli”) • 1928-35: kaikki voimat sosiaalidemokraatteja (erityisesti sd.-vasemmistoa) vastaan!

14. NEP-kauden kulttuuri • Avantgarde, futurismi • Osa älymystöä hyväksyy bolševismin (esim. Majakovski) • ”Myötäjuoksijat” (Esim. Pilnjak) • ”Luokkakantaisuus”: RAPP, Proletkult • ”Pikkuporvarillinen” populaarikulttuuri • Radikalismia: Gastev, Kollontai • Uudet seremoniat, nimet, ”uuspuhe” (”novojaz”) • Sekularisointi (myös reuna-alueilla)

15. ”Uuspuhetta” • Ministeri > kansankomissaari • Poliisi > miliisi • Sotilas > puna-armeijalainen • Upseeri > komentaja • Seteli > valtionmerkki (gosznak) • Kuolemantuomio > yhteiskunnan itsepuolustuksen korkein toimenpide (vysšaja mera) • Vankila > vapauden menetyksen talo

16. Uusia nimiä • Ninel (Lenin väärinpäin) • Vladlen • Melor (Marx, Engels, Lenin, Okjabrskaja revoljutsija) • Kim (Kommunistitšeski internantsional molodjoži) • Oktjabrina • Traktorina • Revoljuta

17. Instituutioita • Komsomol –kommunistinen nuorisoliitto • (”Puolue sanoi ’pitää!’ – Komsomol vastaa ’tapahtuu!’) • Pioneeri –lapsijärjestön jäsen (’Ole valmis!’ – ’Aina valmiina!) • Oktjabrjata -7-9 vuotiaat ”esipioneerit” • Likbez - lukutaitokampanja • Rabfak –työläistiedekunta työelämästä yliopistoon tulleille • Punanurkat, lukutuvat, ”elävä lehti”

18. Kultteja ja seremonioita • Kastaminen > lokakuuttaminen (oktjabriny) • Komsomolhäät • Joulu > uusi vuosi • Lokakuun vallankumouksen juhla • Henkilönpalvonta: Lenin-kultti • Uudet paikannimet: Petrograd > Leningrad, Tsaritsyn > Stalingrad, Hatsina > Trotsk jne. jne.

19. NEPin kriisi • Vrt. Leninin viimeiset kirjoitukset: tarvitaan ”sivistystä, sivistystä ja sivistystä” • Kysymys sosialismista yhdessä maassa • Stalin vs. Trotski • Kysymys teollistamisen rahoituksesta • Stalin vs. Buharin • Buharin: ”rikastukaa”

20. Akuutti kriisi • Markkinat eivät tarjoa talonpojille mielekästä ostettavaa • Markkinoille tulevan ja valtiolle luovutetun viljan ehtyminen • Venäjän vientitulot supistuvat • Kaupungistuminen ja teollistuminen uhattuina

21. Valinnat • Viljanhankintojen jumiutuminen 1927-28 • Vaihtoehtoina hintojen korottaminen ja paluu sotakommunismin pakko-ottoihin • Stalin: ”uralilais-siperialainen menetelmä” (väkivaltaiset pakko-otot) • Vilja takavarikoidaan ”kulakeilta” ja mukaan värvätään köyhälistöä, joka saa osan saaliista

22. Stalinin nousu valtaan (vuoteen 1929 mennessä) • Stalin: ”Sosialismi voidaan rakentaa yhdessä maassa” (vrt. imperialismiteoria). Trotskin syrjäyttäminen • Maa teollistettava • Pääoma ”puristettava” talonpojilta (mitä ei myönnetä) • Zinovjevin ja Kamenevin ”vasemmistopoikkeaman” syrjäyttäminen ”oikeistolaisen” Buharinin avulla • Buharinin ”oikeistopoikkeaman” syrjäyttäminen

23. Puolueen yleislinja (”generalnaja linija”) • Stalin: Vain puolueen ”yleislinja” oikea tie sosialismiin • Buharinin linja vie takaisiin kapitalismiin yksityistaloutta suosimalla • Vasemmistopoikkeama vie takaisin kapitalismiin liialla radikalismilla (taloudellinen katastrofi ja kansan tyytymättömyys)