1 / 20

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?. Marc Macias Helsingin yliopisto. Kätkäsuvanto. Testatut hypoteesit. Paksu jäkäläpeite on tehokas eriste, joka viilentää kesällä maaperää, mutta syksyllä taas lämmittää sitä ja hidastaa roudan painumista maaperään.

hisoki
Download Presentation

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun? Marc Macias Helsingin yliopisto Kätkäsuvanto

  2. Testatut hypoteesit Paksu jäkäläpeite on tehokas eriste, joka viilentää kesällä maaperää, mutta syksyllä taas lämmittää sitä ja hidastaa roudan painumista maaperään. Testattiin seuraavat hypoteesit: 1 a. Laidunnettu vähäjäkäläinen kasvualusta lämpiää voimakkaasti ja parantaa männyn kasvua, koska maaperän lämpötila on Lapissa kesällä selvästi alle juurten optimilämpötilan (+ 20º C) (Raitio 1992). 1 b. Vähäjäkäläisen kasvualustan kuivuus hidastaa puiden kasvua (mustakuusi, Cowles 1984). 2. Jos alkutalvella on kovia pakkasia mutta ei lunta, eristävän jäkäläpeitteen puute lisää juurten pakkastuhoriskiä (Jalkanen 1997). 11.9.2014

  3. Tutkimusalueet Tutkimuksen vertailualueet (laidunnettu / laiduntamaton) sijoittuvat Angeliin, Kätkäsuvantoon, Rajajooseppiin ja Kainuuseen. 11.9.2014

  4. ANGELI LUTTO KÄTKÄSUVANTO Lustotutkimuksen alueet • Angeli • Aidattu 1966. • Norjan porot saat- taneet vierailla ai- datulla alueella. • Pääasiassa nuorta puustoa. • Kätkäsuvanto • Aidattu 1969. • Pääasiassa nuorta puustoa. 11.9.2014

  5. RUSSIA FINLAND Laiduntamaton Laiduntamaton 1947- 1947 - 1975 nykyhetki 1. aita 2. aita 1947 1975 • Lutto • Aidattu 1947. Aitaa siirretty lähemmäs Venäjän rajaa 1975. • Laiduntamattomalla alueella eniten jäkälää (kolme kertaa enemmän kuin muilla tutkimusalueilla. • Suurin ero laidunnetun ja laiduntamattoman alueen välillä. • Alueella vanhaa puustoa. 11.9.2014

  6. Rajajoosepin koeala kahta puolta poroaitaa Venäjä Suomi Luttojoki Suomen ja Venäjän välinen raja Luttojoen alueella. Aidattu alue näkyy jäkälästä aiheutuvana värimuutoksena.

  7. Näkymiä poroaidan molemmilta puolilta Laidunnettu Laiduntamaton Rajajoosepin jäkälää 11.9.2014

  8. Aineisto • Päivittäisdataa lämpötiloista useilta korkeuksilta/syvyyksiltä: + 200 cm; +20cm; 0cm; -5cm; -20cm. Aineistoa kerätty 10 vuoden ajan. • Vuosilustoaineistoa kerätty 20 puusta kullakin alueella: • 1. Angeli Laidunnettu/laiduntamaton • 2. Katkasuvanto laidunnettu/laiduntamaton • 3. Lutto laidunnettu/laiduntamaton • Pituuskasvu- ja lämpötila-aineistoa Kainuusta 11.9.2014

  9. Päätulokset 11.9.2014

  10. Maan lämpötila Maan lämpötila laidunnetulla alueella: • Maa lämpiää keväällä aikaisemmin (esim. saavuttaa nollalämpötilan20 cm:n syvyydessä 3-4 viikkoa aikaisemmin kuin laiduntamattomalla alueella. • Maa jäähtyy nopeammin syksyllä kaikissa syvyyksissä. 11.9.2014

  11. Ilma T (ºC) +200 cm Laidunnettu Laiduntamaton Ilma T (ºC) +20 cm T (ºC) 0 cm Maa T (ºC) 0 cm Maa T (ºC) -5 cm Maa T (ºC) -20 cm Ta He Ma Hu To Ke He El Sy Lo Ma Jo Maan lämpötila eri syvyyksillä Rajajoosepissa v. 2002 11.9.2014

  12. Maa jäähtyy eniten kaikissa syvyyksissä: (3-4 ºC 20 cm:ssä jayli 5 ºC, ja jopa lyhytaikaisesti 14 ºC, lähellä pintaa). • Maa lämpenee kesäaikaan eniten (pysyvästi korkeampi lämpötila kaikissa syvyyksissä toukokuun lopusta elokuuhun). • Maan lämpötila seuraa lumettomana aikana kaikissa syvyyksissä päivittäisiä lämpötila-vaihteluita herkemmin kuin laiduntamattomilla. Talvisaikaan kaksihuippuiset syklit puuttuvat lumipeitteen vuoksi. 11.9.2014

  13. Routa etenee syvemmälle laidunnetuilla alueilla. Lo Ma Jo Ta He Ma Hu Talvi-kevät 2003 - 2004 Laidunnettu Laiduntamaton Roudan syvyys (cm) 11.9.2014

  14. Miten mänty reagoi kasvussaan laidunnukseen? Mänty kasvoi paremmin laidunnetuilla alueilla, mutta vasta noin vuosikymmenen kuluttua aidan poistamisesta. * Vuosilustoindeksi Vuosi Sama ympäristö Aita 11.9.2014

  15. 0.40 0.30 0.20 0.10 0.00 -0.10 -0.20 -0.30 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 Kasvun ero laidunnetulla ja laiduntamattomalla alueella Laidunnettu alue kasvaa paremmin Ero kasvussa Laiduntamaton alue kasvaa paremmin 2000 Vuosi 11.9.2014

  16. Laidunnuksen vaikutus männyn juuriin ja mykoritsoihin Tutkittiin juurten ja mykoritsojen määrää eri syvyyksillä laiduntamattomalla ja laidunnetulla alueella (Heljä-Sisko Helmisaari) • Ei eroa hienojuurten (2 mm) tai paksumpien juurien määrässä ja syvyysjakaumassa • Laidunnetulla alueella eläviä juuria suhteessa kuolleisiin hivenen enemmän Laidunnetulla alueella hivenen enemmän mykoritsallisia juuren kärkiä 11.9.2014

  17. Lumen syvyys ja ilman lämpötila Suomussalmella talvella 1986-87 Riittävä lumi- ja jäkäläpeite vaikuttavat eristävästi maaperän lämpötilamuutoksiin. Lumen puute ja kova pakkanen merkitsevät roudan menemistä syvälle. 11.9.2014

  18. Männyntaimien pituuskasvu Kainuussa Pituuskasvu taantui kovan pakkasvuoden 1987-88 jälkeen, mutta erot laidunnetun ja laiduntamattoman välillä olivat pienet (tilastollisesti ei-merkitseviä). 11.9.2014

  19. Mitä opimme tästä tutkimuksesta? • Jäkälä vaimentaa tehokkaasti lämpötilan vaihteluita. • Jäkälän poistaminen voimistaa maaperän äärilämpötiloja. • Maaperän lämpötilat varsinkin alkukesällä selvästi alhaisemmat. laiduntamattomassa kuin laidunnetussa jäkälikössä. • Alkutalvella lämpötilat korkeammat laiduntamattomassa jäkälikössä. • Männyn paksuuskasvussa eroja ainoastaan Rajajoosepissa, missä laiduntamaton jäkälikkö oli kaikkein paksuin. • Kasvuerot alkoivat ilmetä noin 12 vuotta sen jälkeen, kun jäkälä oli poistettu (laidunnettu). Syynä parempaan kasvuun maaperän alkukesän nopeampi lämpeneminen. • Juurten määrissä tai syvyysjakaumassa ei havaittu olennaisia eroja laidunnetun ja laiduntamattoman välillä. • Kainuussa männyntaimien pituuskasvu taantui talven 1986-87 jälkeen, mutta eroja ei havaittu laidunnetun ja laiduntamattoman välillä. 11.9.2014

  20. Mukana hankkeessa Timo Helle Aarno Niva Heikki Posio Mauri Timonen Reijo Hautajärvi Tauno Luosujärvi Heljä-Sisko Helmisaari Pekka Välikangas 11.9.2014

More Related